Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kuulla

Jumalan puhuttelussa

Oletko milloinkaan esittänyt Jumalalle kainoa toivetta, että hän puhuisi sinulle suoraan? Uskon, että olet. Käytin kysyessäni tietoisesti sanaa ”toive” enkä puhunut pyynnöstä, koska sanaan ’toive’ liittyy varaus siitä, miten tai mitä Jumalan Hengen odotetaan puhuvan.

Jos pyydän Jumalaa puhumaan elämääni, otan puheen vastaan niin kuin hän sen puhuu. Otan vastaan sen, mitä Herra antaa ja miten hän sen antaa. Varsin usein en kuitenkaan pyydä Jumalaa puhumaan varauksetta – pikemminkin toivon, että hän puhuisi sen mitä tahdon. Pyydän Jumalaa puhumaan, mutta toivon hänen puhuvan vain, mitä ja miten häneltä odotan. Näin oikeastaan kieltäydyn kuuntelemasta häntä, ellei hän lähesty minua minun ehdoillani.

Jeanne d’Arc

Tämä on vastakohta sille, mitä 1400-luvulla elänyt marttyyri Jeanne d’Arc eli ”Orléansin neitsyt” vastasi, kun …

Lisää...

Kuuliaisuuden palvelus

Sana ’jumalanpalvelus’ on vakiintunut arkisessa kielenkäytössä tarkoittamaan kollektiivista kokoontumista kohtaamaan Jumala yhdessä. Se ei kuitenkaan ole sanan koko merkitys, mihin viittaavat yhdyssanan osat ”Jumalan” ja ”palvelus” erikseen kirjoitettuna. Se on Jumalan palvelemista, joten se sisältää myös henkilökohtaisen jumalanpalveluksen arjessa kirkkotilojen ulkopuolella.

Jumalanpalvelus on uutta elämää Kristuksessa (Room. 12:1). Jumalanpalvelus alkaa aina sydämestä. Se asuu uskon siemenessä, joka on kylvetty ihmisen sydämeen. Kun uskon siemenen itää ja lähtee kasvamaan, sydämen kätköön kylvetty sisäinen siemen nousee idulle, kasvaa vartta ja kantaa hedelmää. Tuon hedelmän me tunnemme sanalla ’jumalanpalvelus’ sen laajemmassa merkityksessä.

Kun siemen saa tilaa kasvaa, se ei voi pysyä kätkössä pinnan alla, vaan ennemmin tai myöhemmin ja tavalla tai toisella, se tunkeutuu esiin – jumalanpalveluksena. Jumalanpalveluksen keskiössä on Jumala; se …

Lisää...