Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: turva

Kenen merkkiä kannat?

Ennen kuin jatkan edemmäksi, tahdon kysyä sinulta jotain. Miksi pelätä pahaa, kun hyvä on sitä suurempi ja mahtavampi (1. Piet. 3:22)?

Lohikäärme? (Image by Silvia from Pixabay)

Jos kerran Jeesus Kristus on voittanut kuoleman ja Saatanan vallan, miksi meidän pitäisi vapista ja pelätä kummankaan niiden edessä? Mitä merkitystä meille on pahan aikeilla tai teoilla, kun pahalla ei kuitenkaan ole valtaa meidän ylitsemme, koska kuulumme Kaikkivaltiaalle (Room. 8:38-39)? Tahdon sinun muistavan nämä sanat, kun seuraavaksi siirrymme puhumaan muutamista käsitteistä, jotka liittyvät nk. lopunajan tapahtumiin.

Olen kymmenien vuosien ajan nähnyt ja kuullut, kuinka väärään sävyyn pedoista ja pedon merkistä puhumalla, ihmiset ovat sitoneet pelolla toisiaan. Sekö on kasvua Kristuksen rakkaudessa ja tuntemisessa, että vapisemme pahan edessä sen sijaan, että …

Lisää...

Älä pelkää

Vuonna 2022 tapahtui monta odotettua mutta myös monen monta odottamatonta. Pelkästään jokin odottamaton herättää ihmisessä epävarmuutta, vaikka se ei suoranaisesti häntä koskisikaan. Kun odottamaton epäonni kohtaa ihmistä, se herättää hänessä monesti pelkoa.

Turvassa, ei pelkoa… (Kuva Sepp Pixabaystä)

Vuosi sitten me suomalaiset emme osanneet pelätä sotaa, mutta nyt sekin on palannut takaisin pelkolistojen kärkipäähän, mitä hallitsee ikuiset kestosuosikit, kuten kuolema, sairaus, talouskriisi ja erilaiset ihmissuhdeongelmat.

Todennäköisesti sinäkin pelkäät kuitenkin jotain. Suomalaisten yleisimmät pelot ovat tutkijoiden mukaan perinteisesti sangen arkipäiväisiä. Yleensä pelkoa ei tarvitse etsiä kovin kaukaa, vaan suurin pelko löytyy aina läheltä.

Maailmanlopun tai sodan pelko on arjessa vielä varsin etäinen, kun elämään mahtuu paljon lähempiä pelkoja. Suomalaisten pelkoja kartoittaneissa tutkimuksissa on huomattu ihmisten pelkäävän esimerkiksi omaa tai läheisen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Älä pelkää

Muistan varsin hyvin ajalta, kun lapset olivat pieniä, että lapseen kerran astuneen pelon sammuttaminen on monta kertaa vaikeampaa kuin sen herättäminen. Vakuuttelu ja lempeä kehotus ”älä pelkää” auttaa pienelle lapselle toki hetken aikaa, mutta pian epätietoisuus ja pelko hiipivät uudelleen pieneen mieleen.

Tämä oli minun pelkoni: ”Viimeisinä päivinä…” (Kuva Enrique Meseguer Pixabaystä)

Toisaalta toistuva ”älä pelkää” ilman perustetta uskoa siihen, voi tehdä pelosta kierteen. Näin tapahtuu, kun koet pelkosi aiheettomaksi ja häpeät puhua siitä, vaikka pelkäät edelleen.

Ajatus peloista muistutti minua lapsuuden peloistani. Ne olivat pelkoja, jotka eivät millään tavalla liittyneet reaalimaailman tilanteeseen, vaan elin pelkoja mielikuvituksessa. On varsin kuvaavaa, että en ole nähnyt noiden vuosikymmenien takaisten pelkojen realisoituneen vielä tänäkään päivänä. Silti pelkäsin.

Pelkoja …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Happy Halloween – varjojen maasta kirkkauden maahan

Pyhäinpäivän teemoissa valkeus ja pimeys kietoutuvat toinen toisiinsa. En viittaa valkeudella ja pimeydellä nyt Jumalan ja sielunvihollisen hallintavaltojen vastakkaisuuteen, kuten apostoli Johannes tyypillisesti tätä vertauskuvaa käsittelee.

Halloween – ”kaikkien pyhien ilta”

Pimeän ei tarvitse merkitä pahuutta. Esimerkiksi Itä-Suomessa monet pienet lammet ja järvet on nimetty ’valkeisiksi’ ja ’mustiksi’, kuten täällä Kuopiossa ’Iso-Valkeinen’ tai ’Mustinlampi’. Nimi kuvaa järven pinnan (ts. pohjan) heijastamaa väriä – onko se kirkas vai tumma.

Minä puolestani viihdyn paremmin pimeässä kuin valoisassa – päinvastoin kuin puolisoni, mutta ei se sitä tarkoita, että sisälläni asuisi pimeyttä tai että pimeässä tekisin jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Minä vain viihdyn ’varjojen mailla’.

Tässä tekstissä kirkkaus ja pimeys kertovat, miten ihminen havainnoi Jumalan …

Lisää...

Jumala etsii omistautuneita sydämiä

Satuihin liittyy usein opetus ja onpa saduilla myös onnellinen loppu. Samoin satujen hahmot ovat usein selkeästi hyviä tai pahoja. Harvoin sitä törmää sellaiseen satuun, jossa sama henkilö on samaan aikaan hyvä ja paha – puhumattakaan siitä, että hän lukijan olisi vaikea arvioida hänen tekojensa oikeellisuutta eri tilanteissa.

Ihmiselämä sen sijaan on monisyinen ja vaikea tulkittava. Olemme varsin usein tilanteessa, että ’sankarin’ tai hallitsijan onnistumisen arvioiminen riippuu valitusta näkökulmasta. Esimerkiksi me suomalaiset arvioimme oman maamme johtajien toimia tietty kotimaamme edun näkökulmasta. Samaan aikaan ulkoapäin arvioituna tehdyt valinnat voivat näyttää aivan joltain muulta.

Hyvä esimerkki historiasta on jatkosota. Siihen johtaneet tapahtumat ja sota itse ovat suomalaisen näkökulmasta arvioituna oikeutettuja enkä millään tavalla itse suomalaisena voi hyväksyä sotamme arviointia huomioimatta näitä meille tärkeitä näkökulmia. Mutta jos unohdetaan …

Lisää...