Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Saarnat

Saarnat ja pidemmät artikkelit

Riisu kengät jalastasi

Monesti kohtaamme niin ihmiset kuin tilanteet tutusta ja tunnetusta käsin. Jos olet kulkenut matkan kodin ja työpaikan välillä jo vuosia samaa reittiä, käyt tuolle matkalle niin kuin tietäisit ennalta, mitä se tuo tullessaan. Samoin jos tapaat tuttavasi säännöllisesti tutuissa puitteissa, kohtaat hänet yhteisestä historiasta käsin. Tutut tilanteet ja tutut ihmiset antavat tunteen astumisesta jo tunnettuun ja turvalliseen.

Mutta enpä jos tutulla matkalla tapahtuu jotain poikkeuksellista? Matkalla on tapahtunut onnettomuus tai joudut valitsemaan toisen reitin tietöiden vuoksi. Mitä teet? Ehkä hermoilet, kun ennakoidut aikataulut menevät uusiksi. Tapahtui odottamaton; jokin, minkä piti olla tuttua, olikin uutta ja vierasta.

Tai entäpä jos minä puolestani kohtaan tutun henkilön, mutta huomaan hänen muuttuneen merkittävästi sitten edellisen tapaamisen tai hän kertoo itsestään tai elämästään jotain odottamatonta. Mitä minussa tapahtuu? Todennäköisesti …

Lisää...

Sauvanko varassa?

Englanninkieleen on vakiintunut ilmaus ”traveling light” eli kirjaimellisesti ”matkusta kevyesti”. Se on vakiintunut lentomatkustamisen yhteydessä tarkoittamaan matkustamista pelkät käsimatkatavarat mukana ilman ruumaan meneviä matkalaukkuja. Termiä käytetään yleisesti matkailussa ja myös retkeilyssä.

Kevyesti matkaaminen tarkoittaa siis matkustamista siten, että vain ehdottoman tärkeät tavarat otetaan kotoa matkaan. Periaate on hankkia tarvittava paikanpäältä kuin raahata kaikki mahdollinen jo kotoa mukaan. Ajatus on täten luottaa siihen, että periltä löytyy elämiseen tarvittavat hyödykkeet.

Jeesus lähettää opetuslapset matkaan ’kevyin varustuksin’.

Traveling light” ei ole uusi keksintö. Evankeliumien tekstissä Jeesus osoitti tuntevansa myös tämän periaatteen, kun hän lähetti opetuslapset parittain kiertämään Galilean kaupunkeja ja kyliä. Voisi jopa sanoa, että Jeesuksen ”traveling light” oli viety äärimmäisyyksiin.

Jeesus kutsui …

Lisää...

Entä hän?

Juhannus on suomenkielinen nimi keskikesän juhlalle, jota vietetään kesäpäivänseisauksen läheisyydessä. Täällä pohjoisessa juhannus on valon juhla, jolloin keskikesä on kauneimmillaan.

Kristillinen kirkkoperinne on ’syyllinen’ siihen, miksi keskikesän juhlasta – ruotsinkielen ’midsommar’, länsimurteen ’mittumaari’ tai saksan ’mitsommer’ – on suomenkielessä tullut juhannus. Sehän tulee tietenkin Johanneksesta, koska kirkkokalenterissa juhannus on omistettu Johannes Kastajan syntymäjuhlalle.

Johanneksesta toiseen

Johanneksesta minäkin ajattelin keskikesän juhlan tiimoilla muutaman sanan jakaa. Teksti on Johanneksen evankeliumista. Siinä Jeesus ja Pietari jakavat ajatuksia Johanneksesta – tosin ei Johannes Kastajasta, vaan Johannes opetuslapsesta.

Tosin neljännen evankeliumi kirjoittaja – siis tiettävästi apostoli Johannes – ei kertaakaan mainitse itseään nimeltä. Hänet mainitaan useimmiten tekstissä arvoituksellisilla sanoilla ”se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti” – ja niin tälläkin kertaa.

Nämä sanat kätkevät varsin syvän totuuden, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Käsittämätön Jumala

Pallon läpileikkaus (Jhbdel, en.wikipedia, CC BY-SA 3.0)

Suomenkielen lainasana teologia (θεολογία) tulee alunperin kreikankielestä. Kreikankielessä se on kahden sanan sanaliitto: ’θεος’, (’theos’) eli ”jumala” sekä ’λογος’ (’logos’) eli ”sana, järki tai keskustelu”. Alkuperäisessä merkityksessä teologia on tarkoittanut jumaluusoppia eli jumalan sekä jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta.

