Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: luottaa

Sumua, sumua, sumussa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

On syksy. Parhaimmillaan syksy on mitä kaunein vuodenaika. Miksi miettiä niitä harmaita ja sateisia päiviä, lyhenevää valoisaa aikaa tai koleita ja kosteita metsäpolkuja? Onhan syksy myös ruskan väriloistoa, pikkupakkasta, aurinkoisia aamuja, jäisten lehtien rapinaa askelissa, kauniita auringonlaskuja, myrskyistä ja sumusta puhumattakaan! Ne ovat syksyä parhaimmillaan. Kyllä, pidän myrskypäivistä ja sumusta. Vähenevä valo ei haittaa sekään minua joka viihdyn varjoissa.

Sumuinen auringonnousu tässä talvemmalla. (Kuva Jori Brander)

Olet ehkä kanssani eri mieltä siitä, mikä syksyssä on kaunista ja mikä ei. Kauneus on katsojan silmissä, kuten sanotaan. Minulle syysilloissa ja -aamuissa kepeä usva tai paksu sumu ovat mieltä kutkuttavia elementtejä. Miten salaperäinen onkaan auringonnousu, kun sankka sumu peittää sen taakseen ja näet vain pilkahduksia siitä.

Sumussa

Juoksu- tai kävelylenkki aamuun heräävässä metsässä …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Erehtyminen on inhimillistä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Kiirastorstain ilta on varsin tapahtumarikas, mitä tulee evankeliumien yhteiskertomukseen. Tekstini sijoittuu kiirastorstain ja pitkäperjantain väliseen yöhön. Se on keskeinen teksti, joka kuuluu pääsiäisenä muistettaviin tapahtumiin. Tällaisten tekstien ongelma on usein siinä, että ne luetaan pinnallisesti tai entuudestaan tutusta kulmasta paneutumatta tekstiin syvemmin.

Errare humanum est” eli ”erehtyminen on inhimillistä”.

Tänään yritän tarjoilla erilaisen näkökulman perjantaiyön tapahtumiin psalmin 33 päätössanojen sekä jo Jeesuksen aikana tunnetun latinankielisen lentävän lauseen näkökulmasta.

Erehtyminen on inhimillistä

Aloitetaan tuosta vanhasta latinankielisestä sanonnasta. Yleensä siitä kuulee vain alkuosan: ”Errare humanum est” eli ”erehtyminen on inhimillistä”. Sen näkee usein siteeratun Senecan (Lucius Annaeus Seneca) nimissä, mutta sanonta tuskin on hänen käsialaansa.

Sanontaa on siteerannut tekstissään myös kirkkoisä Hieronymus (347-420). Sanonta löytyy myös eri muodoissa …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , , |

Heitä työsi Herran haltuun

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

En osaa edes arvailla montako rukousta olen yläkertaan elämäni aikana vuodattanut. Osan rukouksista muistan vuosien jälkeenkin, kuten sen rukouksen, jonka viritin suurimman epätoivon keskellä, kun pitkään omia teitä kuljettuani olin vihdoin valmis antamaan elämäni Herralle.

Rukoilen, rukoilen, kädet ristissä tai ilman (Kuva eommina, Pixabay)

Rehellisyyden nimissä joudun toteamaan, että suurinta osaa rukouksistani en muista lainkaan – olivat ne sitten lyhyitä tai pitkiä, karuja tai yleviä. Se on sinänsä kummallista, sillä eihän keskustelut maailmankaikkeuden luojan kanssa luulisi olevan tuosta vain unohdettavissa. No, menkööt inhimillisen vajavaisuuden piikkiin. Tärkeintä on, että Jumala ei ole unohtanut yhtään käymistämme keskusteluista. Tämänkin totuuden muistan varsin huonosti.

Jotain pientä kuitenkin osaan rukouksistani sanoa. Ainakin tiedän sen, että iso osa niistä on ollut pyyntöjä ja aneluita, …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Haasteiden edessä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Elintarviketeollisuus liiton (ETL) tutkimuksen mukaan vuonna 2020 suomalainen kulutti keskimäärin 9,9 kg kahvia henkeä kohden, mikä tekee väkimäärään suhteutettuna Suomesta yhden maailman suurimpia kahvin kuluttajia. Kupillisiksi muutettuna tuo määrä on noin 1 100 kupillista henkeä kohden. Ja tuolla tasolla kahvin kulutus on pysynyt jo pitkään.

Arkinen itsestäänselvyys minulle, mutta ei niin ole aina ollut. (Kuva Craig Melville, Pixabay)

Nykypäivän suomalaiselle kahvi on siis itsestäänselvyys. Keitetään aamukahvit, päiväkahvit ja kyläilyn tai palaverin lomassa kahvia kuuluu taas maistella. Mutta eipä tarvitse kulkea kauas taaksepäin ajassa, kun kahvi ei ollut itsestäänselvyys.

Sotien aikaan syksystä 1939 alkaen monet tuotteet menivät ’kortille’ eli valtio säännösteli niiden saatavuutta. Kun pula-aikaa oli kestänyt kolme vuotta, kaikki yleisimmät kulutustarvikkeet olivat säännöstelyn piirissä. Kortillakaan ei aina saanut …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Heillä ei ole viiniä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Johanneksen evankeliumin toinen luku alkaa kertomuksella Kaanaan häistä. Sanotaan, että siellä Jeesus teki ensimmäisen julkisen tunnustekonsa. Näin se onkin evankeliumikertomusten välittämän tietämyksen valossa, ellei 12-vuotiaan Jeesuksen taidollista keskustelua Jerusalemin temppelissä kirjanoppineiden kanssa lasketa ihmeeksi.

Viini vähissä. (Kuva Jill Wellington,Pixabay)

Jos siis oletamme, ettei Jeesus ollut tehnyt mitään ihmetekoja aiemmin edes kotipiirissä, avaa se mielenkiintoisen näköalan häissä käytyyn keskusteluun Jeesuksen ja hänen äitinsä välillä. Lue tuo keskustelu ja pysähdy siihen miettimättä yhtään enempää kertomuksen jatkoa, vertauskuvallisuutta tms.

”Viini loppui kesken, ja äiti sanoi Jeesukselle: ”Heillä ei ole viiniä.” Mutta Jeesus vastasi: ”Anna minun olla, nainen. Minun aikani ei ole vielä tullut.” Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.”” (Joh. 2:3-5)

Tarkastele erityisesti äiti Marian sanoja. …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Haavoitettu ja apua vailla

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Daavidin psalmi 62 puhuu sielun hiljentymisestä Jumalan edessä. En tiedä, mitä sielun hiljentyminen sinulle merkitsee, mutta minulle iso osa sielun hiljentymistä on valinta luottaa Jumalaan.

Luottamusta lapsen tavoin

Jumalaan luottaminen ei synnytä tyhjää hiljaisuutta. Se tekee tilaa Jumalalle elämässäni niin, että ainainen pelko ja epävarmuus hiljenevät ja niiltä vapautuvan tilan täyttää Jumala – en minä. Sama sanottuna Daavidin sanoin:

”Jumalassa on pelastukseni ja kunniani. Hän on minun voimani kallio ja turvani. Luottakaa häneen joka hetki, te Israelin kansa, vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme.” (Ps. 62:8-9)

Sydämessä vastaan myöntävästi ja suurella kiitollisuudella näiden sanojen lupaukseen, mutta silti huomaan luottamukseni sisältävän tietyn varauksen. Elämä on opettanut. Älä laske mitään yhden kortin varaan. Jos luotat liiaksi, joudut pettymään. …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Sinä, joka tunnet sydämet

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Sunnuntain Vanhan testamentin teksti on ote profeetta Jeremian profetiasta (Jer. 17:5-10). Kun paneuduin päivän tekstiin, huomasin, että taannoin tekstissä ”Hyttysten yö” (13.1.) käsittelinkin jo saarnatekstin alkuosaa (Jer. 17:5-8) luottamuksen ja ihmisen valintojen näkökulmasta.

Jotta teksti ei olisi suora toisinto edelliselle, keskityn nyt sitaatin kahteen viimeiseen jakeeseen (Jer. 17:9-10) ja Jumalan näkökulmaan.

Yksin Herra tuntee sydämet

Kaksi miestä – kaksi sydäntä

Jeremian teksti katsoo ihmisen sydämeen ja puntaroi sitä. Ensimmäinen osa puhuu sydämen valintojen kahtiajakoisuudesta; pannako luottamus Jumalaan vai ihmiseen. Mihin ihminen luottaa, se kertoo siitä, mihin hänen sydämensä on kiintynyt. Profetian alkuosa puhuu ihmissydämen tilasta luottamuksena joko Jumalaan tai ihmisiin.

Luetaan uudelleen edellä mainitusta saarnasta jo entuudestaan tuttu teksti kuitenkin muistin virkistykseksi, koska se on …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |