Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: suhde

Kasvua hänessä

Aloitetaan ensin tutulla kohtauksella Gennesaretin järvellä.

Pyhä Pietari avaimineen… (Image by Haide from Pixabay)

Äkkiä nousi kova myrskytuuli ja aallot löivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. Mutta Jeesus vain nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: ’Opettaja, etkö näe, me hukumme!’ Silloin hän nousi, nuhteli tuulta ja käski merta: ’Vaikene, ole hiljaa!’ Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. Jeesus sanoi heille: ’Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?’ (Mark. 4:37-40)

Seuraavassa tekstissä apostoli Pietari odottaa tuomiotaan vangittuna:

Sen päivän vastaisena yönä, jona Herodes aikoi asettaa Pietarin oikeuden eteen, Pietari nukkui kahden sotilaan välissä. Hänet oli sidottu kaksin kahlein, ja lisäksi vankilan ovella oli vartiomiehet. Mutta yhtäkkiä hänen edessään seisoi …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Tuntematon vai tunnettu Jumala?

Teksti on Apostolien teoista. Siinä Paavali puhuu ”tuntemattomasta jumalasta”, joka onkin Jumala, jonka hän henkilökohtaisesti tuntee.

Tyhjässä on tila elää, liikkua ja olla. (Image by Prawny from Pixabay)

Paavali ei puhu ulkokohtaisesti Jumalasta, jonka olisi vain löytänyt juutalaisten kirjoituksista, vaan hän puhuu Jumalasta, joka asuu omiensa keskellä ja heidän sydämissään.

Kuulostaa siltä kuin Paavali puhuisi Jumalasta, joka seisoo siinä hänen vierellään. Huomaa tämä, kun kohta luemme puheen. Teksti on Paavalin kuuluisa puhe, jossa hän puhuu ateenalaisille.

Se kuulostaa monin tavoin erilaiselta kuin muut hänen puheensa. Se kuulostaa hävyttömän erilaiselta kuin useat kirjoitukset hänen kirjeessään. Tältä se kuulostaa, mutta mikä on mielenkiintoisinta, on se, että kun tuon puheen kuuntelet ja sisäistät, niin huomaat, että hän puhuu samasta Jumalasta …

Lisää...

Hoitakaamme suhdetta

Lienet kuullut seuraavan litanian: ”Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta.” Oletko milloinkaan pohtinut näiden kovin usein asiayhteydestä irrallaan siteerattujen kehotusten merkitystä? Ne toistuvat Raamatun sivuilla useaan otteeseen ja lainaamamme raamatunpaikka on ikään kuin niiden kaikkien kehotusten yhteinen kaiku.

Suhteessa on aina kaksi. (Kuva S. Hermann / F. Richter Pixabaystä)

Mutta minkä ihmeen tähden Herra pyytää meitä tekemään jotain tällaista? Vaatiiko hän meitä rukoilemaan? Entä vaatiiko hän kiittämään vastoin luontoamme kenties omaksi ilokseen? Ja minkä tähden? Ja sitten pitäisi vielä iloitakin aina – eikö huonoja päiviä saisi olla lainkaan?

Huomasit varmaan, että esitin kysymykset tarkoituksella melko ikävään sävyyn ja väärässä itsekkäässä hengessä. Kehotuksia ei kuitenkaan ole tarkoitettu ymmärrettäväksi siten, vaan niiden lähtökohtana on Herran seuraajien yhteyden ja keskinäisen …

Lisää...

Mistä viisauden löytää?

Ei ole tavatonta, että yhä tänään valistunut ihminen havahtuu tilanteeseen, kun tiede ja järkiperäinen päättely päätyvät umpikujaan. Kun tapahtuu jotain odottamatonta, mitä asiantuntijat eivät pysty selittämään, pysäyttää se arvioimaan uudelleen tunnetun todellisuuden luonnetta.

Tässäkö on viisaus? (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Ennakoimaton herättää epävarmuutta. Eikö tapahtumia havainnoitu oikein? Mistä seurasi väärä tulkinta ja odottamattomat tapahtumien käänteet? Onko tosiaan niin, että edelleen maailmassa tapahtuu asioita, joita ihminen ei kykene ymmärtämään tai selittämään – edes itselleen? Ehkä sittenkään aistittava ja mitattava maailma ei ole kaikki?

Inhimillinen tieto joutuu kerta toisensa jälkeen nöyrtymään ja tunnustamaan rajallisuutensa. Tiede antaa toki hyviä arvioita esimerkiksi huomisen säästä, mutta jos kevättalvella pitäisi ennustaa juhannussää tietylle paikkakunnalle, on vastaustarkkuus puhtaan arvauksen luokkaa. Ja vaikka tiede jonain …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Pyyntö kirkkaudesta

Monet sadut kertovat, kuinka joko hyvä haltija, noita tai lampun henki esittävät sadun päähenkilölle tilaisuuden käyttää yhdestä kolmeen toivomusta, jotka täyttyvät juuri niin kuin toivotaan. Koska toivomuksia on vähän, täytyy sadun päähenkilön miettiä tarkkaan miten toiveensa käyttää. Lisäksi hänen pitää olla varovainen, ettei hän ajattelemattomuuttaan toivoisi mitään sellaista, mitä joutuisi myöhemmin katumaan.

Oi, kirkkautta! (Kuva Jori Brander)

Sadut toivomuksista kertovat oikeastaan enemmän meistä, jotka satuja sepitämme tai mieluusti kuuntelemme. Se, että pidämme näistä kertomuksista, heijastaa tyytymättömyyttä elämän nykytilaan ja puhuu voimattomuudestamme muuttaa elämää. Silti tahdomme pitää ohjat itsellämme ja tahdomme toivoa itse – ei niin, että joku muu toivoisi puolestamme. Varmasti sinäkin olet enemmän tai vähemmän vakavissasi joskus miettinyt, mitä sinä toivoisit, jos saisit mahdollisuuden.

Toiveet eivät rajoitu pelkkiin satuihin. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Sääntöjä, sääntöjä…

Arki täyttyy ohjeista ja säännöistä. Kuinkahan monta sellaista tänäänkin on tavoittanut katseeni: ”Ei mopoille”, ”Lintujen ruokinta kielletty”, ”Vain maksaville asiakkaille”,

Näetkö tässä säännön vai mahdollisuuden enempään?

”Aloita tästä”, jne. Hyviä ohjeita ne ovat ja ovat auttaneet minua eteenpäin.

Säännöt eivät kuitenkaan ole kaikki. Vaikka säännöt on helppo omaksua, elämä ’säännöstössä’ olisi perin kuivaa ja elotonta. Voisitko kuvitella ystävyyttä tai rakkautta, joka ei rakentuisi keskinäiseen suhteeseen, vaan pelkkiin sääntöihin? Kuinka virvoittavaa olisi tulla kotiin, kun siellä ei odota ’rakas’ vaan pöydälle jätetty ’tämän kodin käyttöopas’ tai ’sääntökirja’. Entä miltä kuulostaa illallinen ’tapaoppaan’ kanssa iloisen ystäväporukan sijaan?

Vaikka sääntöjen noudattamiseen perustuva elämä olisikin suoraviivaisen mutkatonta, paraskaan sääntökokoelma ei korvaa kunnon suhdetta – on kyseessä sitten ystävyys-, rakkaus- tai vaikkapa asiakassuhde. Suhde on …

Lisää...

Entä hän?

Juhannus on suomenkielinen nimi keskikesän juhlalle, jota vietetään kesäpäivänseisauksen läheisyydessä. Täällä pohjoisessa juhannus on valon juhla, jolloin keskikesä on kauneimmillaan.

Kristillinen kirkkoperinne on ’syyllinen’ siihen, miksi keskikesän juhlasta – ruotsinkielen ’midsommar’, länsimurteen ’mittumaari’ tai saksan ’mitsommer’ – on suomenkielessä tullut juhannus. Sehän tulee tietenkin Johanneksesta, koska kirkkokalenterissa juhannus on omistettu Johannes Kastajan syntymäjuhlalle.

Johanneksesta toiseen

Johanneksesta minäkin ajattelin keskikesän juhlan tiimoilla muutaman sanan jakaa. Teksti on Johanneksen evankeliumista. Siinä Jeesus ja Pietari jakavat ajatuksia Johanneksesta – tosin ei Johannes Kastajasta, vaan Johannes opetuslapsesta.

Tosin neljännen evankeliumi kirjoittaja – siis tiettävästi apostoli Johannes – ei kertaakaan mainitse itseään nimeltä. Hänet mainitaan useimmiten tekstissä arvoituksellisilla sanoilla ”se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti” – ja niin tälläkin kertaa.

Nämä sanat kätkevät varsin syvän totuuden, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |