Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: luottaminen

Ei omilla nuotioilla

Tapahtui kerran, kun olin peruskoulun toisella tai kolmannella luokalla, aikana ennen kännykkää ja digitaalikelloa. Olin kaverin luona leikkimässä ja leikki oli erityisen kiva. Ainoa ongelma oli, että kotiinlähdön aika lähestyi. Ei aikaakaan, kun rannekellon viisarit osoittivat hetkeä, kun oli aika nousta pyörän selkään ja polkea kotiin. Mutta keksipä poika siirtää kellon viisareita tunnin jos toisenkin taaksepäin – ja kas – aikaa olikin yllin kyllin leikkiä ja riemuita.

Ratkaisu tuntui oivalta, mutta kellon viisarien kääntäminen ei muuttanut sitä tosiasiaa, että aika kului ja myöhästyin sovitusta kotiintuloajasta. Eipä auttanut selitys, että minun kelloni näytti vielä hyvinkin sovittua aikaa.

Pienen pojan oivallus siirtää rannekellon viisareita ajan muuttamiseksi vaikuttaa humoristiselta, mutta olemmeko me aikuiset tuon viisaampia? Tiedämme toki, ettei kellon viisareiden siirtäminen lyhennä yön pimeyttä eikä jouduta aamun …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Vaikka et minua tunne

Tahdon alkuun jakaa kaksi jaetta Luukkaan evankeliumista kuin maistiaiseksi ja johdannoksi varsinaiseen tekstiimme, joka tulee profeetta Jesajan kirjasta. Maistiaiset Luukkaan evankeliumista ovat Jeesuksen sanoja:

”Silloin Pyhä Henki täytti Jeesuksen riemulla, ja hän sanoi: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä, että olet salannut tämän järkeviltä ja viisailta mutta olet ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.” (Luuk. 10:21)

Näillä sanoilla Jeesus viittaa edelliseen puheeseensa, jossa hän toppuutteli opetuslapsiaan ja käänsi heidän huomionsa maanpäällisistä tapahtumista kaikkein tärkeimpään:

”Mutta älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan.” (Luuk. 10:20)

Kyse ei ole siitä, etteikö olisi oikein iloita maallisessa maailmassa saaduista siunauksista, vaan siitä, ettemme kuvittele niiden olevan kaikki tai tärkeämpiä kuin Jeesuksen sovitustyössä meille …

Lisää...

Kenen kartalla liikut?

Mobiililaitteet ovat muuttaneet matkustamista. Julkisen liikenteen lippujen ostaminen ja rekisteröinti hoituu mobiilisti ilman paperia. Samoin hotellipalvelut voi hoitaa kokonaan tai suurelta osin ilman perinteistä ’respassa’ jonottamista.

Ehkä suurin ero on paperikarttojen vaihtuminen navigaattoreihin ja paremmin ajantasaisiin mobiilikarttoihin. Tästä syystä esimerkiksi palavereihin ei enää tulla etuajassa, vaan ajallaan tai myöhässä, koska navigaattorit laskevat ajantarpeen.

Maastokartta – Jumalan näkymä samaan.

Ennen vanhaan – ts. minun nuoruudessani – ei ollut navigaattoreita eikä digitaalisia karttoja. Silloin tarvittiin maantiekartta ja vieraassa kaupungissa tarvittiin lisäksi tarkempi kaupungin kartta. Tiekartalla ja ruutupaperille kirjoitetuilla ohjeilla pärjäsi hienosti maaseudulla, kaupungissa tarvittiin kunnon kartta – ja sen oli parempi olla ajantasainen eikä isoisältä peritty sukupainos. Oikea kartta oli avain oikean reitin löytämiseksi.

Pelkkää vihreää – ’Ihmisen …

Lisää...

Jumala etsii omistautuneita sydämiä

Satuihin liittyy usein opetus ja onpa saduilla myös onnellinen loppu. Samoin satujen hahmot ovat usein selkeästi hyviä tai pahoja. Harvoin sitä törmää sellaiseen satuun, jossa sama henkilö on samaan aikaan hyvä ja paha – puhumattakaan siitä, että hän lukijan olisi vaikea arvioida hänen tekojensa oikeellisuutta eri tilanteissa.

Ihmiselämä sen sijaan on monisyinen ja vaikea tulkittava. Olemme varsin usein tilanteessa, että ’sankarin’ tai hallitsijan onnistumisen arvioiminen riippuu valitusta näkökulmasta. Esimerkiksi me suomalaiset arvioimme oman maamme johtajien toimia tietty kotimaamme edun näkökulmasta. Samaan aikaan ulkoapäin arvioituna tehdyt valinnat voivat näyttää aivan joltain muulta.

Hyvä esimerkki historiasta on jatkosota. Siihen johtaneet tapahtumat ja sota itse ovat suomalaisen näkökulmasta arvioituna oikeutettuja enkä millään tavalla itse suomalaisena voi hyväksyä sotamme arviointia huomioimatta näitä meille tärkeitä näkökulmia. Mutta jos unohdetaan …

Lisää...

Lasten ja imeväisten suusta

Pääsiäisaika alkaa toki jo laskiaisesta ja tuhkakeskiviikosta, mutta kiireisessä ajassamme monet heräävät pääsiäisen viettoon vasta palmusunnuntaina, jolloin lapset kulkevat talosta taloon virpomassa. Virpominen on itäisen kirkon perinne. Jos vanhan tavan mukaan antoi pajusta tehdyn virpovitsan palmusunnuntaina jollekin, sai pääsiäissunnuntaina tulla perimään palkkansa. Sana ’virpoa’ tulee venäjänkielen pajua merkitsevästä ’verboa’-sanasta, joka tulee edelleen latinan sanasta ’verbanae’, joka tarkoittaa pyhää oksaa.

Virpomisen juuret ovat oikeastaan jo Raamatun ajoissa, ensimmäisen kristillisen pääsiäisen tapahtumissa, jolloin kansa tervehti Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta palmunlehvin. Sen jälkeen pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin tiettävästi ainakin 500-luvulta lähtien. Palmunlehvät ovat tosin ehkäpä käytännön syistä korvattu pajunoksilla, kun palmunlehviä ei luonnostaan ole saatavilla näillä pohjoisilla seuduilla.

Joka tapauksessa on jälleen kerran tullut se aika vuodesta, kun kristillinen maailma suuntaa katseensa ajanlaskun alkupuolen Jerusalemiin. Muistanet …

Lisää...

”Oma tietoni ylinnä”

Palaan aamun lukuhetkissä aika ajoin jo omilta kouluajoilta tuttujen kotimaisten klassikkojen pariin. Tällä hetkellä minulla on jälleen kerran työn alla Kalevala. Jokin aikaa sitten pysähdyin sen kolmannessa laulussa pohtimaan tekstin ajattomuutta, kun siinä sanailtiin tähän tapaan:

Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon.

Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon.

Sanoi nuori Joukahainen: ’Hyväpä isoni tieto, emoni sitäi parempi, oma tietoni ylinnä(Kalevala, 3. laulu)

Mielestäni näihin Kalevalan säkeisiin kiteytyy yksi oman aikamme trendeistä. Nimittäin iän ja ajan koettelemaa viisautta ei arvosteta, vaan luulemme itse tietävämme kaiken parhaiten. Kovin moni on ihastunut Joukahaisen tavoin kuuntelemaan vain omaa ääntään, että edes vaivautuisi koettelemaan ajatuksiaan jo entuudestaan tunnettua vasten. Kaikkien ’nuorten joukahaisten’ kannattaa muuten lukea tuo Kalevalan 3. laulu. Se on opettavainen ja hyvä kertomus kaikin puolin.

Oma tietoni …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |