Päivittäin kohtaamme ’suuria pieniä’ yllättäviä haasteita, mitä emme osanneet ennakoida.
Mausteet hukassa? Mistä hyllyjäni täydennän? (Kuva Jean-Louis SERVAIS Pixabaystä)
Milloin pitää mahduttaa jokin pieni ylimääräinen meno aikatauluihin, milloin ruokakaapista puuttuu se yksi aineosa, jonka ruoanlaitossa ehdottomasti tarvitsen… Säilykepurkki pitää saada auki, suihkutilan lamppu paloi, päätä särkee, jne.
Näissä tilanteissa en aloita ’hifistelemään’, vaan ratkaisuksi kelpaa se lähin saatavilla oleva. Jos suihkutilan lamppua ei nyt ole kaapissa valmiina, taskulamppu tai kännykkä saa kelvata tilapäisesti. Jos purkinavaajaa ei ole, käytetään jotain muuta. Ja aikatauluhaasteissa etsitään se helpoin tapa nipistää tarvittavat minuutit – ei siinä strategiaa aleta laatimaan. Kun ruoka-aine puuttuu, se haetaan kulman takaa lähikaupasta eikä ajeta automarkettiin, mistä saa edullisemmin tai parempaa laatua.
Ymmärtänet pointin, kun näin totean, että kovin usein näissä tilanteissa meille kelpaa varsin hyvin apu, joka on lähimpänä. Otamme vastaan sen avun, joka on saatavilla. Tätä taustaa vasten nostan esiin tutun Paavalin tekstin kirjeestä kolossalaisille:
”Heille Jumala tahtoi antaa tiedoksi, miten valtava on pakanakansojen keskuudessa tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo.” (Kol. 1:27)
Ja mitenkö tämä liittyy päivittäisiin puuhiini? Ainakin siinä, että olenko ymmärtänyt, että paras apu on aina minua lähinnä? Milloin opin muuttamaan elämän järjestyksen myös arjen asioissa oikeaksi? Miksi odotan, että ongelma kasvaa suureksi ennen kuin turvaan Jumalan apuun? Pitääkö niitä avaimia etsiä ensin härkäpäisesti tunti itse ennen kuin turvaudun Kaikkivaltiaan apuun? Emmekö voisi etsiä avaimia yhdessä? Olisipa sekin aika laatuaikaa Jumalan kanssa eikä näin ollen ’menisi hukkaan’ sekään!
Kristus teissä – kirkkautta arkeen
Olenko todella ymmärtänyt, minkä lahjan olen saanut Kristuksessa? Elämäni syvin tarkoitus on aina läsnä siellä, missä minä olen. On kyse vain siitä, osaanko minä olla läsnä hänen kanssaan.
Kristus on hän, keneltä voit ammentaa päivittäiseen elämääsi voiman ja toivon. Hän kohottaa sinun pääsi ja suojelee sielusi. Kukaan ei voi viedä sinulta hänen rakkauttaan, ja hänen Henkensä pysyy sinussa alati läsnä. Vaikka kehosi reistaa ja vanhenee, henkesi voi jatkuvasti palautua ja uudistua Kristuksessa. Jeesus voi herättää ja elvyttää sinut tilanteessa kuin tilanteessa, koska hän on läsnä elämässäsi!
Oletko menettänyt toivosi? Etsitkö apuun ihmisiä, jotka rohkaisisivat sinua? Käännytkö asioiden tai olosuhteiden puoleen löytääksesi toivon? Mitä jos kokeilisit ensin lähempää? Anna kätesi Jeesukselle ja anna hänen johdattaa sinut toivon ja rauhan huomaan.
Hän ei koskaan jätä sinua, ja hän on jatkuva toivon lähteesi. Jokainen päivä on hyvä päivä, kun löydät itsesi Jeesuksen jalkojen juuresta. Uskotko tämän? Hän on aina läsnä ja todellinen, joten käänny hänen puoleensa.
Kirkollamme oli aikanaan käytössä slogan ”Ihmistä varten”, mikä oli sinänsä ihan hyvä slogan. Näinhän se on; kirkko on ihmistä varten, mutta niin toki on moni muukin asia, kuten ruokakauppa, lääkärin vastaanotto tai kotiapupalvelu. Mielestäni Kristuksen oman näkökulmasta oleellisempaa on ymmärtää, että ”Kristus on ihmistä varten”; hän sitä paitsi on paljon lähempänä sinua kuin yksikään meistä muista.
Jeesus rakastaa sinua. Hän kaipaa kohdata sinua yhä enemmän. Hän näkee sieluusi ja tuntee toiveesi. Hän kuulee rohkeimmatkin rukouksesi. Hän iloitsee sinusta eikä malta odottaa, että voi siunata sinua.
Kasva siis lähemmäs häntä ja elä hänen läsnäolossaan päivittäin. Hän on lähempänä kuin lähellä. Elämäsi järjestys kääntyy päälaelleen, kun alat elämään ajallista elämää Taivasten valtakunnan lainalaisuudesta käsin. Se on Kristus ensin, Kristus lähelläsi.
Mitä ikinä teet, teet sen Kristuksesta käsin. Et tee enää huokaile taivaiden apua tukemaan yksinäisiä touhujasi, vaan elämästäsi muodostuu kokonainen seikkailu Kristuksessa; hänen läsnäolonsa ihme tässä ja nyt. Olette erottamattomat.