On hyvä tuoda Jumala elämässämme tutkistelun keskiöön – hän ansaitsee olla elämämme ihmetyksen kohde. Onhan kyseessä Luoja, joka on kutsunut luomansa ihmisen yhteyteensä ilmoittamalla itsensä hänelle ja tekemällä toistuvasti aloitteen lähestyä häntä – lunastajana, pyhittäjänä, jne.

Teologian pyrkimys on laajasti ymmärrettynä hämmästellä Jumalaa ja hänen itseilmoitustaan sekä keskustella hänestä. Teologian tekemisessä piilee kuitenkin vaara, että korotamme oman arvostelukykymme – järjen – Jumalan yläpuolelle ja kutistamme hänet pienten ajatustemme kokoon ja kahlitsemme …

Lisää...

Pyhä Henki – Herra ja eläväksi tekijä

Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisviikon sapatin jälkeen. Juutalaisessa juhlaperinteessä se on sadonkorjuun ja ensihedelmän juhla, jota kutsuttiin myös viikkojuhlaksi (5. Moos. 16:9-12). Suomen kieleen sana helluntai on tullut ruotsin kielen sanoista helig dag, pyhä päivä.

Kristityille helluntai on seurakunnan syntymäjuhla sekä Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu juhlapäivä. Se seuraa kymmenen päivää helatorstain – Jeesuksen taivaaseenastumisen juhlan – jälkeen. Helluntai on vastaus Jeesuksen lupaukseen, jonka hän jätti opetuslapsille juuri ennen taivaaseen astumista.

”Te olette tämän todistajat. Ja minä lähetän teille sen, minkä minun Isäni on luvannut. Mutta pysykää te tässä kaupungissa, kunnes teidät puetaan voimalla korkeudesta.” (Luuk. 24:48-49)

Opetuslapset odottivat kymmenen päivää Jeesuksen lupauksen täyttymistä. Opetuslasten oli määrä odottaa, mutta päinvastoin kuin me, he eivät tienneet odotusajan pituutta. Aika ei kuulosta pitkältä, mutta muistanet varmaan, …

Lisää...

Tämä on äitisi

Toukokuun toista sunnuntaita eli äitienpäivää vietetään varsin usein kauniissa aurinkoisessa poutasäässä – ainakin sydämissä paistaa hyvän tahdon aurinko. Äitienpäivä on hyvä juhla, koska se muistuttaa meitä äideistä. Äiti ja isä ovat elämän peruspilareita, joita lapset pitävät ’elämän kalustoon’ itsestään selvästi kuuluvina. He kuuluvat lasten arkeen sen verran kiinteästi, ettei sitä lapsi osaa olla edes kiitollinen heidän jokapäiväisestä panoksestaan.

Vanhemmalla iällä äidin ehkä näkymättömän ja hiljaisen työn merkitys valkenee lapsillekin. Ja aina on mahdollista sekin, että äidin ja lapsien osat vaihtuvat siinä, että tulee lasten vuoro huolehtia äidistään. Herramme Jeesus tiedosti tämän tarpeen, mikä käy ilmi Johanneksen evankeliumin kohtauksesta Herramme ristinkuoleman edellä.

”Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja …

Lisää...

Entä jos en ymmärrä?

Herran omilla on aika ajoin taipumusta kovakorvaisuuteen – mitä tulee siihen, että emme aina kuule hänen ääntään, jos hän ei lähesty meidän ehdoillamme. Kovakorvaisuus vaivaa meitä etenkin silloin, kun tiedämme itse parhaiten, miten elämän kuuluu edetä tästä hetkestä eteenpäin.

Onneksi emme ole aina näin kovakorvaisia. Etenkin lyötyinä tai elämän menoon väsyneinä etsimme toki vilpittömästi avoimin mielin Jumalan tahtoa. Pyydämme häntä puhumaan asioita elämämme ylle. Olemme jopa avoimet muutokselle; jopa sellaiselle, jota emme kykene täysin ymmärtämään tai hallitsemaan. Silti viesti näissä suotuisissa tuulissakaan aina tavoita meitä.

On silti vielä kaksi eri asiaa kuulla Jumalan puhe ja ymmärtää hänen puheensa. Nimittäin joskus emme ole kartalla siitä, mitä Jumala puhuu, vaikka kuulemme hänen äänensä ja ojentaudumme jopa kuuntelemaan. Emme vain aina ymmärrä, mistä hän puhuu. Olemme hätäiset …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |