Taannoin kirjoitin saarnan Efesolaiskirjeen trinitaarisesta doksologiasta (Ef. 1:3-14). Se on syvällinen katsaus pelastushistoriaan. Siinä Paavali kehottaa lukijaa kohottamaan kanssaan ylistyksen Jumalalle, koska olemme niin siunatut Kristuksessa:

Näistä olemme huolissamme – ja kiitollisetkin.

”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä!” (Ef. 1:3)

Doksologiassa Paavali selitti perinpohjaisesti Kristuksessa annettujen siunausten suuruuden, mutta silti pelkään, että monen lukijan kohdalla ylistys saattaa jäädä varsin vaisuksi. Näin siksi, ettei pieni ihminen paljoa ymmärrä Jumalan pelastussuunnitelman suuruudesta – etenkin, kun hän puuhastelee arjessaan varsin erilaisten ongelmien kanssa.

Ihminen on luonnoltaan sellainen olento, että konkreettiset lähellä olevat asiat tuppaavat olemaan hänelle merkittävämpiä kuin globaalit pulmat, ikuisuudesta nyt puhumattakaan. On nurinkurista, että hän on syvästi huolissaan, jos jääkaapissa ei ole iltapalaa, vaikka samaan aikaan hän unohtaa globaalin ilmastokatastrofin ja naapurin setäkin taisi olla matkalla kadotukseen…

Nurinkurista on sekin, että me ylistämme Herraa Jeesusta mitä vuolaimmin sydämestämme, kun koemme hänen kohdanneen arkisten asioiden keskellä. Silti samaan aikaan unohtuu, että pelastus ja syntien anteeksiantaminen olisi suurempi ylistyksen asia kuin jokin pieni arkinen ’erävoitto’.

Herra auttaa hädässä

Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että Jumala on ottanut tavaksi kohdata ihmisen arkisen elämän asioissa. Lähestymällä ihmistä siellä, missä hän elää, Herra saa hänen jakamattoman huomionsa. Ja niin se vain on. Kuinka usein rukoukset täyttyvät arjen asioista ja kiitos nousee elämän pienistä asioista!

Näissä arjen maisemissa liikutaan myös viidennen psalmien kirjan aloittavassa psalmissa 107. Se on otsikoitu nykyisessä kirkkoraamatussa otsikolla ”Herra auttaa hädässä”. Psalmi on ylistys Jumalalle, joka kuulee rukouksen ja kohtaa ihmisen arkisten haasteiden keskellä.

Psalmin neljä keskimmäistä säkeistöä kertovat, miten Herra kohtaa kansansa heidän arjessaan. Jumalan mitoissa puhutaan pienistä asioista, mutta ihmisen näkökulmasta neljään säkeistöön mahtuu varsin kattava kokoelma suurten ihmishuolten kirjosta.

• Ensimmäisessä säkeistössä Herra kohtaa nälkäiset ja kodittomat. Hän johtaa heidät kotiin ja tarjoa heille ruokaa. (Ps. 107:4-6, 7-9).

• Toiseksi tapaamme vangitut. Heille koittaa valkeus ja vapaus (Ps. 107: 10-13, 14-16).

• Kolmantena tulevat he, jotka kärsivät sairauksista tai ihmisten pahojen tekojen seurauksista. Herra parantaa heidät ja auttaa heidät turvaan (Ps. 107:17-19, 20-22).

• Viimeiseksi mainitaan ihmiset, jotka ovat joutuneet luonnonilmiöiden armoille. Herra tyynnyttää myrskyn ja rauhoittaa meren (Ps. 107:23-28, 29-32).

Kunkin säkeistön ongelmat ovat konkreettisia ja tuttuja meillekin. Vaikka et olisi niitä henkilökohtaisesti, tiedät varsin hyvin, mistä psalmisti puhuu. Niissä on ainekset ihmiselämän traagisiin näytöksiin.

Asiat vaihtelevat, mutta Herra on sama

Kaikki neljä säkeistöä puhuvat siis arjen haasteista. Ne koskettavat varsin erilaisia asioita. Ongelmien seuraukset vaihtelevat nekin. Samoin ovat ratkaisut ongelmiin nekin moninaiset.

Jumalalla ei ole yhtä ’standardivastausta’, vaan hän vastaa jokaiseen omalla tavallaan. Ja sama pätee meidän arkeemme. Emme odota Herralta ’standardivastausta’. Arjen asiat vaihtelevat ja niin vaihtelee sekin, miten Jumala meidät niissä kohtaa.

Vaikka asiat vaihtelevat, on kuitenkin jotain, mikä pysyy. Psalmisti korostaa pysyvyyttä sijoittamalla jokaiseen säkeistöön kaksi sanasta sanaan toistuvaa säettä. Ensimmäinen säe kuuluu näin:

”Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra päästi heidät ahdingosta.” (Ps. 107:6, 13, 19, 28)

Tämä siis jokaisen ongelman kohdalla. Mitäkö psalmisti korostaa jaetta toistamalla? Yksinkertaisesti sitä, että on sinun hätäsi mikä tahansa, huuda aina avuksesi Herraa. Tämän, kun vain aina muistaisin…

Entä mikä toinen säe psalmissa toistuu? Se on tämä:

”Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt!” (Ps. 107:8, 15, 21, 31)

Ylistys ja kiitos kuuluu aina Jumalalle. Hän on läsnä arjessamme, jotta me lyhytmuistiset ihmiset emme unohtaisi häntä. Hän ei ole ensisijaisesti kiinnostunut ratkomaan mitättömiä ongelmiamme, mutta hän on erityisen kiinnostunut sinusta. Hän on paitsi kiinnostunut kuulemaan rukouksesi, hän tahtoo olla läsnä myös ylistyksesi ja kiitoksesi hetkellä.

Herra iloitsee, kun sinun sydämesi täyttyy kiitollisuudella ja ylistyksellä. Tämä on kuva elävästä uskosta – luottamuksesta ja rakkaussuhteesta.

Sinun pelastajasi Herra Jeesus on läsnä jopa arjen menossa – mutta miksi? Yksinkertaisesti vakuuttaakseen sinut siitä, että hän todella on elävä ja läsnäoleva Jumala, jolle voit luottaa niin elämäsi kuin kuolemasi.

Pohdittavaa

Onko Jumalan Henki läsnä arjessani?
Kuinka tietoinen minä olen hänen läsnäolostaan? Kohtaanko hänet?