Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rakkaus

Maailma vihaa teitä

Noin kaksituhatta vuotta sitten syntynyt seurakunta on tänään suurempi kuin koskaan aiemmin. Näin huolimatta siitä, että se on historiansa aikana kohdannut merkittävää vainoa ja avointa vihaa.

Vihaa ja torjuntaa monella tasolla (Kuva Fábio Almeida de Oliveira Adônes Pixabaystä).

Eikä tämä ole muuttunut. Edelleen seurakunta kohtaa vihaa ja järjestäytynyttä vainoa. Vaikka monissa maissa seurakunta saa toimia vapaasti kohtaamatta yhteiskunnallista vainoa, lähes kaikkialla seurakunta joutuu kohtaamaan maailman hyljeksintään vähintään yksilötason vihamielisyytenä.

Tämänkertainen Johanneksen evankeliumin teksti on lohdutuksen sana jokaiselle, joka kokee olevansa vainottu tavalla tai toisella. Teksti avaa ja selittää taustaa Johanneksen teksteissä useasti toistuvalle kehotukselle: ”Älkää ihmetelkö, veljet, jos maailma teitä vihaa.(1. Joh. 3:13). Luetaanpa.

Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Valittu ystävä

Tänään puhumme ystävyydestä ja valinnasta, kuten otsikko sen jo paljastaa.

Ystävät yhdessä. (Kuva Sarah Richter Pixabaystä)

Jotta sana ’ystävä’ saa oikean merkityksen, niin ajattelepa hetki omia ystäviäsi. Millaisia he ovat? Miten valitsit juuri heidät ystäviksesi? Millaista ystävyys on? Milloin ystävää tarvitaan?

Oheinen Johanneksen evankeliumin katkelma puhuu ystävästä. Tekstissä Jeesus puhuu apostoleille, ”niille kahdelletoista” (poisluettuna Juudas, joka ehti poistumaan paikalta), mutta uskon, että meillä on lupa omistaa sanat rohkaisuksi myös itsellemme – nykypäivän opetuslapsille.

”Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun …

Lisää...

Arkipäivän rakkautta

Kuinka mielellään puhummekaan rakkaudesta, ja kuinka tärkeää meille jokaiselle on kokea olevansa rakastettu. Monet ovat ajautuneet masennukseen tai jopa itsetuhoon, kun ovat vakuuttuneet, ettei heitä rakasta kukaan.

Ikonin kuva pyhästä Onisemoksesta (Wikipedia)

Kristittyinä tiedämme, että Herramme Jeesus Kristus rakastaa meitä. Vaan mistä sen tiedämme? Moni vastaisi, että hän on omakohtaisesti kokenut Kristuksen rakkauden läsnäolon, ja on itse herännyt rakastamaan häntä. Hyvä näin, mutta mistä tiedämme todeksi Herran rakkauden silloin, kun olemme syystä tai toisesta liian väsyneet vastaamaan hänen rakkauteensa tai edes näkemään toivoa oman kurjuutemme ulkopuolella? – Tiedämme hänen rakastavan meitä, koska hänen rakkautensa on arkipäivän rakkautta, joka näkyy elämässämme käytännön rakkaudenosoituksina. Herra on kuollut puolestamme, päivästä toiseen hän armahtaa meitä synnintekijöitä, hän pitää huolen tarpeistamme ja kuulee meitä joka …

Lisää...

Irti vihasta

Sota on äärimmäinen esimerkki vihasta. Se on inhimillisen pahuuden ja vihan ’mestariteos’, koska se edustaa äärimmäistä pahuuden tekoa, mihin ihminen vihan vallassa kykenee. Sota on osoittanut, miten ihminen pystyy riistämään toiselta hengen pitäen tekoaan oikeutettuna.

Sodan hedelmää. Kaunista, eikö? (Kuva luxstorm Pixabaystä)

Sota sopii myös kuvaamaan prosessia, miten viha vaikuttaa ihmiseen ja heidän välillään. Sodan pitkittyessä sellaiset ihmiset, jotka elivät ennen sotaa normaalia elämää, kykenevät rintamalla julmuuksiin, joita he eivät olisi koskaan voineet kuvitella tekevänsä siviilissä. Herää kysymys, mikä saa heissä tämän muutoksen aikaan?

Monet sotilaat lähtevät rintamalle taistelemaan kunniakasta sotaa isänmaan ja vapauden puolesta, mutta kun sota on ohi, he tulevat takaisin muuttuneina monilla tavoin haavoitettuina ihmisinä. He ovat kohdanneet oman, toveriensa ja vihollisen pahuuden tavalla, jota he …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Odotamme lähetystä saapuvaksi

Puhelin tuossa taas muistuttaa olemassaolostaan. Ai, postin sovellus se sieltä viestittää: ”odotamme lähetystä saapuvaksi postille”.

Ehkä minunkin pakettini on jossain tuolla…. (Kuva PublicDomainPictures Pixabaystä)

Mitäkö tuolla oikeastaan halutaan viestittää? Tuskin ainakaan sitä, että he odottavat pakettia silmä kovana terminaalin ovella saapuvaksi. Tuskin he kehottavat minuakaan siirtymään lähemmäs noutopistettä tai istumaan pakettiautomaatin läheisyydessä kunnes ”lähetys on toimitettu noutopisteeseen”.

Viestin tarkoitus lienee kertoa, että tuolla jossain kaukana valmistelut pakettini saapumiseksi tänne kotikonnuille ovat nyt käynnistyneet. Näin pysyn tyynenä enkä täytä logistiikkakeskuksen asiakaspalvelua kärsimättömillä tiedusteluilla. Ajattelevat siis, että minun on parempi olla tietoinen jokaisesta check-pointista, jotka paketti matkalla ohittaa.

Ja niin minulle syntyy sellainen hallinnan ja kontrollin harha, kun tiedän, missä paketti seilaa. Tosiasia kuitenkin on, etten voi …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Sävyisät, hiljaiset ja kärsivälliset

Tällä kertaa puhutaan kahdella sanalla aiheesta ’nöyryys’. Nimittäin englanninkielessä sanaan ’nöyryys’ viitataan kahdella eri sanalla: ”meekness” ja ”humbleness”. Ja sama pätee kuvattaessa ihmistä nöyräksi. Hän on nöyrä eli ”meek” tai ”humble”.

Eläimiä me pidämme monesti nöyrinä ja sävyisinä. Miten lie… (Kuva Carlos Barengo Pixabaystä)

Suomenkielen ’nöyrä’ on merkitykseltään lähempänä jälkimmäistä ’humble’ -sanaa. Hyvä esimerkki siitä on Jeesuksen opetus itsensä ylentämisestä ja alentamisesta (Luuk 14:6-11). Se päättyy kehotukseen, joka kuvaa suomenkielen nöyryyden käsitettä:

”Joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan.” (Luuk 14:6-11)

Mainitsemani ’meek’ viittaa erilaiseen nöyryyteen – suomenkielessä puhutaan sen kohdalla sävyisyydestä. Ja tuo sävyisyys on sille yksi käännösvastine Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistuksessa …

Lisää...

Teoin ja totuudessa

Ajatus tähän tekstiin nousi jo paljon aiemmin, kun luin artikkelia Iso-Britannian edesmenneestä pääministeristä Margaret Thatcherista.

Margaret Hilda Thatcher (1925-2013)

Artikkeli palautui mieleeni, kun teen parhaillaan opintoihini yhtä tutkinnon osaa Lontoossa sijaitsevaan kouluun. Siellä pienryhmäni vertaisvalmentajat ovat kummatkin Englannista. Keskusteluissa usein sivuamme yhteiskuntiemme erilaisuuksia ja politiikkaa, joten siitä tuo Margaret nousi mieleeni.

Margaret Thatcher oli tiukan linjan poliitikko, joka ei pelännyt sanoa mielipiteitään. Kärkevillä kommenteilla ja kovilla päätöksillä hän hankki itselleen lisänimen ’rautarouva’ sekä suuren joukon vastustajia. Täydellinen hänkään ei ollut. Hänen maineestaan kertoo paljon se, että suuri joukko brittejä juhli hänen kuolemaansa, vaikka kuoleman aikaan pääministerikaudesta ja aktiiviurasta politiikassa oli kulunut jo vuosikymmeniä.

Eräässä TV-haastattelussa tammikuussa 1980, jossa keskusteltiin epätasa-arvosta. Itse en tätä haastattelua muista, vaikka olenkin ollut jo melkein …

Lisää...