Rakkauden apostoli Johannes kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessä teemasta ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:7-21). Hän sanoo, etten voi tuntea Jumalaa ellei rakkaus asu minussa – ts. ellen rakasta. Näin siksi, että ilman rakkauden tuntemista Jumala, joka ”on rakkaus” on minulle tuntematon, koska ”rakkaus” jää minulle tyhjäksi sanaksi.

Kolminaisuuden ikoni, Rublev.

Tästä on kyse myös rakkauden kaksoiskäskyssä. Ellen osaa rakastaa lähimmäistäni, en osaa rakastaa Jumalaakaan. Rakkaus tulee esiin vain suhteissa. Tässä merkityksessä lähimmäinen on ”Jumalan peili” – rakkauteni häneen antaa merkityksen Jumalalle.

Entä oletko ajatellut, että sanat ”Jumala on rakkaus” olisivat tyhjää puhetta, ellei Jumala olisi kolminainen? Rakkaus kun tarvitsee vähintään kaksi ollakseen olemassa. Jos Jumala olisi vain yksi, hän ei olisi ”ollut rakkaus” ennen luomista. Tuntemamme kolminainen Jumala sen sijaan on ollut rakkaus aina, koska Jumalan rakkaus virtaa ehyenä Jumalan kolmen persoonan välillä.

Ja tämä täydellinen rakkaus uhrasi rakkaansa meidän ihmisten edestä, joten

”Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, mekin olemme velvollisia rakastamaan toisiamme.”