Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: pääsiäinen

Jeesuksen kärsimys – että sinulla on rauha

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Pääsiäisviikkoa vietettiin Suomessa vanhoina aikoina rauhan ja levon juhlana. Silloin ei saanut tehdä työtä eikä missään tapauksessa ollut lupa metelöidä, etteivät hyvät haltijat lähtisi talosta.

Rakkaus vuodatettiin verenä ristillä. (Image by congerdesign from Pixabay)

Pääsiäiseen on suomalaisessa juhlaperinteessä liittynyt vahvasti hiljaisuus ja tietty vakavuus. Itseäni pääsiäisviikon päivistä on aina askarruttanut pitkäperjantain nimi ja päivän tietty vakavuus ja synkkyys. Lapsena tuntui siltä, että pitkäperjantaina vietettiin vuotuista ’suruaikaa’ Jeesuksen muistolle. Pääsiäisenvietto tuntui synkältä, joskin arvokkaalta, juhlalta, jonka toki piti loppua ilon juhlaan pääsiäispäivänä, mutta jotenkin vain synkkyys jäi minulle pääsiäisen vieton yleisväriksi.

Olen aina mieltänyt sanan ’pitkäperjantai’ viittaavan suruun ja Jeesuksen pitkään kärsimyksen päivään. Intuitio on osunut oikeaan, koska suomalainen nimitys pitkäperjantai on käännöslaina pohjoismaisista kielistä (ruotsiksi ”långfredag”), millä …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Mies, joka valmisti illallisen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Pääsiäinen on suuri seurakunnallinen juhla. Näin voisin aloittaa kristologisen puheen, saarnan tai vaikka kokonaisen kirjan, jossa käsitellään pääsiäisen merkitystä Kristuksen seuraajille.

Kukahan kattauksen on tehnyt… (Image by Dorothée QUENNESSON from Pixabay)

Tällainen aloitus toki tuntuisi melko lattealta itsestäänselvyydeltä ainakin näin vuosikymmenet hengistä työtä tehneen toteamuksena. Tällä kertaa en kuitenkaan viittaa suuruudella pääsiäisen merkittävyyteen enkä keskeisyyteen evankeliumeissa. Niitäkin tekstejä olen kirjoittanut ja suuri ja mahtava internet muistaa ne kyllä, joten löydät nekin sieltä kyllä.

Pääsiäinen on suuri juhla jo pituudeltaan. Vaikka et aloittaisi sen viettoa vielä laskiaisesta paastonaikaan hiljentymisellä, niin jo palmusunnuntaista toiseen pääsiäispäiväänkin tulee jo viikon juhla-aika. Vaikka aloittaisit pääsiäisen vasta kiirastorstaina, tulee siitäkin jo viiden päivän mittainen juhla-aika.

Pääsiäinen on siis suuri merkitykseltään ja pituudeltaan. Edellisistä suuruuksista johtuen …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Jeesuksen malja

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Pääsiäinen on minulle henkilökohtaisesti kirkkovuoden suurin juhla. Se on sitä siitäkin huolimatta, ettei pääsiäiseen aikaan liittynyt lapsuudessani lainkaan samanlaista juhlamenoa kuin jouluun. Moderni joulu onkin luonteeltaan omalla tavallaan työläs – ehkä jopa kiireinen juhla. Pääsiäinen on jotain aivan muuta.

Tämä malja… (Kuva falco Pixabaystä)

Pääsiäinen on hiljentymisen ja pysähtymisen aikaa, jota käytännössä jatkuu yli pääsäispyhien. Hiljaisuus muuttaa toki muotoaan; palmusunnuntaista ’kellokeskiviikkoon’ vallitsee odotus.

Kiirastorstai ja pitkäperjantai ovat syvää hiljaisuutta Kristuksen kärsimyksen edessä, jota jatkuu omalla tavallaan odottavan hiljaisen ’lankalauantain’ yli.

Ensimmäisenä pääsiäispäivänä sen sijaan herätään hiljaiseen riemuun; se on konkreettista riemua ylösnousemuksesta. Tuon riemun on syytä olla henkilökohtaista, koska juuri ylösnousemus todistaa minulle siitä, että Kristuksen sovituskuolema katsottiin hyväksytyn, minkä perusteella minäkin voin luottaa saaneeni elämän Kristuksessa.

Tämä katsaus …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Uusi ihminen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Laskiaisena alkanut paastonaika lähestyy loppuaan. Alkavan pääsiäisviikon tapahtumista riittää kirjoitettavaa, vaikka koko elämän ajaksi jokaiselle sunnuntaille – niin paljon aineistoa pääsiäisestä Raamatussa on.

Tyhjä risti on ylösnousemuksen symboli. (Kuva David Bailey, Pixabay)

Ei paljot sanat, vaan yksi teko

Pääsiäisen keskeinen merkitys kristillisen uskon kannalta käy ilmi neljän evankeliumin rakenteesta. Evankeliumit kertovat Jeesuksen maanpäällisen elämän reilut kolme vuotta kestäneestä julkisen toiminnan ajasta, josta pääsiäisviikko on ajallisesti melko pieni osa. Tasaisesti jaettuna yhden viikon tapahtumat vastaavat 0,5 – 0,7 % osuutta. Kuitenkin kolme evankelistaa on käyttänyt kokonaistekstimäärästä peräti kolmanneksen pelkästään kärsimysviikon tapahtumien kuvaamiseen, ja vähäsanaisin Markus on käyttänyt hänkin aiheeseen viidenneksen aineistosta. Eikä lukuihin ole laskettu edes Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeisistä ilmestymisistä kertovia tekstejä.

On helppo nähdä, ettei kristillisen uskon oleellisin …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Pääsiäisen ytimessä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

On kirkkovuoden suurin juhla eli pääsiäinen. Kristillistä pääsiäistä on vietetty 100-luvulta lähtien ja se on vanhin kristillinen juhla. Tänäkin vuonna pääsiäistä vietetään täällä kotisuomessa taas varsin erilaisissa merkeissä, mihin olemme tottuneet.

Compassion (Bouguereau, William-Adolphe (1825-1905))

Monen pääsiäisenvietto on käynnistynyt jo laskiaistiistaina, jolloin ’virallisesti’ laskeuduttiin tuhkakeskiviikkona alkaneeseen pääsiäistä edeltävään 40 päivän paastonaikaan. Suomenkielinen nimi pääsiäinen tarkoittaa ”läpikäymistä, pääsemistä”, jolla uskotaan viitatun myös paastosta pääsemiseen.

Viimeistään pääsiäisviikolla paastoa pitäneet tulivat laskeneeksi, että laskiaistiistaista on tullut itse asiassa 47 päivän matka pääsiäissunnuntaihin. Mitä se sellainen on – eikö se 40 riitäkään? Kyse ei ole alkeellisesta laskuvirheestä tai venytetystä paastosta, vaan ajoitukseen on selkeä syy. Paastonaika päättyy Lasaruksen lauantaihin (pitkäperjantain jälkeen) ja siihen ei lasketa mukaan sunnuntaipäiviä, koska ne …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Elävän veden virrat

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Tänään on kulunut viisikymmentä päivää pääsiäisviikon lauantaista. On helluntai, joka seuraa tuon 50 päivää pääsiäisviikon sapatin jälkeen. Siitä tulee juhlan kreikankielinen nimi ”Πεντηκοστή (Pentikostí)” eli ’viideskymmenes’. Heprean kielinen nimi ”shavuot” eli ’viikot’, viittaa sekin juhlan ajankohtaan. Juutalainen juhlaperinne puhuu ’viikkojuhlasta’; se on viikkojen viikko eli 7 x 7 päivää, minkä jälkeen viikon ensimmäisenä on juhla.

Siunattua helluntain juhlaa!

Suomenkielinen nimi ’helluntai’ et tavoita alkuperäistä ajatusta viikoista. Helluntai on yksinkertaisesti suomalainen väännös ruotsinkielen sanoista ”helig dag”, pyhä päivä.

Pääsiäinen ja helluntai ovat kummatkin sekä juutalaisia että kristillisiä juhlia. Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään Egyptistä lähdön ja liiton juhlana, kun taas helluntai onsadonkorjuun, uuden sadon ja ensihedelmän juhla (5. Moos. 16:9-12).

Kristillisessä kontekstissa Jeesus antoi kummallekin juhlalle …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Kristus nousi kuolleista!

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Sanon sinulle: ”Kristus nousi kuolleista”. Ja sinä vastaat: ”Totisesti nousi”. Tätä kutsutaan pääsiäistervehdykseksi. Tervehdystä käytetään kirkollisessa perinteessä arkisten tervehdysten sijaan aina pääsiäissunnuntain aamusta helatorstaihin saakka.

Pyhä Magdalan Maria. Huomaa punainen muna hänen kädessään.

Tämän perinteen juuret ovat vuosituhantisessa pääsiäisyön messun liturgiassa. Tervehdys viittaa Luukkaan evankeliumin sanoihin, joilla opetuslapset ylösnousemuksen päivän iltana ’tervehtivät’ Emmauksen tieltä saapuneita:

”Herra on todella noussut kuolleista! Hän on ilmestynyt Simonille.” (Luuk. 24:34)

Vaihtoehtoisesti pääsiäistervehdyksen tarina voidaan johtaa ylösnousemuksen ensitodistajan, Magdalan Marian, sanoiksi. Tähän liittyy vanha kirkollinen legenda punaisesta munasta. Jos olet tutustunut ikonitaiteeseen, olet huomannut Magdalan Mariaa esittävissä ikoneissa punaisen munan hänen oikeassa kädessään. Sekä punaisen munan että pääsiäistervehdyksen juuret ovat samassa kertomuksessa.

Legenda punaisesta munasta

Kertomus punaisesta munasta …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , |