Kevään Terwamaratonin jälkeen on nyt juostu ja harjoiteltu useampi kuukausi kauden toiseen isompaan tavoitteeseen eli juosta 66,666 km matka 11.10. klo 9:00 alkaen Wihan kilometrit -nimisessä ultrajuoksutapahtumassa. Keskivauhdiksi ajattelin 5 min 15 s kilometrivauhtia, mutta katsotaan miten käy..

Raamatussa Saarnaajan kirja puhuu siitä kuinka kaikella on määräaikansa. Pidän Saarnaajasta sen tähden, että kirjan kirjoittaja uskaltaa arvioida elämän laatua täällä ”auringon alla” mukavan kriittisesti kuitenkin olematta kyyninen. Ajasta hän kirjoittaa tähän tapaan

”… Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä. Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois. Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua. …” (Saarn. 3:5-7)

Samaa voisin sanoa juoksun osalta. ”Aika on harjoitella ja aika on katsoa mihin se riittää.” Tuo hetki on nyt tullut melko lähelle. Harjoittelu kevenee ensi viikolla ja parin viikon päästä on sitten aika arvioida, mitä on saatu aikaiseksi.

Tällä hetkellä näyttää hyvältä; perjantainen kovavauhtisempi viimeistely meni oikein hyvin – olin jopa kohtuullisen tyytyväinen siinä juostuun puolimaratonin väliaikaan (vähän alle 1.37). Mutta tässä lajissa kaikki on kovin pienestä kiinni. Eihän se tarvitse muuta kuin huonot yöunet ja pieleen menneen ravintotankkauksen, että matkasta tulee raskaampi kuin on tarpeen.

Nyt on kuitenkin kaikki voitava tehty ja seuraavaksi vain katsotaan, mihin se tällä kertaa riittää. Toivottavasti vähän parempaan kuin keväällä, jolloin usean pienen tekijän summa teki matkan toisesta puoliskosta melkoista helvettiä.

Tällä hetkellä silmissä siintää ’maallisen juoksun’ osalta sama, mitä apostoli Paavali kirjoitti tarkoittaen elämänsä juoksua. Jotain samaa minäkin tavoittelen ja riittää:

”Olen kilpaillut hyvän kilpailun, juoksun päättänyt ja uskon säilyttänyt.” (2. Tim. 4:7)

Reilun parin viikon päästä sitten tilitetään, miten kaikki menikään. Silloin taas joko selitellään tai kerrotaan rinta kaarella, miten asiat tehdään muka oikein.

Olkoon juoksupolkusi siunatut, äläkä päästä lenkkipolkua sammaloitumaan.

I love my body