Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: odottaa

Käskeä vai pyytää?

Aleksis Kivi kirjoitti aikanaan ”maailma muuttuu, Eskoseni, mikä on jäänyt elämään sanontana suomenkieleen. Niin muuttuu, mutta niin muuttuu myös ’Esko’. Tämäkin ’Esko’, joka tässä kirjoittelee, on muuttunut monella tavalla maailman mukana ja siitä huolimatta – välillä sitä vastaankin.

Tällainen islannin hevonen minua silloin kuljetti. (Kuva Bärbel Bauer Pixabaystä)

Vaikka maailma ja ihminen itse muuttuvat, Jumala pysyy ja lainalaisuudet hänessä säilyvät. Ne säilyvät, vaikka meidän tulkintamme tai kokemuksemme niistä muuttuvat. Ja nehän muuttuvat vain siksi, että usein katsomme elämää liian kapeasti ja muodostamme yksinkertaistettuja sääntöjä, joiden mukaan toivomme elämän kulkevan. Se ei vain kovinkaan usein mene niin.

No, tämän sanottuani totean vielä uudelleen, että Jumala ei muutu. On siis jotain pysyvää. Ja tällä kertaa tahdon jakaa jotain, …

Lisää...

Että sen voi juostessakin lukea

Kirjoita näky ja piirrä se selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessakin lukea.(Hab. 2:2b)

Profeetta Habakkuk, venäläinen ikoni. (18. vuosisadan ikonimaalaus. Kirkastuksen kirkon ikonstaasi, Kizhin luostari, Karjala, Venäjä)

Tätä jaetta olen minäkin toistanut papukaijana aina kyllästymiseen asti, kun olen puhunut tavoitteiden asettamisesta ja näystä.

Tiedä häntä, kuka alkujaan on keksinyt seurakuntakontekstissa siteerata tätä Habakukin kirjan lausetta johtamistaidon oppien yhteydessä. No, onhan se hyvä siteerata Raamattua ajatustensa tueksi, kun yrittää vakuuttaa esimerkiksi vastahankaista seurakuntaneuvostoa tai vanhimmistoa suunnitelmallisen työskentelyn hyödyistä.

Yleensä tuolla sitaatilla korostetaan selkeän toiminta-ajatuksen tärkeyttä tai tarvetta kiteyttää selkeästi seurakunnan näky. Hyviä asioita ovat kummatkin. Ja rehellisyyden nimissä tunnustan itsekin vakuuttuneeni strategisesta työskentelystä. Jos strategiasta ei tule itsetarkoitus tai kahle, se on hyvä väline seurakuntatyössäkin, kunhan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Odotamme lähetystä saapuvaksi

Puhelin tuossa taas muistuttaa olemassaolostaan. Ai, postin sovellus se sieltä viestittää: ”odotamme lähetystä saapuvaksi postille”.

Ehkä minunkin pakettini on jossain tuolla…. (Kuva PublicDomainPictures Pixabaystä)

Mitäkö tuolla oikeastaan halutaan viestittää? Tuskin ainakaan sitä, että he odottavat pakettia silmä kovana terminaalin ovella saapuvaksi. Tuskin he kehottavat minuakaan siirtymään lähemmäs noutopistettä tai istumaan pakettiautomaatin läheisyydessä kunnes ”lähetys on toimitettu noutopisteeseen”.

Viestin tarkoitus lienee kertoa, että tuolla jossain kaukana valmistelut pakettini saapumiseksi tänne kotikonnuille ovat nyt käynnistyneet. Näin pysyn tyynenä enkä täytä logistiikkakeskuksen asiakaspalvelua kärsimättömillä tiedusteluilla. Ajattelevat siis, että minun on parempi olla tietoinen jokaisesta check-pointista, jotka paketti matkalla ohittaa.

Ja niin minulle syntyy sellainen hallinnan ja kontrollin harha, kun tiedän, missä paketti seilaa. Tosiasia kuitenkin on, etten voi …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Hiljaisuus yön kauhujen keskellä

Tarina kertoo Jeanne d’Arc’n, eli ”Orleansin neitsyen” kohtaamisesta, jossa toiset kyseenalaistivat hänen vankkaa näkemystä Jumalan tahdosta vaikean päätöksen edellä. Häneltä kysyttiin ehkä ihan aiheellisesti, että miksi Jumala puhui muka ainoastaan hänelle eikä kenellekään muille. Pohjimmiltaan kyse oli siitä, että se, mitä Jeanne puhui Jumalan nimissä, ei tuntunut hyvältä muiden mielestä. Miksikö muka Jumala puhui juuri hänelle? Tähän Jeanne vastasi jokseenkin napakasti näin:

Jeanne d’Arc

Arvon herra, olette kyllä nyt väärässä. Jumala puhuu kaikille, mutta minä kuuntelen häntä.

Mitä hän sanoi on varsin totta monen meidän kohdalla. Jumala kyllä puhuu meille, mutta me olemme niin kiireiset oman elämämme kanssa, että emme malta odottaa hänen apuaan saati sitten pysähtyä kuuntelemaan häntä. Vai onko kohdallemme yksinkertaisesti haluttomuudesta kuulla, kun itse …

Lisää...

Herran hetkeen

Ajallisen elämän epävarmuus näkyy odotuksessa. On merkillistä, miten vaikea ihmisen on omistaa lupaus, joka toteutuu vasta myöhemmin. Odottamisesta vaikeinta lienee ’Herran hetken’ odottaminen – etenkin silloin, kun odottavan aika ei ole ainoastaan pitkä, vaan ehkä tuskainenkin.

Jumalalla ei ole kiire; hän toimii, kun on hänen aikansa. Se on hänen aikansa – ei kenenkään muun. Me emme aikaa omista, Jumalalla taas on kaikki aika.

Ihmisen näkökulmasta odottaminen on tuskaista. Esimerkiksi tekstissämme profeetta Malakian kautta annetun lupauksen ’hetkeä’ Israelin hurskaat odottivat yli 400 vuotta.

”Katso, minä lähetän sanansaattajani, hän raivaa tien minun eteeni. Ja äkkiä tulee temppeliinsä Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te kaipaatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot. Mutta kuka kestää hänen tulemisensa päivän ja kuka voi seistä horjumatta, …

Lisää...

Christuxen cunnialisesta tulemisesta

Adventin aikana me samaistumme Vanhan testamentin profeettojen ja hurskaiden messiasodotukseen, kun he odottivat hartaasti syntyväksi Vapahtajaa, kenet oli kirjoituksissa luvattu syntyväksi kansansa keskelle. Messiasodotus oli Jeesuksen syntymää edeltäneinä vuosikymmeninä käsinkosketeltavan vahvaa, kun alas painettu juutalainen kansa odotti Vapahtajaansa.

Adventin ajan odotus ei silti ole vainKristuksen syntymän odotuksen ajan muisteloa. Tämän päivän seurakunta elää näet sekin yhä odotuksessa. Me odotamme nimeltä tuntemamme messiaan – Jeesuksen Kristuksen – paluuta kunniassa ja kirkkaudessa.

Seurakunta elää näin odotuksessa tänäänkin. Seurakunta kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Tästä odotuksesta muistuttaa myös tämän kirkkopyhän teksti, jonka aihe on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla.

Tästä puhuu myös toisen adventin nimitys ’adventus glorificationis’, jonka Eerik Sorolainen Postillassaan (1621) suomensi sanoilla ”Christuxen cunnialisesta tulemisesta”.

Me elämme odotuksessa. Jos siis ajanlaskumme alussa Vanhan …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

He kohottavat siipensä kuin kotkat

Etkö tiedä, etkö ole kuullut? Herra on iankaikkinen Jumala, hän on luonut maan ääret. Ei hän väsy eikä uuvu, hänen ymmärryksensä on tutkimaton. Hän antaa väsyneelle voimaa ja voimattomalle väkevyyttä runsain määrin. Nuorukaiset väsyvät ja uupuvat, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat, mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman. He kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.(Jes. 40:28-31)

Jesajan teksti on Jumalan lupaus vahvistaa väsyneitä. Se on lupaus Jumalan voimasta heille, ketkä väsymisestä ja uupumisesta huolimatta uskaltavat luottaa Jumalan apuun. Se on teksti myös heille, ketkä odottavat ja odottavat siunauksia elämäänsä ja kokevat, etteivät koskaan saa, mitä pyytävät.

Ihminen on monesti omatoimisesti ’korjaamassa’ Jumalan työtä ja juoksee siellä täällä parantelemassa sitä. Korjailu ei käytännössä johda …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |