Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: palmusunnuntai

Kuka hän on?

On palmusunnuntai. Katson edellisten vuosien palmusunnuntaiden tekstejäni. Pitäisiköhän minun tälläkin kertaa mennä tekstiin muistuttamalla palmusunnuntain virpomisperinteestä tai palmunlehvistä? Niin mukavia kuin pajunkissat ovatkaan, jätän niistä puhumisen väliin tänä vuonna.

Saapuminen Jerusalemiin (Pietro Lorenzetti, 1320-1348)

Palmusunnuntain teksti luetaan tämän vuoden kirkkokalenterin mukaan Matteuksen evankeliumista (Matt. 21:1-11). Tapaus on tosin sen verran keskeinen pala kärsimyshistoriaa, että voit lukea siitä jokaisesta neljästä evankeliumista (Matt. 21:1-11; Mark. 11:1-10; Luuk. 19:29-40; Joh. 12:12-19).

Tänään pohdin kysymystä, jonka Matteus esittää tekstin loppupuolella.

”Kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki alkoi kuohua ja kaikki kyselivät: ”Kuka hän on?”” (Matt. 21:10)

Todellakin – kuka hän on? Se on ajankohtainen kysymys tänäänkin.

Matteuksen palmusunnuntain tekstiin

Palmusunnuntain teksti maalaa kuvan Jeesuksesta, kun hän lähestyy Betanian suunnasta Jerusalemia juhlittuna kuninkaana. …

Lisää...

Kuninkaasi tulee

Palmusunnuntaina muistellaan Kristuksen näyttävää saapumista Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Kaikki neljä evankelistaa kirjoittavat tapahtumasta.

Jeesus ratsastaa aasin selässä Jerusalemiin.

Matteus, joka kirjoitti evankeliumin erityisesti juutalaisia lukijoita varten, siteeraa evankeliumissa laajalti Vanhan testamentin kirjoituksia todisteeksi siitä, että Jeesus oli hän, ketä juutalaiset kirjoitusten perusteella odottivat saapuvaksi. Evankeliumin pääteema onkin, että Jeesus on juutalaiskansan odottama messias.

Matteuksen evankeliumissa täten viitataan Jeesuksen tunnustekojen kohdalla Vanhan testamentin profetioihin osoitukseksi siitä, että Jeesus täytti profeettojen ennustukset niin tunnustekojen tekijänä, kärsivänä messiaana kuin ylösnousseena kuninkaana. Ja näin Matteus teki myös palmusunnuntain tekstissä.

Päivän tekstini on Matteuksen evankeliumissa lainattu katkelma profeetta Sakarjan tekstistä (Matt. 21:4-5). Matteus siteeraa sitä näin:

”Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun kuninkaasi tulee luoksesi nöyränä ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.” (Matt. 21:5)

Matteus viittaa Sakarjan …

Lisää...

Lasten ja imeväisten suusta

Pääsiäisen aika alkoi jo laskiaisesta. Sen muistavat ainakin he, ketkä laskiaisena laskeutuivat paastoon. Kiireisessä ajassamme moni herää pääsiäisen läheisyyteen vasta pääsiäisviikon alussa palmusunnuntaina. Tällöin lapset kulkevat talosta taloon virpomassa.

Virpominen on itäisen kirkon perinne. Jos vanhan tavan mukaan antoi pajusta tehdyn virpovitsan palmusunnuntaina jollekin, sai pääsiäissunnuntaina tulla perimään palkkansa. Sana ’virpoa’ tulee venäjänkielen pajua merkitsevästä ’verboa’-sanasta, joka tulee edelleen latinan sanasta ’verbanae’, joka tarkoittaa pyhää oksaa.

Virpomisen juuret ovat tosiasiassa paljon kauempana, ensimmäisen kristillisen pääsiäisen tapahtumissa, kun kansa tervehti Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta palmunlehvin. Tiettävästi pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin tiettävästi ainakin 500-luvulta lähtien. Palmunlehvät ovat tosin käytännön syistä korvattu täällä pohjoisessa pajunoksilla, kun palmunlehviä ei luonnostaan ole saatavilla. Pyhän nimessä sana ’palmu’ on silti säilynyt.

Joka tapauksessa on jälleen kerran tullut se aika …

Lisää...

Herra tarvitsee sitä

[Huom! Teksti on kirjoitettu palmusunnuntain tekstiin Mark. 11:1-11]

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon. Silloin muistellaan Jeesuksen kärsimystä ja matkataan viimeisen viikon tapahtumiin alkaen riemullisesta saapumisesta Jerusalemiin, läpi kiirastorstain petoksen ja pitkäperjantain ristinkuoleman aina ylösnousemuksen kirkkauden koittoon. Se on matka elämään; ylösnousemuselämään, jonka tänään jaamme.

Viikon aloittavaa palmusunnuntaita vietetään sen muistoksi, kun Jeesus saapui juhlittuna aasilla ratsastaen Jerusalemiin. Tapauksesta kerrotaan kaikissa evankeliumeissa (Matt. 21:1-11; Mark. 11:1-11; Luuk. 19:28-40; Joh. 12:12-19).

Palmusunnuntain riemua, Scrovegni Chapel.

Sunnuntai on saanut nimensä palmunlehvistä, joita kansa levitti vaatteiden ohella Jeesuksen eteen. Ihmiset huusivat ja lauloivat ”Hoosianna”, mikä on suoraan käännettynä ”oi, auta”, ”oi, pelasta”, mutta ajanlaskun alun aikoihin sitä käytettiin erityisesti riemuhuutona.

Juutalaiselle kohderyhmälle evankeliuminsa suunnannut Matteus siteeraa Jeesuksen …

Lisää...

Vanhurskauden portti

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon. Hiljaisella viikolla muistellaan Jeesuksen viimeistä matkaa Jerusalemiin pääsiäisjuhlille, kärsimystä ja ylösnousemusta.

Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Sunnuntaista alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat.

Palmusunnuntain nimi ”dominica palmarum” viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen tielleen. Tapahtuman muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on kannettu palmusunnuntain kulkueissa.

Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia, koska pohjoisessa ainoa elävä oksa pääsiäisen aikaan on paju. Edelleen palmusunnuntai tunnetaan myös virpa- tai virpomasunnuntain nimellä. Alun perin virvonta on liittynyt ortodoksiseen kristillisyyteen siunaavana palmusunnuntain perinteenä. Virvonta on tehty Jeesuksen palmunlehvätervehdyksen muistoksi. Se …

Lisää...