Rukous on vuoropuhelu ihmisen ja Jumalan välillä. Rukouksessa jaamme tuntoja ja pyydämme Herran tulevan eri tavoin elämäämme. Rukouksessa Jumala on läsnä vuoropuhelussa kanssamme. Ajatellen rukousta tämän hetken kohtaamisena Jumalan kanssa tuntuu koomiselta, että yhteyden sijaan keskitymme rukouksessa pyytämään Jumalaa ilmestymään tulevassa ajassa, vaikka hän on läsnä juuri tuossa hetkessä kanssamme.
Mieti hetki rukousta kahdenkeskisen vuoropuhelun näkökulmasta. Mitä vuoropuhelusta kertoo se, että puhe keskittyy minun ongelmiini?Tai mitä kertoo se, että keskityn pyytämään keskustelukumppanilta alati vain apua tulevaan aikaan? Samalla unohdan, että hän on läsnä tässä hetkessä. Tällainen rukouskeskustelu kuulostaa enemmänkin esimiehen ja työntekijän kehityskeskustelulta, lainaneuvottelulta pankinjohtajan kanssa tai korjaussuunnitelman laatimiselta urakoitsijan kanssa. Tätäkö on elävä rukoussuhde?
Koomisen rukousyhteydessä tekee myös epäluottamuksemme elämään. Huolehdimme tänään tulevasta ja etsimme Jumalaa avuksi kulkemaan edellämme tulevassa ajassa, vaikka me …
Lisää...