Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: nykyhetki

Suuret hetket – suurin Hetki

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Puhekielessä käytämme paljon sanaa ’hetki’. Saatan sanoa ”Odota hetki!”. Se on jonkin aikaa, mutta ei kovin pitkä.

Carpe Diem! (Kuva Faby Green Pixabaystä)

Hetken pituus riippuu siitä, mitä tehdään. Hetki on eri pituinen, jos lääkäri pyytää olemaan hetken hengittämättä tai vastaanottovirkailija kehottaa odottamaan hetken ennen kuin lääkäri kutsuu vastaanotolle.

Toisinaan puhumme hetkistä laatusanoin. On unohtumattomia hetkiä, hyviä ja huonoja hetkiä. Toisaalta asian tapahtuminen voi olla hetkestä kiinni. Ja vielä joku sanoo ”Carpe Diem – tartu hetkeen”.

Jos olemme kirjaimellisia, niin sanakirjan mukaan ’hetki’ tarkoittaa ”lyhyttä aikaa, tuokiota, tovia”. Hetki voi ilmaista myös tiettyä ajankohtaa, kuten aamuhetki, syntymähetki, nykyhetki. Näistä tämä viimeinen – nykyhetki – on filosofisesti hankala käsite. Mikä on nykyhetki? Mikä on tuo hetki, johon ”Carpe …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Niin kuin oli, on ja on aina

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Olen aiemminkin siteerannut ajatelmissani stoalaisen elämänfilosofian oppi-isää Marcus Aureliusta. Hän oli filosofi ja Rooman keisari, joka vaikutti toisella vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen.

Gloria Patri (Kuva. Wikipedia, public domain)

Oheinen lainaus on hänen mietekokoelmastaan. Se ei ole Jumalan sanaa, mutta inhimillistä viisautta siinä kuin kaikki muukin kirjallisuus.

”Jos olet nähnyt nykyhetken, olet nähnyt kaiken, muinaisista ajoista koko ikuisuuteen. Sillä kaikki, mitä tapahtuu, liittyy toisiinsa ja on samaa.” (Marcus Aurelius, Τὰ εἰς ἑαυτόν (Meditations), 6.37)

Aureliuksen ja minun elämänfilosofiaa yhdistää ajatus nykyhetken erityisyydestä ainoana katoamattomana ajanhetkenä ja keskeisimpänä sellaisena tällä ajassa elävälle ihmiselle. Yhteneväisyys ei kuitenkaan ulotu perimmäisiin totuuksiin asti.

Stoalainen ajattelu tulkitsee, että tapahtumat, jotka tapahtuvat tänään, ovat samoja kuin ne, jotka ovat aina …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Kiitollisuudesta eiliseen ja huomiseen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Aloitan pienen pohdintani apostoli Paavalin kehotuksella, jonka hän kirjoitti kirjeessään Kolossan seurakunnalle lopputervehdysten alkuun:

Kello – illuusio tulevasta ja menneestä. Ja sekin osoittaa aina vain tätä hetkeä. (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

”Olkaa kestäviä rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa.” (Kol. 4:2)

Kehotus on moniulotteinen ja syvä. Kestävyys viittaa jatkuvuuteen ja suhteen ylläpitämiseen. Sehän on rukouksen syvintä olemusta. Rukous puolestaan on asioiden kantamista Jumalan eteen, mihin sisältyy myös irti päästäminen. Kun kannan rukouksin asiani – tai mieluummin itseni ja lähimmäiseni – Jumalalle, päästän itse irti ja luotan rukoukseni kohteen kokonaan Jumalalle.

Kiittäen valvokaa

Paavali puhuu myös kiitoksesta. Kiitos ja kiitollisuus on elämää ylläpitävä voima käytännön arjessa. Jumalasuhteessa kiitollisuus syntyy Kristuksen rakkaudesta. Usein sanotaan, että kiitollisuus syntyy rakkaudesta Jeesukseen. Täsmentäisin kuitenkin …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Mitä jos – tämä on

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

”Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.” (Virsi 170)

Virsikirja. Kuva DESI MAXWELL, Pixabay

Näillä sanoilla alkaa Lutherin taisteluvirsi ”Jumala ompi linnamme”. Suomessa Lutherin taisteluvirsi on ottanut paikkansa eräänlaisena kansallisena juhlavirtenä. Sitä tiedetään veisatun esimerkiksi saatevirtenä 1939 talvisodan alla Moskovaan lähetetyn neuvottelukunnalle (ks. virsikirja). Ja virsi varmasti kaikui monen mielessä vielä talvisodan kuukausinakin, kun neuvottelut eivät päätyneetkään toivottuun tulokseen.

Virren ensimmäiset säkeet ovat epäsuora sitaatti psalmin 46 alusta.

” Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin…” (Ps. 46:2-3)

Emme tunne psalmin tilannetta, mutta tekstin ja päällekirjoituksen ”Korahilaisten laulu” perusteella on ehdotettu sen kirjoitetun joko …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Muutama ajatus a’la Pascal

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja
Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi. Itse ensimmäisen kerran tutustuin häneen hänen mukaansa nimetyn ’pascal’ -ohjelmointikielen kautta 1980-luvulla. Enemmän tietoa hänestä löydät Wikipediasta.
Blaise Pascal

Blaise Pascal

Lainaan tähän pari hänen ajatuksiaan uskonnonfilosofian puolelta. Ensiksi muutama sana siitä, miten tahto vaikuttaa uskoon ja toinen pohdinta ihmisen taipumuksesta hylkiä nykyhetkeä elämässään.

”Tahto on uskon tärkein elin. Ei siksi, että se muodostaisi uskon, vaan siksi, että asioiden oikeus tai vääryys riippuu siitä, miltä taholta niitä katsotaan. Tahto, jota miellyttää enemmän toinen katsantokanta kuin toinen, ei salli ajatuksen tarkastella niitä asioiden hyviä puolia, joita se itse ei halua katsoa; siten ajatus kulkien yhtä rintaa tahdon kanssa, pysähtyy katsomaan vain sitä puolta asiasta, …

Lisää...→

Kategoria Sitaatit | Avainsanat , , |

Kun pilvet täyttyvät vedellä…

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Saarnaajan kirja antaa useamman oppitunnin suhtautumisesta tulevaan ja nykyiseen hetkeen kirjan 11. luvussa. Siinä kirjoittaja Salomo pohtii tämän päivän ratkaisuja epävarman tulevaisuuden (Saarn. 11:1-6), mutta myös varman tahi ennustettavan tulevaisuuden näkökulmasta (Saarn. 11:7-10).

Valitsin siteerata tähän Salomon ajatuksia nykyhetken elämiseen silloin, kun tulevaisuus vaikuttaa kovin epävarmalta. Uskon lähtökohtaisesti juuri tulevan ajan epävarmuuden puhuttavan meitä.

”Lähetä leipäsi veden yli, ajan mittaan voit saada sen takaisin. Talleta omaisuutesi seitsemälle, kahdeksallekin taholle – ethän tiedä, mitä onnettomuuksia maassa vielä sattuu.

Kun pilvet täyttyvät vedellä, ne valavat sateen maahan, ja kun puu kaatuu, kaatuupa sitten etelässä tai pohjoisessa, niille sijoilleen se jää. Joka tuulta tarkkaa, ei saa kylvetyksi, joka pilviä pälyy, ei ehdi leikata.

Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy tai miten luut rakentuvat …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |