Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: ylpeys

Tehkäämme nimi – kenelle?

Egyptissä välimeren rannalla on 5,2 miljoonan asukkaan kaupunki nimeltä Aleksandria. Se on perustettu 331 eKr. Kaupunki oli perustamisestaan miltei tuhat vuotta Afrikan pohjoisen rannikon helleenisen sivistyksen keskus.

Aleksanteri Suuren kuolema. Karl von Pilotyn kaiverrus vuodelta 1886.

Aleksandrian Suuri kirjasto oli yksi seitsemästä maailman ihmeestä. Kaupungilla oli suuri merkitys myös helleenisen filosofian kehityksessä. Siellä syntyi myös alkuseurakunnan laajalti käyttämä Vanhan testamentin käännös Septuaginta (LXX).

Mutta mistä kaupunki sai nimensä? No, tietenkin se nimettiin valloittajakuningas Aleksanteri Suuren mukaan, joka kaupungin perusti. Aleksanterin strategia oli hellenisoida valloitetut alueet siten, että helleenikulttuuri ja kreikankieli korvaisivat alkuperäiskulttuurin. Ja tässä Aleksanteri onnistuikin siinä, että Uuden testamentin aikana kreikka oli Välimeren alueella yleiskieli nykyisen englannin tavoin. Tässä Aleksanteri Suuren strategia onnistui täydellisesti.

Sen sijaan helleenien valtakunta hajosi …

Lisää...

Pöytärukouksesta

Meille suomalaisille ruoka on itsestäänselvyys. Näin siitä huolimatta, että yhteiskunnassamme esiintyy todellista köyhyyttä, mikä näkyy esimerkiksi ruokajakopalveluissa. Silti ruokaa on saatavilla vielä aivan eri tavoin kuin vaikkapa katovuosina muutama sata vuotta sitten. Eikä nälänhätää ole voitettu nykypäinäkään, vaan ravinnon puutteesta kärsii valtava määrä ihmisiä ympäri maailman.

Rukous. Kuva congerdesign, Pixabay

Ruoka vastaa ihmisen perustarpeeseen. Ruokaa tarvitaan elämiseen ja modernin ihmisen maailmassa sitä löytää on jääkaapista. Ei tarvitse mennä kauppaa pidemmäksi metsälle tai kalaan. Ilmaista ruoka ei tietenkään ole. Siitä on maksettava käypä hinta kauppiaalle euroilla, jotka on tienattu kovalla työllä. Ja kyllähän työmies on leipänsä itse ansainnut, vai mitä?

Joku irvileuka voisi jopa vaatia, että Isä meidän -rukousta pitäisi aavistus nykyaikaistaa ja kirjoittaa sana ’Isä’ pienellä alkukirjaimella, …

Lisää...

Köyhyydessä ja runsaudessa

Yksi kristillisen vaelluksen karikoista piilee monesti siinä, että elämän vahvoina hetkinä otamme mieluusti kunnian itsellemme siitä, mitä Jumala tekee elämässämme. Uskomme ja luotamme omiin kykyihin sen sijaan, että tunnustamme siunauksen elämäämme tulevan siitä, että Jumalan siunaava käsi lepää yllämme.

Taipumus omavoimaisuuteen ei ole vain yksittäisten ihmisten ongelma. Oman osaamisen vauhtisokeus voi vaivata niin yhteisöä kuin valtakuntaa. Tästä asiasta Vanhan testamentin profeetta joutuikin aikanaan muistuttamaan yhtä hänen aikansa suurvalloista:

”Mahtaileeko kirves hakkaajaa vastaan, tai isotteleeko saha sahaajaa vastaan? Ikään kuin vitsa heiluttaisi kohottajaansa ja sauva nostaisi ilmaan hänet, joka ei ole puuta!” (Jes. 10:15)

Mahtaileeko kirves…

Tekstissä profeetta Jesaja muistuttaa Assyrian kansaa, joka eli mahtinsa huipulla siitä, kenelle kunnia heidän ylivertaisuudestaan kuului. Assyrian valtakunta oli varsin heikko aina siihen saakka, kunnes …

Lisää...

Hengessään köyhät

Toisen Korinttolaiskirjeen loppupuolella apostoli Paavali joutuu vastentahtoisesti kerskaamaan seurakunnan ’edessä’, koska useat seurakuntalaiset eivät kuunnelleet toisenlaista kieltä. Tekstissä Paavali kerskaa ensin heikkoudestaan kärsimyksessä (2. Kor. 11:16-33) ja sen jälkeen vieläkin vastentahtoisemmin hän kerskaa näyistä ja ilmestyksistä (2. Kor. 12:1-10). Paavalille sen enempää palvelutyössä uhrautuminen kuin hengelliset kokemukset eivät olleet ylpeilyn aihe eikä hengellisen ihmisen merkki. Hänelle kaikki kaikessa oli yksin Kristus.

Korinttilaiset sen sijaan olivat langenneet ilmestysten ja taidokkaan puheen lumoihin, ja tätä lumoa Paavali kirjeessään yritti heistä poistaa. Korintin seurakunta ei ollut viimeinen ’hengellisyyden’ kuoppaan langennut seurakunta tai yhteisö. Uuden ilmestyksen tai kokemuksen lumo voi sokaista tänäkin päivänä kenet tahansa meistä. Herran ilmestys tai suuri löytö Jumalan Sanan äärellä on aina riemullinen hetki ihmiselle – ja sellaisena ne palvelevat meidän uskomme todellisuutta …

Lisää...

Huikea matka puimatantereelle

Otan sinut mukaan pienelle aikamatkalle kuningas Daavidin vanhojen päivien aikaan. Elettiin arviolta vuotta 979 eKr., jolloin Daavid oli hallinnut kuninkaana reilun 30 vuoden ajan. Valitsemani teksti kertoo siitä, kun Daavid toimitti väenlaskun valtakunnassaan. Se kertoo myös teon seurauksista ja siitä, mitä Jumala rakensi inhimillisesti katsottuna varsin kehnoista lähtökohdista sen jälkeen.

Tapahtumasta on Raamatussa kaksi rinnakkaista tekstiä (1. Aik. 21; 2. Sam. 24), joita vertailemalla saa kattavan kuvan tapahtumien kulusta. Rinnakkaistekstin olemassaolo kertoo meille lukijalle siitä, että teksti on keskeinen tapahtuma Israelin historiassa. Rinnakkaistekstit täydentävät toinen toisiaan.

Seuraavassa referoin tapahtumat lyhyesti, jotta kertomuksen antama oppitunti tulee paremmin esille. Ja tietenkin teet varsin hyvin jos otat lukeaksesi kummatkin rinnakkaistekstit omasta Raamatustasi.

Mitä tapahtui?

Tapahtumat lähtevät liikkeelle Daavidin päätöksestä toimittaa valtakunnassa väenlasku. Väenlaskua voidaan meidän näkökulmastamme …

Lisää...