Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: adventti

Riemullinen hoosianna

Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisen adventtikynttilä sytyttämisellä. Se symboloi odotusta, jota myös ensimmäiseen adventin perinteeseen kuuluva ”Hoosianna!” huudahdus sekin alleviivaa. Hoosianna on riemullinen huudahdus, joka kuuluttaa Jumalan tietoon sydämen hartaimman toiveen: ”Oi auta, pelasta!” Huomaa, että sanoin ’riemullinen hoosianna’.

Kristuksen kunniassaan – mosaiikki Saint Charles seminaarissa Carthagenassa.

Ensimmäisen adventin evankeliumin teksti (Luuk. 21:25-36) alkaa neljän jakeen mittaisella profetialla, jota seuraa vertauskuva viikunapuusta ja lopuksi kehotus valvoa. Jeesuksen puheen ensimmäinen osa johdattaa lukijan hoosiannaan ja adventin kantavaan teemaan – odotukseen.

”Auringossa, kuussa ja tähdissä on merkkejä, ja maan päällä on kansoilla ahdistus ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ihmiset menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä kohtaa maanpiiriä, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan …

Lisää...

Paruusian adventtissa

Joulukuun alussa kristillinen Suomi ’hiljentyi’ viettämään joulun aikaa – Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa. Valmistautuminen joulun viettoon alkaa noin neljän viikon mittaisella adventin ajalla, mistä ehkä selkein merkki arjessa on lisääntyvä kiire ja ilmaisjakelulehtisten sivumäärän moninkertaistuminen.

Toki adventin aika nykymuodossaan valmistaa ihmisiä joulun aikaan – ovathan he joulun vihdoin koittaessa jo niin väsyneitä, että joulun ajan kolme vapaapäivää kuluu sangen rauhallisesti adventista palautumiseen, jotta sen jälkeen jaksaa hyödyntää tehokkaasti uudet joulun välipäivien alennusmyynnit.

Adventin aika kuvaa odotusta, joka ajanlaskumme alun juutalaisilla oli. He odottivat messiaan syntymää: profeettojen kirjoitusten täyttymistä ja Rauhan Ruhtinaan hallituskauden alkua. Päinvastoin kuin he odottivat, odotettu Messias syntyi alhaisuuteen ja palveli alhaisuudessa. Hänen valtakuntansa oli erilainen – ei poliittinen eikä sotilaallinen. Hän antoi rakkaudelle uuden nimen ja merkityksen sekä toi rauhan ihmisten …

Lisää...

Anna meidän nähdä kasvojesi valo

Joulunajan ja kirkkovuoden aloittaa adventin aika, joka kestää neljän sunnuntain yli jouluun. Jokaisella adventtisunnuntailla on oma aihe: nöyrtymisen-, kunnian- ja hengen adventit sekä neljäs pyhä adventti.

Kaikkia neljää adventtia yhdistää teema Herran Jeesuksen toisesta tulemuksesta – tarkoittaahan sana ’adventti’ (latinan ”adventus Domini”) Herran saapumista ja tulemista.

Ensimmäinen adventtisunnuntai muistuttaa seurakuntaa siitä, että Jumala ei ole kaukana meistä, vaan hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Tämä on tietenkin pelastusopillisesti suuri totuus, mutta se on sitä myös rukouksen ja arjen elämän näkökulmasta.

Adventin lupaus on toteutunut Jeesuksessa Kristuksessa. Pelastuksen uusi aika on keskellämme jo tänään – se on Herra Jeesus Kristus Pyhän Hengen kautta meissä. Tämän todellisuuden me saamme omistaakohdallemme jo tänään, vaikka pelastuksen uusi aika täydessä kirkkaudessa antaa odottaa itseään Kristuksen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Katsokaa, tuomari seisoo ovella

Kolmannen adventin kirkkopyhän latinankielinen nimitys ”adventus spiritualis et sanctificationis” avaa näkymän Kristuksen ”hengelliseen tulemiseen”, vaikka evankeliumitekstin raamatullinen keskushenkilö on vanhan liiton viimeinen profeetta Johannes Kastaja. Toisaalta Johannes sopii ”hengellisen tulemisen” teemaan, koska hänen julistustyönsä parannussaarnansa viitoitti tien kansalle Jeesuksen ”hengelliseen tulemiseen”. Johannes Kastaja oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva – pelastus oli lähellä.

Roomalaiskatolisessa perinteessä – kuten myös anglikaanisessa ja metodistisessa perinteessä – kirkkopyhää nimitetään latinankielellä ”gaudete” -sunnuntaiksi. Se on kutsu uudeksi tekevään iloon – pelastuksen iloon Kristuksessa.

Gaudete” on latinankielinen kehotus ’iloitkaa’. Se on kutsu valmistautua Herramme ”hengelliseen tulemiseen”, mikä on matkamme päämäärä. Olemme kaikki matkalla kohti ’kultakaupunkia’ katsomatta siihen kohtaammeko ajan ja ikuisuuden rajan …

Lisää...

Joulupöydässä

Vuosi vuodelta kauppojen joulusesonki alkaa aina vain aikaisemmin syksyllä. Adventin ajan vasta alkaessa joulutouhotusta on tänäkin vuonna jatkunut jo pitkään. Joulurauhan edellä vallitsee nykyään armoton kiireen aika.

Lopullinen päätepiste kiireelle on perheemme joulutraditiossa ollut joulupöytä. Istahtaminen yhteiseen joulupöytään merkitsee minulleviimeistä päätepistettä joulukiireelle ja laskeutumista joulurauhaan. On aika levätä ja hiljentyä.

Mielestäni joulupöytä sopiimyösmoderniksi vertauskuvaksi seurakunnan adventin vietolle – jos adventilla viitataan Herran tulemiseen (lat. adventus Domini) ja sen odottamiseen. Vertauskuvana joulupöytä puhuu siitä, millainen on oman aikamme seurakunta, johon me tänä päivänä toivotamme Kristuksen ja jouluvieraat tervetulleeksi. Seurakunnalla tarkoitan ’kuvaelmassani’ koko kristikansaa yhdessä. Palataanpa joulupöydän ääreen.

Joulupöydän äärellä.

Joulupöydän äärellä.

Joulunpöydän ääreen istuutuu perhe, suku tai joukko ystäviä ja heidän perheitään. Kaikilla on pöydässä levollinen ja iloinen mieli. Pöydän ympäriltä kuuluu innostunut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Adventin matkalla

Joulunajan aloittaa adventin aika, joka kestää aina neljän sunnuntain yli. Jokaisella adventtisunnuntailla on oma aiheensa: nöyrtymisen-, kunnian- ja hengen adventit sekä neljäs pyhä adventti.

Kaikkia neljää adventtia yhdistää kuitenkin sama teema Herran Jeesuksen tulemuksesta – tarkoittaahan sana ’adventti’ (latinan ”adventus Domini”) Herran saapumista ja tulemista.

Adventti on odotusta. Minä tulen herätyskristillisestä taustasta, joten luulin pitkään, että adventin aika on vertauskuva Kristuksen paluun odotuksesta. Sopii se siihenkin – ja tuokin puoli on hyvä muistaa.

Ensimmäinen adventtisunnuntai muistuttaa seurakuntaa siitä, ettei Jumala ei ole kaukana meistä, vaan hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Pelastuksen uusi aika on jo tänään – se on Herra Jeesus Kristus meissä.

Adventin ajan tekstit sopivat hyvin siihen, että puhutaan niistä asioista, joista ulkoisesti seurakunta tunnistetaan, kuten ” …

Lisää...

Marian kiitosvirsi

Neljäs adventti on nimeltään ”adventus sanctificationis” eli ”pyhä adventti”. Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen.

Nimi Neitsyt Maria (”Virgin Mary”) yhdistyy varmasti jokaisen kristillisen tai islamilaisen kulttuurin vaikutuspiirissä kasvaneen henkilön mielessä Jeesuksen äitiin, vaikka Raamattu ei käytä Jeesuksen äidistä tätä nimitystä kertaakaan.

Nimenä Neitsyt Maria kuvaa Jeesuksen äidin neitsyyttä synnyttäessään Jeesuksen (Matt. 1:18-20; Luuk. 1:27-35). Katolilaisessa ja ortodoksisessa perinteessä nimellä viitataan myös oppiin Marian ikuisesta neitsyydestä, jonka mukaan Maria pysyi neitsyenä aina kuolemaansa asti. Protestanttisten kirkkojen piirissä sen sijaan uskotaan, että Maria oli neitsyt vain synnyttäessään Jeesuksen. Mielestäni nykypäivän toistuvat epäilyt kirkonmiesten suusta Marian neitsyyden suhteen kertovat vain modernin ihmisen uskon vähyydestä, mitä tulee …

Lisää...