Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Lähempänä kuin lähellä

Aloitan alusta – ja todella tarkoitan alkua. Raamatun ensimmäisellä lehdellä kaiken alusta kirjoitetaan tutuin sanoin:

”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” (1. Moos. 1:1)

Raamatun ensimmäisessä jakeessa kerrotaan Luoja-Jumalasta, joka teki jotain niin suurta, mitä ihminen ei ole tähän päivään mennessä kyennyt tekemään – Jumala loi kaiken olevaisen. Jumalan suuruutta korostaa sekin, että hän ilmoittaa luomistyönsä teon meille varsin lyhyesti tekemättä siitä isompaa numeroa.

Suuri Jumala

Luomiskertomuksen lyhytsanaisuus ei tietenkään vähennä tai pienennä tapahtuman suuruutta. Jumala päätti luoda kaiken – ja niin hän teki luovan sanan voimalla. Hänelle luominen ei ollut sellainen ’merkkitapahtuma’, että hänen olisi pitänyt tehdä siitä suurta numeroa, niin kuin me ihmiset teemme jo pienistäkin ’sankariteoista’. Jumala on niin valtava, ettei yksi maailmankaikkeuden luominen tarvitse hänen mittapuussaan ’merkkipaaluja’.

Luomakunta puhukoon Luojansa …

Lisää...

Sääntöjä, sääntöjä…

Arki täyttyy ohjeista ja säännöistä. Kuinkahan monta sellaista tänäänkin on tavoittanut katseeni: ”Ei mopoille”, ”Lintujen ruokinta kielletty”, ”Vain maksaville asiakkaille”,

Näetkö tässä säännön vai mahdollisuuden enempään?

”Aloita tästä”, jne. Hyviä ohjeita ne ovat ja ovat auttaneet minua eteenpäin.

Säännöt eivät kuitenkaan ole kaikki. Vaikka säännöt on helppo omaksua, elämä ’säännöstössä’ olisi perin kuivaa ja elotonta. Voisitko kuvitella ystävyyttä tai rakkautta, joka ei rakentuisi keskinäiseen suhteeseen, vaan pelkkiin sääntöihin? Kuinka virvoittavaa olisi tulla kotiin, kun siellä ei odota ’rakas’ vaan pöydälle jätetty ’tämän kodin käyttöopas’ tai ’sääntökirja’. Entä miltä kuulostaa illallinen ’tapaoppaan’ kanssa iloisen ystäväporukan sijaan?

Vaikka sääntöjen noudattamiseen perustuva elämä olisikin suoraviivaisen mutkatonta, paraskaan sääntökokoelma ei korvaa kunnon suhdetta – on kyseessä sitten ystävyys-, rakkaus- tai vaikkapa asiakassuhde. Suhde on …

Lisää...

Taivaallisen Ohjastajan matkassa

Kun lähdemme matkalle, meillä on yleensä määränpää, jota kohti kuljemme. Jokainen, joka on ollut lasten kanssa matkalla samassa autossa, on usein kuullut kysymyksen: Koska ollaan perillä? Matka tuntuu pitkältä ja ajoittain myös ehkä kovin tylsältäkin. Varsinkin jos matkan määränpää on joku tosi kiva paikka, kärsivällisyyttä itse matkan tekemiseen ei tunnu riittävän.

Samoin voi käydä myös meille uskoville elämän matkaa tehdessä yhdessä Kristuksen kanssa. Kun tiedämme määränpään minne olemme matkalla tai kun Jumala antaa meille näyn tulevaisuudessa olevasta tehtävästämme Hänen valtakunnassaan, mekin voimme odottamaan perillepääsyä matkasta nauttimisen sijaan. Unohdamme kokonaan matkan tekemisen tärkeyden. Matkalla me saamme tarpeellisia eväitä tulevaa varten ja saamme aina välillä pysähtyä nauttimaan Kaikkivaltiaan Luojamme luomasta kauneudesta. Pysähtyessämme myös muistamme sen, kenen asioilla liikumme ja kuka ohjastaakaan autoamme. Emmehän täysin tiedä, miltä perillä …

Lisää...

Entä hän?

Juhannus on suomenkielinen nimi keskikesän juhlalle, jota vietetään kesäpäivänseisauksen läheisyydessä. Täällä pohjoisessa juhannus on valon juhla, jolloin keskikesä on kauneimmillaan.

Kristillinen kirkkoperinne on ’syyllinen’ siihen, miksi keskikesän juhlasta – ruotsinkielen ’midsommar’, länsimurteen ’mittumaari’ tai saksan ’mitsommer’ – on suomenkielessä tullut juhannus. Sehän tulee tietenkin Johanneksesta, koska kirkkokalenterissa juhannus on omistettu Johannes Kastajan syntymäjuhlalle.

Johanneksesta toiseen

Johanneksesta minäkin ajattelin keskikesän juhlan tiimoilla muutaman sanan jakaa. Teksti on Johanneksen evankeliumista. Siinä Jeesus ja Pietari jakavat ajatuksia Johanneksesta – tosin ei Johannes Kastajasta, vaan Johannes opetuslapsesta.

Tosin neljännen evankeliumi kirjoittaja – siis tiettävästi apostoli Johannes – ei kertaakaan mainitse itseään nimeltä. Hänet mainitaan useimmiten tekstissä arvoituksellisilla sanoilla ”se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti” – ja niin tälläkin kertaa.

Nämä sanat kätkevät varsin syvän totuuden, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Toisen käden tietoa

Kukapa ei muistaisi Raamatun alkulehdiltä patriarkka Abrahamin elämäkertaa. Hänen uskonsa koeteltiin monessa; siinä missä Jumalan lupaukset odottivat ajassa toteutumista, siinä Abrahamin usko koeteltiin. Uskoa ei ollut kokeella silloin kun lupaus annettiin eikä silloin, kun lupaus sitten toteutui. Koetuksen aika oli näiden kahden välissä.

Yksi monista Herran ja Abrahamin kohtaamisista on tämä:

Näiden tapausten jälkeen Abramille tuli näyssä Herran sana: ”Älä pelkää, Abram! Minä olen sinun kilpesi, sinun palkkasi on hyvin suuri.” (1. Moos. 15:1)

Tämä on valtava lupaus. Oletko koskaan ajatellut, kuinka helppo sinun tai minun on vain lukea lupaus Raamatusta ja katsoa sitä ihaillen, että kuinka valtavaa se on ollut, kun on saanut heittäytyä tuollaisen lupauksen varaan. Ajatuksemme ovat kuitenkin vain ”toisen käden tietoa”, eli jotain sellaista, mitä muut ovat …

Lisää...

Käsittämätön Jumala

Pallon läpileikkaus (Jhbdel, en.wikipedia, CC BY-SA 3.0)

Suomenkielen lainasana teologia (θεολογία) tulee alunperin kreikankielestä. Kreikankielessä se on kahden sanan sanaliitto: ’θεος’, (’theos’) eli ”jumala” sekä ’λογος’ (’logos’) eli ”sana, järki tai keskustelu”. Alkuperäisessä merkityksessä teologia on tarkoittanut jumaluusoppia eli jumalan sekä jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta.

On hyvä tuoda Jumala elämässämme tutkistelun keskiöön – hän ansaitsee olla elämämme ihmetyksen kohde. Onhan kyseessä Luoja, joka on kutsunut luomansa ihmisen yhteyteensä ilmoittamalla itsensä hänelle ja tekemällä toistuvasti aloitteen lähestyä häntä – lunastajana, pyhittäjänä, jne.

Teologian pyrkimys on laajasti ymmärrettynä hämmästellä Jumalaa ja hänen itseilmoitustaan sekä keskustella hänestä. Teologian tekemisessä piilee kuitenkin vaara, että korotamme oman arvostelukykymme – järjen – Jumalan yläpuolelle ja kutistamme hänet pienten ajatustemme kokoon ja kahlitsemme …

Lisää...

Tapahtukoon Sinun tahtosi

Kun Jeesus tiesi tuskan hetkensä lähenevän ja maanpäällisen tehtävän tulevan täyttymykseen, mitä Hän teki? Valmisteliko Hän suunnitelman, vai alkoiko Hän hätäillä ja juosta paniikissa ympäriinsä? Juoksiko Hän kenties pakoon? Alkoiko Hän valmistella vastarintaa? Vai alkoiko Hän kenties huolehtimaan opetuslapsistaan? Mitä Hän teki ennen H-hetkensä lähestymistä?

Raamattu kertoo meille, että Hän meni Getsemane-nimiselle maatilalle ja otti mukaansa opetuslapsensa. Hän asettui Isän eteen. Hän vuodatti sydämensä Hänelle. Ei Hän kertonut Isälle, kuinka asioiden olisi Hänen mielestään kuulunut mennä, vaan Hän luovutti tahtonsa, tehtävänsä ja tulevaisuutensa Isän käsiin. Vaikka se tuntui siinä hetkessä ahdistavalta, Hän silti alisti tahtonsa Isän tahdon alaisuuteen. Ja tuohon hetkeen annettiin enkeli taivaasta vahvistamaan Häntä. Taivas oli auki, vaikka pimeys ympärillä alkoi ottaa valtaa.

Taivaallisten olentojen ja Kaikkivaltiaan Jumalan valtavan rakkauden läsnäolon ympäröimänä saat …

Lisää...

Kategoria Elisa | Avainsanat , , , , , |