Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."
Katsokaa viikunapuun lehtiä

Nykypäivän ihminen elää melkoisen kalenterikeskeistä elämää. Paitsi, että kalenteri rytmittää päivittäisen arjen, käytämme sitä jopa vuodenaikojen vaihtelun tarkkailuun.

”Katsokaa viikunapuuta…” – tässä se on. (Kuva Hans Pixabaystä)

Meillä jokaisella on omat oletukset siitä, milloin kalenterin mukaan talvi taittuu kevääksi tai kesä vaihtuu syksyyn. Jos sää ei vastaa oletustamme vuodenajasta, sanomme kevään tai syksyn olevan myöhässä – aivan niin kuin luonto eläisi ihmisen säätämän kalenterin mukaan.

Syksyn tuloa harvemmin ennakoidaan ja odotetaan, mutta sen sijaan kevättä odotetaan innolla pimeän ja kylmän talven jälkeen. Kevät on merkittävä myös maanviljelyn kannalta, joten kevättalvesta arvuutellaan yleisesti kesän alkamisen ajankohtaa. Koska kevät ei kuitenkaan ole tähän mennessä vielä oppinut lukemaan ihmisen kalenteria, liittyy suomalaiseenkin kansanperinteeseen uskomuksia siitä, miten kevään tuloa voi ennustaa enteiden ja …

Lisää...

En ikinä sinua kiellä

Jopa hartaushetken muuttaminen voi olla ihmisvoimin melkoinen ponnistus… (Image by Gerd Altmann from Pixabay)

Minulla on ollut tapana herätä aamuisin istumaan Herran edessä, kirjoittamaan ja lukemaan Raamattua ja hartauskirjallisuutta ennen päivän työtä.

Taannoin lupasin itselleni ja Herralle varata joka aamu lisäksi hetken siihen, että venyttelen ikääntyvää kehoani myös hetken hiljaisen rukouksen muodossa. Kehoni näet alkaa jo tarvita tuota hetkeä, mutta jostain syystä asia ei vain ole löytänyt luontaista paikkaansa arjen rytmissä.

Päätöksen tarkoitus oli vilpitön ja uskon, että ainakin periaatetasolla päätökseni oli Jumalan tahdon mukainen – ainakaan se ei ollut ristiriidassa hänen sanansa kanssa, vaan päinvastoin.

Lupaukseni pitikin yllättävän monta kuukautta, kunnes elämänrytmiini tuli muutos matkojen ja lisääntyneiden töiden tähden. En yksinkertaisesti enää jaksanut pysyä rytmissä, joten ylimääräinen kehollinen …

Lisää...

Jumalan palvelijan tehtävä ja tarkoitus

Keväällä kirkossamme valmistellaan vuosikonferenssia. Sen yhteydessä piispa lähettää pastorit eteenpäin palvelemaan niillä alueilla, mitkä heille on määrätty.

Hyvä Paimen on esimerkkimme Jumalan palvelijasta. (Kuva Bernhard Riedl Pixabaystä)

Tästä käytännöstämme voi olla montaa mieltä, mutta jotain ainutlaatuisen hyvää siinä on ainakin se, että pastori lähetetään alueelle tai paikkakunnalle palvelemaan sen parhaaksi. Yleensä siellä on toki myös kirkkorakennus ja siellä seurakunta, mutta ajatus Herran palvelijan lähettämisessä on siinä, ettei häntä lähetetä vain rakennuksesta huolehtimaan tai palvelemaan siellä kokoontuvaa seurakuntaa. Hänen tulee miettiä koko kaupungin tai alueen parasta lähettäjänsä Kristuksen Jeesuksen näkökulmasta.

Vierailihan Jeesuskin synagogissa – samoin Paavali, mutta eipä kumpikaan heistä sinne pesää tehnyt. Sanoma oli tarkoitettu kaikille.

Tämän pohdinnan tuloksena luin vanhoja tekstejäni ja huomasin, että kovin ovat vuodet muuttaneet …

Lisää...

Oman elämän Nehustan

Tämä teksti nousi viime sunnuntain Vanhan testamentin tekstistä, jossa puhuttiin vaskikäärmeestä.

Vaskikäärme (Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä)

Olen tästä samasta aiheesta kirjoittanut aiemminkin, mutta aavistuksen eri näkökulmasta. Siltä varalta, ettet muista tai tunne kyseistä kohtaa, niin liitän sen tähän alkuun.

”Kiertääkseen Edomin maan israelilaiset lähtivät Horinvuoren luota Kaislamerelle vievää reittiä. Matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi puhua Jumalaa ja Moosesta vastaan: ”Miksi te toitte meidät pois Egyptistä tänne autiomaahan kuolemaan? Täällä ei ole leipää eikä vettä. Aina vain tätä samaa kurjaa ruokaa!” Silloin Herra lähetti kansan kimppuun myrkkykäärmeitä, ja niiden puremiin kuoli suuri joukko israelilaisia. Kansa tuli Mooseksen luo sanomaan: ”Me teimme synnin, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän ottaisi nämä käärmeet pois meitä ahdistamasta.” Mooses rukoili …

Lisää...

Vaskikäärmeestä Kristukseen

Aloitetaan muutamalla sanalla edellisestä presidentistämme Sauli Niinistöstä. Hän tuli presidenttinä tunnetuksi siitä, ettei hän juuri käyttänyt presidentin oikeutta armahtaa tuomittuja. Suomessa tämä presidentin oikeus on tarkoin lailla säädelty, mutta edeltäjiinsä nähden Niinistö käytti oikeuttaantodella vähän.

Pitää ensin olla syyllinen ja tuomittu, jotta voit hakea armahdusta. (Image by Ichigo121212 from Pixabay)

Kahden kautensa aikana Niinistö armahti yhteensä 22 ihmistä. Tämä on vähemmän, mitä hänen kolme edeltäjäänsä armahtivat keskimäärin vuoden aikana. Kausiensa aikana Niinistö hylkäsi tai jätti varteen ottamatta kaikkiaan 741 anomusta. Huomaa, että jos anomus koskee armahdusoikeuden piiriin kuulumatonta asiaa, se jätetään aina varteen ottamatta. Presidentillä oli hyvät perustelut toimintaansa, mutta jätetään aihe tältä osin käsittelemättä.

Oleellista tässä armahduskäytännössä on, että sinut pitää tuomita ennen kuin voit hakea armahdusta. Tämä …

Lisää...

Vihastukaa mutta…

Luen aluksi Paavalin kirjeestä jakeen, joka on muodostunut jopa hokemaksi tästä aiheesta puhuttaessa. Paavali kirjoittaa efesolaisille näin.

Vihastusta ilmassa? (Image by Lubos Houska from Pixabay)

”Vihastukaa mutta älkää tehkö syntiä. Älköön aurinko laskeko vihanne yli.” (Ef. 4:26)

Nämä Paavalin sanat ovat vapaamuotoinen sitaatti Daavidin psalmista (Ps. 4:5). Perimätiedon mukaan Daavid on kirjoittanut tämän iltarukoukseksi sopivan psalmin, kun hän joutui pakenemaan poikaansa Absalomia tämän käännyttyä isäänsä vastaan vallankaappausyrityksessään.

Daavid ei halunnut käydä nukkumaan, ennen kuin oli päässyt voitolle vihansa tuottamista ajatuksista tässä asiassa. Tätäkin taustaa vasten ymmärrän hyvin, että tässä kehotus olla tekemättä syntiä liitetään usein vihastumiseen. Tuossa mielentilassa ihminen näet herkästi tekee, sanoo tai ajattelee jotain sellaista, mitä hän myöhemmin tunnereaktion laskettua katuu.

Silti en malta olla mainitsematta, …

Lisää...

Sen mukaan, mitä sinulla on

Antaminen on vaikea asia – ainakin pienille lapsille. Jos ensin opetat hänelle, kuinka on hyvän tavan mukaista tarjota namipussista pihalla namit kavereillekin, niin kohta sisälle tulee surullinen lapsi tyhjän pussin kanssa itkien, ettei itse saanut yhtään namia. Kun sama toistuu vielä muutaman kerran, on jälleen uuden opetuksen aika.

Antaminen on kuin veden virta käsien kautta. (Image by Peter H from Pixabay)

Nyt opetetaan, ettei kaikkia nameja ja tavaroita tarvitse auliisti jakaa muille lapsille, koska onhan niiden ostaminen maksanut isälle ja äidillekin. Seuraavaksi saan todistaa ikkunasta, kun samainen lapsi ei enää anna muiden pelata pallollaan vain siksi, että se on hänen oma pallonsa. Niinpä niin…

No, tällaiset asiat ovat vielä helppoja opettaa, mutta monta kertaa vaikeampaa onkin opettaa samat antamisen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |