Aloitetaan tämän päivän suurimmalla uutisella. Joku voi sanoa, että asia on vanha, mitä se ehkä historiallisesti tarkasteltuna onkin. Uutinen se on kuitenkin siinä, että asia ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vuosien varrella. Sen ytimessä on lupaus laadullisesti parhaasta mahdollisesta elämästä tämänkin päivän ihmiselle.

”Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: ’Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: ’Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.’ Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut.” (Luuk. 24:1-8)

Ei liene tarpeen perustella tämän kertaisen tekstin ja aiheen valintaa näin ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Tai ehkä minun pitäisi kirjoittaa synkistellen muistokirjoitusta kerran kuolleen profeetan ja Jumalan miehen traagisesta kuolemasta tai pitäytyä reilusti muissa aiheissa, mikäli ’uutisoisin’ pääsiäisestä tiedotusvälineiden tapaan.

Tiedotusvälineet taas muistivat Jeesusta tänä pääsiäisenä aikansa eläneellä ja huonosti tehdyllä ’jeesus-leffalla’, ja pääsiäisjumalanpalveluksella, passiolla, jne. Tuntuu siltä kuin pitkäperjantai aloittaisi kansallinen nelipäiväisen suruajan jonkun tuntemattoman profeetan muistolle.

Tosin näin pandemian keskellä ero ei ole niin räikeä kuin ’vanhassa normaalissa’, koska eipä päivät juuri toisistaan eroa.

Jeesus: historiallinen profeetta

Jeesus oli todellinen historian henkilö, eikä sitä kiistä edes kukaan itseään kunnioittava agnostikko tai ateisti. Jeesuksen historiallisuutta ääneen epäilevä osoittaa ainoastaan oman tietämättömyytensä tuoden julki oppimattomuutensa julkisesti.

Raamatun ulkopuoliset lähteet näet vahvistavat Jeesuksen historiallisuuden. Hän on elänyt, vaikuttanut ja kuollut suurin piirtein niinä aikoina kuin hänen yleisesti uskotaan niin tehneen.

Lisäksi Vanhan testamentin profeetat kertovat Kristuksesta, Jumalan Messiaasta, joka on vapauttava maailman kärsimyksestä (Jes. 53:1-). Hänestä on suuri joukko yksittäisiä ennustuksia sekä Vanhan testamentin profeettakirjoissa kuten myös psalmeissa ja jopa Mooseksen laissa. Niiden mukaan Kristus syntyisi neitseestä, opettaisi, hallitsisi, kuuluisi Daavidin sukukuntaan, kärsisi, voittaisi, kuolisi ja eläisi jälleen halliten ikuisesti. Profeetat kuvaavat hyvin tarkkaan millainen on Kristus, mitä hän tekee ja ennen kaikkea kuka hän on.

Vainko historiallinen profeetta?

Islam ja juutalaisuus tunnustavat Jeesuksen olleen aikanaan merkittävä opettaja, ehkä jopa profeetta. He tuntevat hänen opetuksensa ja arvostavat niitä, mutta he eivät usko, että Jeesus oli Kristus.

On toki heitäkin, jotka uskovat Jeesuksen olleen Kristus – Voideltu, Valittu. Häntä on esimerkiksi pidetty yhtenä Buddhan inkarnaatioista, Khrisnan tai Visnun avatareista tai gnostilaisittain Jumalan Voideltuna.

Gnostilaiset esimerkiksi uskoivat, että Jeesus oli Kristus, mutta sen sijaan, että hän olisi kärsinyt sovituskuoleman ristillä, Kristus-Jumala poistui Jeesuksen viheliäisestä ihmisruumiista juuri ennen tämän kuolemaa jättäen seuraajilleen salatun tiedon, jonka kautta he saattavat löytää paremman elämän.

Kaikki edellä mainitut uskovat, että Jeesus tuomittiin kuolemaan epäoikeudenmukaisin perustein. Hänet kohtasi sama kohtalo kuin useita häntä edeltäneitä profeettoja tai niin kuin nykyään vainottuja Tiibetin buddhalaisia pappeja.

Mikä pelastaa?

Opettaja-Jeesus tai profeetta-Jeesus ei pelasta ketään. Ei riitä, että Jeesus on ollut Kristus. Historiallinen Jeesus on kuollut jo aikaa sitten; mikä siis tekee ihmisestä uskovan?

– Usko siihen, että Jeesus on Kristus. Jeesus ei vain ollut Kristus, vaan hän on Kristus tänä päivänä. Se on pelastavaa uskoa. Se, että näin voi uskoa, edellyttää ylösnousemusta ja sen todeksi uskomista.

Jeesus on noussut ylös, hän elää, hän on Kristus! Se on todellisuus joka hetki. Hän ei vain noussut kuolleista, vaan hän elää ja hallitsee. Siitä todistavat kaikki Uuden testamentin kirjoitukset. Siitä todistavat myös miljoonat uskovat, jotka ovat vakuuttuneet siitä, että Jeesus Kristus elää ja vaikuttaa yhä tänä päivänä heidän elämässään.

Parhainkaan todiste ei synnytä uskoa kenenkään sydämeen, ellei ihminen itse niin Tahdo. Juuri tästä syystä ylösnousemus jakaa mielipiteet. Ylösnousemus takaa, että Jeesus on Kristus. Ja toisinpäin; se takaa myös sen, että Kristus on vain ja ainoastaan Jeesus. Ei ole muita Messiaita. Ylösnousemus on täten uskomme kulmakivi.

Pääsiäisjuhlan todellinen sanoma

Vaipuessa muistelemaan kärsimyshistorian kauheuksia unohtuu pääsiäisen syvin viesti. Pääsiäisenä juutalaiset muistelevat edelleen Egyptistä vapautumista; he viettävät ilojuhlaa muistellen, mitä Herra oli tehnyt Egyptissä vapauttaakseen kansansa orjuudesta.

Juutalainen sisältö ei kuitenkaan ole meidän pääsiäisemme ydin, vaan meille pääsiäinen on samalla tavalla vapauden ja ilon, mutta ei Egyptistä, vaan synnistä vapautumisen juhla. Miksi emme siis juhli tätä ilojuhlaa? Suremme sitä, mitä ihminen on tehnyt ’Ihmisen Pojalle’ sen sijaan, että iloitsisimme siitä, mitä Ihmisen Poika teki ihmiskunnalle!

Ei ylösnousemus muuttanut pääsiäisen merkitystä ilonjuhlana. Pääsiäinen kuvaa edelleen sitä, mitä Jumala teki vapauttaakseen kansansa orjuudesta. Jumala antoi uhrin, joka pelasti Herran valitut (uskovat) synnin orjuudesta. Tätä on syytä muistaa ilolla – ei kyynelin tai voivotellen.

Ehkä voimme virkistää toinen toisiamme kertomalla henkilökohtaisesta pääsiäisestämme: ”Millaista olikaan, kun kohtasin pääsiäiskertomuksen naisten tavoin ylösnousseen Jeesuksen ensimmäistä kertaa…” Kuinka voisin vaieta todistamasta siitä, kuinka ylösnoussut pääsiäisen Herra tuli luokseni vuonna 1992 ja kysyi ”Miksi etsit elävää kuolleiden joukosta?”

Huomionarvoista näissä uudelleen eletyissä pääsiäiskertomuksissa on se, että ne muuttuvat joka vuosi. Toki historia ja faktat säilyvät, mutta joka vuosi tulee lisää yksi vuosi kirjoitettua historiaa Kristuksen kanssa. Ja mikä paras, tulkinta syvenee vuosi vuodelta, kun Kristuksen kanssa vietetty aika kirkastaa hänen loistoaan henkilökohtaisena Herranani päivästä päivään!

Pohdittavaa

Onko Jeesus minulle Kristus yhä tänään?
Mitä tarkoittaa pääsiäinen minulle?
Miten vaellukseni hänen kanssaan on muuttunut vuosien matkalla?