Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: hiljentyminen

Tyhjäni ja täyteni

Olen saanut armon lyhyen elämäni aikana oppia tuntemaan Jumalaani yhä paremmin.

Tyhjä astia. Millä täytän? (Kuva yingtao12345 Pixabaystä)

Jumalan tuntemisen oppiminen on saman lainen prosessi kuin mikä tahansa suhde. Niin se on kaikissa suhteissa, että jos viettää aikaa toisen kanssa ja kulkee matkaa yhdessä, huomaa pian, että osapuolet puolin ja toisin oppivat tuntemaan toistensa tavat, heikkoudet ja vahvuudet. Opimme tuntemaan toisen ihmisen jopa niin hyvin, ettei kohta tarvitse enää edes sanoa, kun toinen tietää, mitä kumppani tarvitsee.

Ja kun lisäksi tapahtuu kypsymistä ihmisenä itsenään, niin sitä oppii hyväksymään senkin, ettei toinen ihminen ole ajatukseni hänestä. Ja niin opin hyväksymään hänet sellaisenaan, vaikka jostain syystä en kaikesta hänessä pitäisi. Miksi katsoa tahraa ikkunan kulmassa, jos muuten ikkunasta avautuu huikea näkymä …

Lisää...

On niin kiire… että pysähdyn

Markuksen evankeliumi kuvaa Herraa Jeesusta ennen kaikkea Jumalan palvelijana.

Valtiomies William Wilberforce (kuva Wikipedia)

Evankeliumi kertoo eniten siitä, mitä Jeesus teki, kun taas muissa evankeliumeissa painotetaan esimerkiksi hänen opetuksiaan tai sitä, miten hänessä täyttyi Vanhan testamentin profetiat. Evankeliumia kuvaa hyvin siinä siteeratut Jeesuksen sanat:

”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” (Mark. 10:45)

Markuksen näkökulma Jeesuksen teoista tasapainottaa käsitystämme Jeesuksen toiminnasta, jotta emme ajattele hänen olleen kuin nykypäivän konsultit ja poliitikot, jotka puhuvat paljon, mutta… Tosin vain lukemalla Jeesuksen teoista, saa hänen ajankäytöstään ehkä liian suorituskeskeisen kuvan. Suo siellä, vetelä täällä.

Lukemalla huolellisesti tekstin kokonaisuutena omassa kontekstissaan, saatamme löytää tutuista ’todisteteksteistä’ mielenkiintoisia uusiakin näkökulmia. Näin ainakin tällä kertaa, kun tekstini on heti evankeliumin lähes …

Lisää...

Hiljentykäämme rukoukseen

Joulun aikaan puhutaan pysähtymisestä ja hiljentymisestä, mikä tietty tarkoittaa vähän eri asioita riippuen sanojasta ja tilanteesta, missä näitä sanoja viljellään.

HIljennyn rukoukseen. (Kuva Ri Butov Pixabaystä)

Menneinä vuosina joulu on edustanut minullekin pysähtymistä hiljentymiseen. Väliin mahtuu lukuisia vuosia, kun joulu on ollut vuoden kiireisintä aikaa lähinnä papin työn näkökulmasta. Hiljentymisen aika on ollut sitten joulunpyhien jälkeen. Tosin hiljentymistä jumalan eteen on jumalanpalvelus tai messu totta kai, mutta ymmärtänet minkä kaltaiseen hiljentymiseen tässä viittaan.

Nykyään joulu ei ole minulle erityistä hiljentymisen aikaa. Ja miksikö niin? Onko minusta tullut pakana? – Ei, uskon päinvastoin kasvaneeni uskossa sen syvempään merkitykseen päivittäisessä elämässäni. Kun sanon, ettei joulu ole erityistä hiljentymisen aikaa, painotan sanaa ”erityistä”.

Minä olen näet oppinut, että ”joulu voi olla …

Lisää...

Näkyjä ja yön ääniä

Olin työmatkalla viikonloppuna Smidstrup Strandissa Tanskassa. Kokoonnuimme yhteen Pohjoismaiden ja Baltian alueelta kirkkomme keskuskonferenssin hallituksen kokoukseen. Pelkästään kulttuuritaustan vaihtelevuus lisää haastetta kokoontumisiin ja olipa käsiteltäviä asioitakin tällä kertaa paljon. Lisäksi osa kysymyksistä jakoi mielipiteitä ja herätti voimakkaita tunteitakin. Kun tähän vielä lisätään matkaväsymys ja yli 10-tuntiset palaveripäivät, on ymmärrettävää, että ärsyyntymiskynnys madaltuu sekin.

Auringon nousu meren rannalla.

Päätöspäivän aamun aloitimme ehtoollishetkellä kappelissa. Ennen ehtoollishetkeä kollega ohjasi joukkomme hiljentymään tutun Raamatun tekstin pariin (1. Kor. 12:12-26).

Lähestyimme tekstiä läntisen kirkon luostariperinteessä käytetyn neliaskelisen Lectio Divina -hiljentymisen menetelmin. Ajatus on lähestyä tekstiä henkilökohtaisen uskonelämän ravitsemiseksi niin, että ravinto tulee osaksi minua ja synnyttää elämässäni aikomuksen askelia.

Murusia pöydältä

Tekstin haaste minulle oli siinä, että teksti oli varsin tuttu ja olen siitä …

Lisää...

Hiljentykäämme rukoukseen

Rukousviikolla paikalliset seurakunnat kutsuvat ja kannustavat toinen toisiaan yhteiseen rukoukseen ykseyden puolesta. Uskon kuitenkin, että Jumalan tahto olisi nähdä rukouksen virtaavan arkielämäämme – sinne, missä vietämme suurimman osan päivästä.

Henkilökohtaisin ponnistuksin saatamme itsekurin ja tavanalaisuuden voimin pystyttää rukoukselle ’vakiintuneita hetkiä’ osaksi arkipäivän matkantekoa. Voimme sitoutua aamu- tai iltarukoukseen tai opetella liittämään rukouksen jokapäiväisiin toimiin, kuten ateriointiin tai työmatkoihin, mutta…

Elävä rukous voisi kuitenkin olla vieläkin enemmän ja elävämpää vuorovaikutusta Jumalan kanssa. En usko, että Herra Jeesus odottaa meidän omien ponnistusten tai uhrausten kautta synnyttävän elävän rukouksen hedelmää, vaan rukous on aina myös Pyhän Hengen työtä. Emme voi tuottaa tai järjestää rukoushetkeä yksin, vaan se on aina kohtaaminen Jumalan kanssa. Hän on sitoutunut olemaan läsnä.

Olkoon tämän vuoden rukousviikko meille jokaiselle kutsu löytää elävän rukouksen …

Lisää...