Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: koti

Arvon sen oivaltaa, jos sen uhkaa kadottaa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh. 14:27)

On paljon asioita, joiden arvon ymmärtää vasta, kun ne uhkaa kadottaa. Ajatellaanpa esimerkiksi kotiavaimia. Ne kulkevat arjessa mukana vuodesta toiseen ilman, että olen niistä kiitollinen tai edes kiinnostunut. Edes ovea avatessa en suo niille huomiota – puhumattakaan nyt kiitollisuudesta.

Miten käy, kun kerran kotioven edessä huomaan, ettei taskun pohjalta löydykään avaimia. Hätäännyn. Alkaa epäuskoinen taskun tunnustelu. Kymmenessä sekunnissa mieleni on käynyt läpi satoja skenaarioita siitä, missä avaimet voisivat olla, minne ne ovat pudonneet, jne.

Nyt avaimet saivat ansaitsemansa huomion, mikä niille olisi kuulunut päivittäin. Kun sitten löydän avaimet autossa riisumani pikkutakin taskusta, …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Taivaallinen isänmaa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Kohta on taas tuo aika, kun lauantaina vietämme pyhäinpäivää. Hautausmaa liekehtii kynttilämerenä, mikä muistuttaa minua vastaavasta joulutraditiosta.

Liekkimerenä pimeässä.

Itselleni pyhäinpäivä aloittaa näin joulunajan odotuksen, vaikka vasta tuomiosunnuntai päättää kirkkovuoden ja adventti aloittaa kirkollisen joulunodotuksen ajan. Syynä tähän henkilökohtaiseen assosiaatioon lienee juuri pyhäinpäivänä hautausmaille syttyvä kynttilämeri, joka saa toisintonsa jouluaattona.

Viettämäämme pyhäinpäivään on yhdistetty kaksi eri kirkkojuhlaa: kaikkien pyhien päivä (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien sielujen päivä (Commemoratio omnium fidelium defunctorum).

Ensin mainittu traditio on alun perin peräisin 300-luvulta idästä, jossa sitä vietettiin pääsiäisaikana ja bysanttilaisessa kirkossa helluntain jälkeen. Lännessä kaikkien pyhien päivää vietettiin 700-luvun lopulta saakka kelttien ja frankkien parissa, josta se levisi Rooman kirkkoon.

Sielujen päivä on puolestaan peräisin vasta vuodelta 998, juhlaksi se vakiintui 1300-luvulla. Päivästä …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Koti turvasatamaksi

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Sananlaskujen kirjan toinen osa koostuu lyhyistä ehkä säkeen tai kahden mittaisista elämänviisauksista. Poimin sieltä yhden varsin lyhyen kehotuksen, jossa kehotetaan arvostamaan rauhaa ja turvallista rinnakkaiseloa.

”Parempi leipäkannikka ja rauha”

”Parempi leipäkannikka ja rauha kuin juhlapidot ja riita.” (Sananl. 17:1)

Annettu elämänviisaus yksinkertaisesti kehottaa arvostamaan kodin rauhan ja tyytyväisyyden yli muiden elämän riemujen. Ohje kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta onko se sitä? Arvostaminen on paitsi sen sanomista myös sen mukaan ojentautumista.

Arvostanko kodin rauhaa?

Vietämme suuren osan ajasta kodin yksinkertaisessa arjessa, mutta kodin hiljainen ja yksinkertainen arki ei välttämättä nauti arvostustamme. Mieti miten puhe täyttyy siitä, kun kerromme juhlista, matkoista, jne. Toisaalta se täyttyy kaikesta siitä, mitä tapahtuu kodin ulkopuolella tai on muuten erityistä.

Harvoin ylistämme ääneen kodin turvaa tai yksinkertaisen arkielämän ihanuutta. …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Virtojen varsilla

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Albumilta ”Rautaa ja kettinkiä” lohkesi aikanaan yksi Kirka Babitzinin monista hittikappaleista – tämä nimeltään”Varrella virran”. Sen kertosäkeistö kuvaa tunnelmia veden äärellä varsin kutsuvasti.

”Varrella virran, varrella virran
On vesi lämmin, uimaan vaan
Varrella virran”

Kaksoivirranmaa – Eufrat ja Tigris.

On helppo yhtyä kappaleen lämpöisiin tunnelmiin kesäisenä päivänä lomailemassa kauniin joensuiston äärellä. Kauan ennen Kirkaa asuivat ’varrella virran’ myös nykyisen Syyrian ja Irakin alueella sijainneen muinaisen Mesopotamian (’meso’ = ’välissä’ ja ’potamoi’ = ’virrat) eli Kaksoisvirranmaan asukkaat.

Mesopotamia sai nimensä kahden suuren virran Eufratin ja Tigrisin suistossa sijainneen hedelmällisen maan mukaan. Babyloniankin hallintavallan aikaan alue kukoisti vehreänä. Ei ole olenkaan vaikea kuvitella, että kauniina letkeänä päivänä virtojen varsilla saavutti jotain Kirkan laulun tunnelmista.

Varrelta virran virtojen varsille

Psalmin 137 meille …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Jumalan ja ihmisen koti

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Syksyn seurakuntaa käsittelevä saarnasarjassa on edennyt osaan, jossa verrataan seurakuntaa kotiin. Alkuperäinen ajatus oli käsitellä seurakuntaa perheenä, mutta perheteemassa minua alkoi puhutella erityisesti ’paikka’, jonne Jumala on kutsunut perheensä asumaan. Me kutsumme tuota paikkaa kodiksi.

Koti on merkillinen sana, koska vaikka sillä viitataan asuinpaikkaan, asuinpaikka ei kuitenkaan ole ihmiselle vielä koti. On eri asia olla ’asunnoton’ ja ’koditon’. Vaikka ihmisellä on asunto, hän voi kokea olevansa koditon. Samoin asunnottoman ei tarvitse kokea olevansa koditon. Kodittomuus on enemmän tunnetason asia; se on tunne kodin puuttumista, vaikka vakituinen asunto olisikin. Asuinpaikka ei täytä kodin mittaa, jos ihminen ei koe asuntoa omaksi kodikseen.

Koti on paikka, jota ihminen käyttää vakituiseen asumiseen, jossa vietetään vapaa-aikaa ja jossa mahdolliset perheenjäsenet asuvat. Koti on merkillinen käsite siinäkin mielessä, koska vaikka …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |