Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Paavali

Tarvitsemme toisiamme – erilaisina

Jokaisella ihmisellä on oma paikka yhteiskunnassa. Tuo paikka ja yhteiskunnallinen asema voidaan määritellä esimerkiksi työn, siviilisäädyn, asuinalueen, harrastusten, iän, suvun tai ystäväpiirin perusteella – ihan miltä kantilta asiaa halutaan tarkastella.

Muurahaisilla on oma paikkansa heidän yhteisössään. (Kuva Tworkowsky Pixabaystä)

Asemasi yhteiskunnassa määrää paitsi toimeentulon ja ystäväpiirisi, myös nauttimasi arvostuksen yhteiskunnan jäsenenä. Suomalaisessa yhteiskunnassa yksilön arvostus yhteiskunnan jäsenenä määräytyy – ikävä kyllä – hyvin pitkälle sen mukaan, mitä osaat ja teet, kun taas vaikkapa itämaisessa kulttuurissa saamasi arvostus ja asema määräytyy pitkälti esimerkiksi suvun ja iän mukaan. Yksinkertaistaen länsi- ja itämaisen kulttuurin eroa voisi kuvata sanaleikillä: ”olet mitä teet – teet mitä olet”.

Yhteiskuntamme on eräänlainen kopio muurahais- tai mehiläispesästä, jossa jokaisella on oma paikka, mikä tekee hänestä …

Lisää...

Harmageddon, tuhatvuotinen valtakunta, Gog, Magog ja huh!

Lapsena 1970-luvulla kuulin silloin tällöin aikuisten puhuvan viimeisistä ajoista. Näiden puheiden lomassa vilahti usein termi ’tuhatvuotinen valtakunta’ ja joukko vierasperäisiä sanoja, kuten ’Harmageddon’ ja ’Gogin sota’.

Tämäkö on se kuuluisa viimeisten aikojen alku? (Image by Bela Geletneky from Pixabay)

Sanojen sekamelskasta muodostui minulle hämärä epäselvä käsitys siitä, että ne ovat jotain tulevaisuudessa tapahtuvaa – kenties pelottavaa, mutta ainakin vaikeatajuista – mikä on parempi jättää viisaiden tulkittavaksi.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin olen päässyt eroon ajatuksesta, että näiden sanojen takana olisi jotain pelottavaa – päinvastoin ne ovat lohdun sanoja. Nuoruuden aikojen tapaan olen silti yhtä mieltä siitä, ettei ymmärrykseni riitä niiden edessä. Olen kuitenkin huomannut, ettei kenenkään muunkaan viisaus tunnu riittävän Johanneksen näkyjen aukottomaan tulkintaan; on teorioita ja toinen toistaan vahvempia mielipiteitä, …

Lisää...

Mikä kannattaa?

Ihmisillä on tapana ennakoida ja laskea, mikä milloinkin on kannattavaa ja mikä ei. Tätä teemme päivät läpeensä.

Mikä kannattaa? (Kuva Thorsten Frenzel Pixabaystä)

Ruokakaupan hyllyjen välissä katselen eri valmistajien tuotteita vieri vieressä. Siinä sitä laskelmoin, otanko kilohinnaltaan halvemman vaihtoehdon, vaiko sittenkin viereisen kalliimman? ”Mikä kannattaa?”, ajattelen.

Tai entä ostanko energiaa säästävän kalliimman sähkölaitteen vaiko toisen edullisemman, mutta energiasyöpön vaihtoehdon? Kauanko kalliimpaa pitää käyttää, että se on maksanut hinnan erotuksen halvempaan nähden takaisin? Ja paljonko lasken ylipäätään arvoa laadulle tai ekologiselle argumentille? ”Mikä kannattaa?”, ajattelen.

Tällä tavoin päivästä toiseen itse kukin meistä kulkee eteenpäin laskelmoiden milloin mitäkin ajattelematta kuitenkaan sen enempää oman ajan rajallisuutta. Tulee kuitenkin hetkiä, kun elämä muistuttaa ihmistä hänen katoavaisuudestaan. Kutsun niitä taivashetkiksi, …

Lisää...

Arkipäivän rakkautta

Kuinka mielellään puhummekaan rakkaudesta, ja kuinka tärkeää meille jokaiselle on kokea olevansa rakastettu. Monet ovat ajautuneet masennukseen tai jopa itsetuhoon, kun ovat vakuuttuneet, ettei heitä rakasta kukaan.

Ikonin kuva pyhästä Onisemoksesta (Wikipedia)

Kristittyinä tiedämme, että Herramme Jeesus Kristus rakastaa meitä. Vaan mistä sen tiedämme? Moni vastaisi, että hän on omakohtaisesti kokenut Kristuksen rakkauden läsnäolon, ja on itse herännyt rakastamaan häntä. Hyvä näin, mutta mistä tiedämme todeksi Herran rakkauden silloin, kun olemme syystä tai toisesta liian väsyneet vastaamaan hänen rakkauteensa tai edes näkemään toivoa oman kurjuutemme ulkopuolella? – Tiedämme hänen rakastavan meitä, koska hänen rakkautensa on arkipäivän rakkautta, joka näkyy elämässämme käytännön rakkaudenosoituksina. Herra on kuollut puolestamme, päivästä toiseen hän armahtaa meitä synnintekijöitä, hän pitää huolen tarpeistamme ja kuulee meitä joka …

Lisää...

Tuntematon vai tunnettu Jumala?

Teksti on Apostolien teoista. Siinä Paavali puhuu ”tuntemattomasta jumalasta”, joka onkin Jumala, jonka hän henkilökohtaisesti tuntee.

Tyhjässä on tila elää, liikkua ja olla. (Image by Prawny from Pixabay)

Paavali ei puhu ulkokohtaisesti Jumalasta, jonka olisi vain löytänyt juutalaisten kirjoituksista, vaan hän puhuu Jumalasta, joka asuu omiensa keskellä ja heidän sydämissään.

Kuulostaa siltä kuin Paavali puhuisi Jumalasta, joka seisoo siinä hänen vierellään. Huomaa tämä, kun kohta luemme puheen. Teksti on Paavalin kuuluisa puhe, jossa hän puhuu ateenalaisille.

Se kuulostaa monin tavoin erilaiselta kuin muut hänen puheensa. Se kuulostaa hävyttömän erilaiselta kuin useat kirjoitukset hänen kirjeessään. Tältä se kuulostaa, mutta mikä on mielenkiintoisinta, on se, että kun tuon puheen kuuntelet ja sisäistät, niin huomaat, että hän puhuu samasta Jumalasta …

Lisää...

Miten, millä mielellä?

Urheilu heijastaa niitä henkisiä ominaisuuksia, joita myös työelämässä menestyvältä ihmiseltä odotetaan. Otetaan esimerkiksi vaikkapa voitontahto.

Voitto! (Kuva Foundry Co Pixabaystä)

Jos urheilijalla ei ole voitontahtoa, tuskin hän menestyykään tiukassa paikassa. Voitontahto on enemmän kuin pelkkä kaipaus ja halu voittaa. Siihen kuuluu tinkimätön ja kurinalainen harjoittelu päämäärän eteen. Halu voittaa on varmasti jokaisella, mutta vasta tahto tehdä kaikkensa voiton saavuttamiseksi tuo tulosta.

Yksilölajeissa voitontahto riittää jo pitkälle, mutta joukkuelajeissa puolestaan pelkkä voitontahto ei riitä. Tarvitaan lisäksi nöyrää asennetta tehdä parhaansa joukkueen eteen myös silloin, kun se tarkoittaa näkymätöntä puurtamista ja toisten virheiden paikkaamista. Joukkuelajeissa eivät sooloilijat menesty, vaan tarvitaan henkistä kypsyyttä tehdä parhaansa joukkueen eteen silloinkin, kun se tarkoittaa sitä, että joku muu pääsee viimeistelemään voiton pelin ’ratkaisijana’. Tarvitaan siis …

Lisää...

Ihmisten asein?

Alkuperäinen ajatus oli kirjoittaa vain muutamalla sanalla siunatut uudenvuoden toivotukset ja viettää pientä hengähdystaukoa ennen siunatun Jumalan armonvuoden 2023 alkua.

Vuoteen 2023 (Kuva Ulrike Mai Pixabaystä)

Tässä suunnitelmassa toki pysyn, mutta jaan kuitenkin evääksi ajatuksen, joka Raamatusta nousi, kun tutkin sitä tuossa omaksi ilokseni. Tässä tuo teksti:

Me elämme tässä maailmassa mutta emme taistele tämän maailman tavoin. Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima tuhota linnoituksia. Me kaadamme kumoon järjen päätelmät ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle ja olemme valmiit rankaisemaan kaikesta tottelemattomuudesta, heti kun te itse olette tulleet täysin kuuliaisiksi.(2. Kor. 10:3-6)

Katsaus kuluneeseen

Vuoden 2022 alussa otsikoita vielä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |