Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rakastaa

Mutta miehen nähdessään…

Muistanet vertauksen laupiaasta samarialaisesta Luukkaan evankeliumissa? Se on yksi rukousviikon teksteistä. Jeesus antoi sen aikanaan vastaukseksi eräälle

Laupias samarialainen (Kuva falco Pixabaystä)

lainopettajalle kysymykseen, jolla tämä mittasi Jeesuksen etevyyttä juutalaisena rabbina. Se oli vähän samanlainen tilanne kuin vaalitentissä, kun toimittaja esittää visaisia kysymyksiä. Tämäkään kysyjä ei näet hakenut vastausta oman elämän polttaviin kysymyksiin, vaan yritti naruttaa Jeesuksen sanomaan jotain typerää.

Lainopettaja kysyi Jeesukselta: ”Kuka on minun lähimmäiseni?” Tämä oli merkittävä kysymys juutalaisen lain tulkinnassa. Hän kysyi sitä ’periaatteessa’. Ei hän kysynyt sitä ajatellen omia lähimmäisiään. Lainopettaja ei esimerkiksi pyytänyt Jeesusta näyttämään lähimmäisiä siitä viiden metrin säteeltä. Häntä ei kiinnostanut tietää, keitä ne todelliset lähimmäiset olivat, vaan asia kiinnosti niin kuin ’periaatteessa’.

No, eipä ole ajat tästä paljoa …

Lisää...

Rakkaudesta sinuun

Pelko, hylätyksi tuleminen ja hylkääminen ovat ikävän tuttuja käsitteitä nykypäivän ihmiselle. Hylätyksi tulemisen peikko nakertaa monen elämäniloa.

Pelolla hylätyksi tulemisesta on monet kasvot. (Image by Anemone123 from Pixabay)

Yksi pelkää tulevansa hylätyksi parisuhteessa, toinen pelkää vanhempiensa hylkäävän hänet, kun taas jollain on pelko, että hänen työnantajansa ’hylkää’ hänet eikä tarvitse enää hänen työpanostaan. Hylkääminen ja pelko ovat rakkaudettomuuden hedelmää. Rakkaudettomuuden vastakohtana rakkaus ei hylkää ketään, minkä tähden voidaan myös sanoa, että ”pelkoa ei rakkaudessa ole(1. Joh. 4:18).

Nykyihmisen on lohdullista tietää, että Jumala rakkaus häntä kohtaan on muuttumaton, ja että Herra ”vihaa hylkäämistä(Mal. 2:16). Jumalassa ei ole sijaa hylkäämiselle. Jumalalle hylkääminen on vieras käsite; hän vihaa hylkäämistä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Rakkaus ylittää suvaitsevaisuuden

Rakkaus on… (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ei voi olla kohtaamatta termiä suvaitsevaisuus tai suvaitsevuus. Uskon sinun toki tietävän, mitä se tarkoittaa, mutta jotta puhumme varmasti yhdestä ja samasta asiasta, siteeraan UNESCOn yleiskokouksen ehdotusta määritelmäksi termin sisällöksi:

”Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan. Se merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että ihmisillä, jotka ovat luonnostaan erilaisia ulkomuotonsa, asemansa, puhetapansa, käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta, on oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat. Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille.”

(UNESCOn yleiskokouksen 16.11.1995 hyväksymä julistus suvaitsevaisuuden periaatteista)

Suvaitsevaisuus tarkoittaa …

Lisää...

Ikuinen lohduttaja

Talven ytimessä, kun valo kohtaa voittaa pimeyden ja aurinko valtaa lumiset hanget, koittaa monelle pienen loman hetki jonkinlaisen talviloman muodossa. Tällöin työelämässä lomien tähden tehdään monenlaisia järjestelyjä, jotta asiat luistavat lomienkin aikaan.

Ennen kuin voi jäädä lomalle tai irrottaa itsensä arjesta pidemmäksi aikaa matkan tai mökkeilyn vuoksi, vastuullinen ihminen tekee järjestelyjä varmistaakseen, ettei hänen poissaolostaan koidu kenellekään kohtuutonta haittaa. Joku kääntää postit, toinen pyytää naapuria kastelemaan kukat, kun taas joku vie perheen lemmikkieläimen hoitoon. Samoin työpaikalla joku toinen ottaa hoitaakseen lomalle jäävän työtehtävät hänen poissaolonsa ajaksi.

Tämä toki on meille kaikille tuttua. Eihän kukaan vastuullinen henkilö häivy toisiin maisemiin ensin kertomatta toisille ja varmistamatta, että elämä jatkuu myös poissaolon aikana.

Samanlainen tilanne on …

Lisää...

Vihaa syntiä, älä syntistä

Jos keskusteluissa sivutaan jotain synniksi tunnistettua asiaa, kuulee tuon tuosta tällaisen ’moton’: ”vihaa syntiä, mutta älä syntistä”. Positiivisemmin saman asian voi sanoa näinkin: ”rakasta syntistä, mutta älä syntiä”. Yleensä tosin siitä kuulee siteerattavan tuota ’vihaisempaa’ versiota.

Kenet näet astuessasi pelin eteen? Rakastatko?

Ohje ”vihaa syntiä, mutta älä syntistä” on yksi monista ”helpommin sanottu kuin tehty” -ohjeista. Ainakin sillä perusteella, kun ajattelen, miten tuota ohjetta käytännössä sitten sovelletaan. Kovin helposti katoaa raja siinä, missä tekemiseen kohdistettu puhe menee henkilökohtaisuuksiin.

Jos asioista puhutaan muka kylminä faktoina tai periaatteina, tällöin ”vihaa syntiä, mutta älä syntistä” kuulostaa hiusten halkomiselta. On perin hankala tehdä ero ihmisen tekojen ja hänen persoonansa välillä. Miten voit vihata sitä, …

Lisää...

Olemaan mieliksi

Rakkauden ja rauhan viestejä John Lennon seinällä Prahassa.

Otsikon sanat ”olemaan mieliksi” sekoitetaan usein samalta kuulostavaan sanaan ”mielistely”. Sisällön puolesta ”mielistely” on yhtä kaukana terveellä tavalla ”mieliksi olemisesta” kuin on ”nöyristely” todellisesta ”nöyryydestä”.

Nöyristely tarkoittaa nöyryyden hyveen teeskentelyä. Se on pinnallista nöyryyttä, joka yleensä kumpuaa hyvin itsekkäistä motiiveista – jopa ylpeydestä, joka on nöyryydelle lähes vastakohta.

Sama analogia pätee sanoihin ”mielistely” ja ”olla mieliksi”. Ihminen on aika haka ”mielistelemään”, jos hän vain saa hyvän syyn tehdä niin. Mielistely paljastuu teeskentelyksi lähes poikkeuksetta siinä, kun mielistelyyn syyllistynyt ihminen ajattelee olevansa mielistelynsä kohteen tavoittamattomissa.

Menneellä viikolla mieleeni nousi nuoruudesta eräs kaverini, jonka ” …

Lisää...