Me tapaamme puhua Jumalan miehistä ja naisista. Luemme Paavalin kirjeitä ja ihailemme Paavalin kokosydämistä ja pyyteetöntä palvelutyötä seurakuntien hyvinvoinnin eteen. Samoin Vanhan testamentin sivuilta lukija poimii joukon tuomareita, kuninkaita ja profeettoja, jotka hekin tekivät osuutensa Jumalan kutsumina. Luetteloa voi jatkaa Jumalan pyhillä aina varhaisen kirkon ajoista omiin päiviimme. He kaikki ovat vastanneet Jumalan kutsuun lähtemällä liikkeelle.

Kutsutut

Kun tarkastellaan näiden menneiden aikojen pyhien elämää ja palvelutyötä Herran pellolla, saatamme todeta, että he kaikki olivat Jumalan kutsumia tehtäväänsä. Puhumme täten mieluusti kutsumuksesta, kutsusta palveluun, kutsumustyöstä jne.

Kutsu merkitsee tulemista Herran eteen vastauksena hänen esittämäänsä kutsuun. Jumala esittää kutsun ja ihminen vastaa kutsuun antautumalla kutsun esittäjän edessä.

Evankeliumeissa Jeesus kutsui opetuslapset kunkin omalla yksilöllisellä tavallaan ja Apostolien teoissa Jeesus kutsui myös pakanain apostoli Paavalin – myös omalla yksilöllisellä tavallaan. Opetuslapset ja Paavali vastaanottivat kutsun tulla Herran seuraan kasvamaan ja valmistautumaan tehtävään, johon Herra aikoi heidät myöhemmin lähettää. Heillä itsellään tuskin oli mielikuvaa tulevan tehtävän sisällöstä tai vaatimuksista silloin, kun he vastasivat Herran kutsuun.

Kutsuttuina heidän ei tarvinnut huolehtia tulevan tehtävän sisällöstä tai sopivuudestaan siihen, koska se oli yksin heidän kutsujansa huoli. Kutsuttuina he saattoivat luottaa kutsujan ’ammattitaitoon’, koska kyllä kutsun esittäjä, Herra Jeesus, tiesi tarkalleen, kenet hän kutsui ja mihin. Opetuslapset saattoivat siis varsin yksinkertaisesti antautua Herran ’prosessiin’ kasvamaan heille kullekin räätälöidyn tehtävän mittaan. Heidät oli kutsuttu yhteiseen missioon täyttämään juuri oman kokoisensa osan siitä.

Lähetetyt

Kutsu palvelutehtävään on kuitenkin vasta ’puolitotuutta’. Ellei kutsua seuraa lähettäminen, kutsu jää täyttämättömänä roikkumaan ilmaan. Kutsu ilman lähettämistä on kuin kirjoittaisit kirjeen ja laittaisit sen huolella kuoreen, mutta et koskaan veisi sitä postilaatikkoon saakka. Kirje on valmis, mutta tehtäväänsä ei täytä koskaan.

Lähettäminen ei välttämättä realisoidu heti kutsun yhteydessä, koska monesti me ihmiset tarvitsemme aikaa kasvaa ’Herramme talossa’, jotta olemme sitten valmiit lähtemään. Kutsu on tietoisuutta siitä, että jonain päivänä minun on aika mennä.

Jeesus lähettää meidät, jotta puu tuottaa hedelmää.

Jeesus lähettää meidät, jotta puu tuottaa hedelmää.

Paavali valmistautui kutsunsa edessä kolme vuotta ennen kuin hänet lähetettiin matkaan (Gal. 1:11-24). Opetuslapset puolestaan kutsuttiin Jeesuksen seuraan jo evankeliumien alkulehdillä, mutta heidän lähettämisestään luemme vasta 3 1/2 vuoden kuluttua esimerkiksi Johanneksen evankeliumin lopusta, missä ylösnoussut Kristus lähetti heidät matkaan henkilökohtaisesti:

”Jeesus sanoi heille taas: ’Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin minäkin lähetän teidät.’ Näin sanottuaan hän puhalsi heitä kohti ja sanoi heille: ’Ottakaa vastaan Pyhä Henki.’” (Joh. 20:21-22)

Opetuslapset olivat tässä vihdoin valmiit menemään, vaikka he varmasti kokivat itse yhä toisin. Jeesus sen sijaan oli vakuuttunut lähettämisen hetkestä. Jeesus lähetti heidät niin kuin Isä oli lähettänyt hänet. Kutsun edessä heidän kuuliaisuutensa oli punnittu tulemisessa, nyt se punnittiin lähtemisessä. Jos he aiemmin olivat luottaneet Jeesukseen kutsujana, nyt oli aika luottaa häneen lähettäjänä.

Niin kutsuminen kuin lähettäminen ovat kumpikin Jumalan työtä. Kun Herra Jeesus lähettää kutsuttunsa, hän tietää, mitä hän tekee. Lähettämisen hetkellä kenenkään ei tule katsoa itseensä, vaan yksin lähettäjään ja nähdä hänet ja vain hänet oman pienuuden ja epävarmuuden sijaan. Kun Herra Jeesus lähettää sinut, pidä katseesi hänessä ja luota häneen.

Lähettäminen on alku kutsun todeksi elämiselle. Jos opetuslapset eivät olisi aikanaan uskaltaneet lähteä, me emme tänä päivänä tuntisi edes heidän kutsuaan. Vasta lähetetty tekee Jumalan voimassa näkyväksi sitä kutsua, joka hänen sydämeensä on aiemmin kylvetty. Vasta lähteminen tuo kutsun hedelmän kaikkien nähtäville. Kutsu ilman lähtemistä jää hiljaiseksi salaisuudeksi. On perin surullista, jos kutsuttu ei uskaltaudu lähtemään, kun Herra hänet lähettää.

Lähde ja kulje Herrasi tahdossa

Miksikö kutsusta ja lähettämisestä sinulle tässä kirjoitan? Tahdon sinun vain ymmärtävän, kuinka vasta lähettäminen aloittaa kutsumuksen todeksi elämisen. Me tulemme kutsuttuina Kristuksen eteen ja lähetettyinä me elämämme hänen ylösnousemuselämäänsä todeksi. Jeesus kutsuu meidät lähtemään, koska hän tahtoo meille luottamansa kutsun tulevan julki koko maailmalle.

Avain Herran palvelijan vaelluksessa on joka hetki muistaa lähettäjänsä. Herran palvelijan ei pidä matkallaan unohtaa lähettäjäänsä. Jeesus antoi tästä omalla elämällään esimerkin. Hän ei unohtanut lähettäjänsä tahtoa, vaikka varmasti hänen ympärillään parveili paljon heitä, ketkä tahtoivat oman osansa Jeesuksesta.

”Minä en ole tullut taivaasta toteuttamaan omaa tahtoani vaan lähettäjäni tahdon.” (Joh. 6:38)

Herran palvelija tekee aina lähettäjänsä tahdon, hän matkaa lähettäjänsä – Herran Jeesuksen – voimassa ja johtamana. Herran palvelijana sinä olet jatkuvasti kiusattu palvelemaan toisia herroja, mutta vain yhtä sinut on lähetetty palvelemaan – lähettäjääsi.

Jumalan palvelija on alati vaarassa, että hänen kutsunsa mukainen palvelutyö muuttuu ihmisten tarpeiden edessä joksikin muuksi. Aina löytyy heitä, ketkä tahtovat ’nuotittaa’ elämäsi palvelemaan heidän kutsumustaan. He tahtovat sinut tekemään sitä, mihin heidät oli kutsuttu, mutta mihin he eivät itse suostuneet lähtemään. Kuinka mieluusti he näkisivätkään sinut toteuttamassa sitä, mitä he eivät itse suostuneet lähteneet elämään!

Kun siis kuljet matkaa Herran Jeesuksen lähettämänä – tunne kutsujasi ja lähettäjäsi nimeltä. Palaa kerta toisensa jälkeen hänen kasvojensa eteen etsimään suuntaa – kysy häneltä, se on hänen huolensa. Hän sinut lähetti ja hän on sinut vievä sinne, missä hän tahtoo sinun olevan hänen kätensä ja jalkansa.

Tartu kutsuun, ja lähde liikkeelle, kun Herra sinut lähettää. Se on elämän mittainen verraton matka.