Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: päästää irti

Ohikulkumatkalla

Katsahdan tällä kertaa Paavalin ensimmäiseen kirjeeseen korinttilaisille.

Jos ei päästä irti, jää kulkemaan kehää. (Kuva Gendzo Macher Pixabaystä)

Luin viikolla sen seitsemättä lukua, jossa Paavali ohjeistaa paikallisia monissa käytännön elämän tilanteissa. Nämä tutut ohjeet on erityisen tärkeää ymmärtää Paavalin kirjeen vastaanottajien tilanne huomioiden, koska väärään tilanteeseen sovellettu oikea ohje saattaa pahimmillaan kääntyä jopa itseään vastaan.

Nykyinen maailmamme on näet katoamassa

Luin Paavalin ohjeistusta tuon seitsemännen luvun 25 jakeesta eteenpäin (1. Kor. 7:25-). Siinä hän ohjeistaa seurakuntaa elämään katoavassa maailmassa. Seurakunta eli aikaa, jolloin oli selkeät merkit kiristyvän vainon alkamisesta. Katoavaisuus tässä ei siis viitannut maailmanloppuun, vaan yhden elämän vaiheen loppumiseen – tässä rauhan.

Mielestäni neuvot kyllä sopivat rauhan aikaankin, vaikka nuorempana tosin ponnekkaasti …

Lisää...

Elämän uhraaminen

Muistatko kertomuksen myrkkykäärmeistä erämaassa, jotka vaivasivat Israelin kansaa, kun he jälleen kerran napisivat Jumalalle? Kun kansa katui, Jumala antoi heille pelastuksen pronssikäärmeen muodossa:

Mooseksen vaskikäärme. (Kuva CCXpistiavos Pixabaystä)

”Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon.” (4. Moos. 21:9)

Pronssikäärme oli tuolloin kansalle elämän ja Herran lupaukseen uskomisen symboli. Vuosisatojen kuluttua pronssiselle käärmeelle tapahtui kuitenkin jotain hämmästyttävää, mistä Raamattu kertoo meille jotain kuningas Hiskian ajalta:

”Hän [Hiskia] hajotti uhrikukkuloiden alttarit, murskasi kivipatsaat ja kaatoi asera-tarhat. Myös Mooseksen tekemän pronssikäärmeen hän löi palasiksi. Aina niihin päiviin asti israelilaiset olivat polttaneet uhreja tälle käärmeelle, jota kutsuttiin Nehustaniksi.” (2. Kun 18:4)

Kansa oli kääntynyt pois Herrasta ja uhrasi mieluummin tälle …

Lisää...

Herran haltuun

Jossain hengellisissä piireissä kielenkäyttöön on vakiintunut sananparsi ”Herran haltuun”. Se on löytänyt paikkansa pääasiassa tervehdys ja toivotus käyttöön. Siitä on tullut lausahdus jokapäiväiseen ja laajempaan käyttöön, mutta ikävä kyllä sellaisena on menettänyt melkoisesti syvyyttään.

Toki ”Herran haltuun” muistuttaa edelleen luottamisesta, mikä on välillä kovin vaikeaa ihmiselle – uskovallekin. Saatamme kyllä jakaa rukouksessa ja muutenkin asioita Herralle, mutta niistä irti päästäminen on vaikeaa. Vaikeus on siinä, että kaiken saa viime kädessä jättää suurempiin käsiin – eli Herran haltuun. Tällöin ihminen joutuu päästämän itse puolestaan irti ja hänen pitää antaa asian vain olla, koska se on hyvästi ”Herran hallussa”.

Herran haltuun Derbessä

Herran haltuun jättämisestä puhutaan Apostolien teoissa Paavalin ja Barnabaan ensimmäisen lähetysmatkan yhteydessä, kun he päättivät työnsä Derbessä ja …

Lisää...