Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kasvu(n)ympäristö – Egypti

Aloitetaan ajatusleikillä. Jos kuvitellaan, ettei mikään järkytä tai muuta elinympäristöäni, niin mitä minun pitää tehdä, ettei mikään elämässäni muutu? – Vastasit aivan oikein, ei mitään – tai siis jatkaa elämää täsmälleen samalla tavalla kuin aikaisemminkin.

Ajattelepa seuraavaksi puutarhaa tai huonekasvia. Jos puutarhuri on oikein tyytyväinen puutarhan tai kasvin nykytilaan, hän jatkaa sen hoitamista samaan tapaan kuin ennenkin ja pitää huolen siitä, ettei mikään pääse horjuttamaan tasapainoa sen elinympäristössä. Riittää siis, että tekee parhaansa vaaliakseen nykytilaa.

Ajatus nykytilan vaalimisesta toimii täydellisesti vain teoriassa – suljetussa ekosysteemissä tai nk. kuolleen luonnon kappaleilla, kuten kivillä. Esimerkiksi japanilaista kivipuutarhaa on kohtuullisen helppo vaalia siten, että varjelee sen kaikelta muutokselta.

Kasvu(n)alusta.

Kasvu(n)alusta.

Elävässä luonnossa on omat rajoitteensa, mitkä johtuvat siitä, että mikään elävä olento ei ole …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Miten tulla seurakuntaan, kun on vaikeaa?

Tekstini otsikon kysymykseen ei ole korkealentoinen teologinen tutkielma. Se ei ole edes aikamatka Raamatun historiaan, vaikka sielläkin tällä matkalla toki piipahdamme.

Tietenkin voin vastata kysymykseeni ”miten tulla seurakuntaan, kun on vaikeaa?” hyvin lyhyesti ja yksioikoisesti, että ”tietenkin sinne tullaan samalla tavalla kuin silloin, kun ei ole vaikeaa”. Totta näin, mutta jostain syystä asiat eivät aina ole rationaalisen helppoja, kun osuvat omalle kohdalle.

Ihminen on kuitenkin kumma paketti, koska hän ei toimi aina loogisesti, vaan elämässä tulee hetkiä, kun järki ja logiikka eivät kohtaa elämää sen tähden, kun olemme tavalla tai toisella joutuneet pois tolaltamme.

Tahdon havainnollistaa asiaa kulkemalla hetkeksi ulos ilmeisimmästä ja vaihtaa kontekstia. Katsotaan asiaa toisenlaisen maiseman ja vertauskuvan kautta. Pyydän sinua nyt piirtämään eteesi mielikuvan auringonlaskusta – siitä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Kylmä juoksijan paratiisi

Kuopio, -22C.

Juokseminen jatkuu talvellakin. Itse olen ’talvijuoksija’ siinä merkityksessä, että  pidän erityisesti pakkaspäivinä juoksemisesta.

 Ehkä pakkaspäivät ovat erityisen rakkaita minulle sen tähden, että luonto on erityisen kaunis minun silmääni kovalla pakkasella, kuten tuossa viereisessä kuvassa Kuopiosta. Ja eipä sitä lenkkiäkään tarvitse juuri lyhentää kylmän tähden, jos vain pukeutuu oikein eikä nyt mennä alle -35C lukemiin :-)
Treeni jatkuu siis entiseen malliin – pienen matkan takia tosin tulee miltei viikon tauko, mutta yritetään kestää se. Uskoisin, että keho ottaa sen vastaan ainakin ilolla, toivottavasti mielikin taipuu…
Ja lopuksi vielä hyvä linkki vinkki niin aloittelevalle juoksijalle kuin pidempäänkin harrastaneelle. Karhun juoksukoulussa annetaan vinkkejä juoksutekniikkaan, jota on itse kunkin hyvä tarkastella aina aika ajoin.
Mukavia juoksuja kauniissa Suomen talvessa!
Kategoria Jori, Lenkillä | Avainsanat , , , , , , |

Kultaa, suitsuketta ja mirhaa

Viattomien lasten päivää vietetään useimmissa kristillisissä maissa 28. joulukuuta. Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa kyseisenä päivänä on tapana tehdä piloja muiden maiden aprillipäivän tapaan. Ruotsissa ja Suomessa viattomien lasten päivä oli ennen vuotta 1774 pyhäpäivä (neljäs joulupäivä). Se oli niin sanottu pikkupyhä eli päivä, joka oli niin pyhä ettei saanut tehdä työtä mutta ei niin pyhä että olisi pitänyt viettää sitä uskonnollisen hartaasti.

Viattomien lasten päivänä muistellaan Herodeksen lastenmurhan uhreja sekä Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Tapaninpäivän tavoin tämäkin päivä muistuttaa, että uskoon kuuluu valmius marttyyriuteen ja vaino Jeesuksen tähden voi kohdata myös sivullisia. Päivä muistuttaa lisäksi Jeesus-lapsen ihmeellisestä pelastumisesta. Jumalan Poika säästyi Vapahtajan tehtävää varten. Luetaanpa kertomus Matteuksen evankeliumista.

He {tietäjät} menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he …

Lisää...

Jeremian rukous

Jos uhkakuvan tummat pilvet kasaantuvat turvallisen kauas, kuten kymmenen vuotta sitten 2004 tsunamin muodossa Kaakkois-Aasian Phuketissa tai 2011 Japanissa, tuntuvat uutiset olevan ihmisille pikemmin reality-viihdettä. Muistan vallan hyvin kuinka kiinnostaa oli seurata CNN:ltä Irakin sotaa 2003 tai WTC-iskuja 9/11 vuonna 2001. Kaukana oleva hätä ruokkii empatian osoittamisen nälkää, saamme kauhistella turvallisesti kaukaa ja onpa mahdollisuus aina mielenkiintoiseen spekulointiin jatkotapahtumista.

Sama tuntuu koskevan tänään Ukrainan tilannetta, vaikka tietty itänaapurimme osallisuus tapahtumiin huolestuttaa monia, kuten myös itänaapurin kiristynyt taloustilanne. Mutta eipä se hätä ole vallan kaukana meistäkään. Jos katsoo Suomea tänään ja miettii vaikkapa taloudellista tai poliittista asemaamme, voi huolestuneimmat nukkua jopa yönsä huonosti. Kaukana silti ollaan vielä siitä hädästä, jonka kynnyksellä kansamme eli marraskuun alussa vuonna 1939.

Vaikka kansakunnan tasolla ei suuressa hädässä eletäkään, voimme …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |

Jumalan näyn täydellistyminen

Olen kirjoittanut syksyn aikana näystä, sen arvosta ja siitä, miten näyn reaalinen arvo muodostuu vasta, kun seurakunta lähtee elämään näkyä todeksi.

Eläminen näyssä ei tarkoita elämää menneessä eikä se tarkoita myöskään elämistä tulevassa. Näyssä eläminen tarkoittaa tämän päivän valintojen tekemistä sen perusteella, mistä olemme tulossa ja minne näyn vieminä olemme matkalla.

Toki elämässä tapahtuu ihmisen näkökulmasta odottamattomia käänteitä, mitä ei kukaan osaa ennakoida, mutta tällöinkin näky antaa suunnan minne päin uskomme olevamme matkalla. Vaikka askel horjuu ja hapuilemme ehkä pimeässäkin etsien oikeaa suuntaa, näky auttaa korjaamaan suunnan takaisin siinne, minne mennään.

Ihmisen näkökulmasta näyn lopullinen toteutuminen – ts. täydellistyminen – on usein yllättävä. Harvoin näky toteutuu täsmälleen juuri sillä tavalla kuin olimme matkalla näkyyn sen kuvitelleet tapahtuvan. Olimme laskelmoineet asioiden toteutuvan kenties eri tavoin, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |

Morsiamen juhlaa

Tämän syksyn seurakuntaa käsittelevä sarja on tullut viimeiseen osaan – ja tietenkin se päättyy juhlaan. Viimeinen osa on nimeltään ’morsiamen juhlaa’ – eli puhutaan juhlasta, johon Kristuksen morsian – siis seurakunta – astelee ajassa varmoin tulevan vaimon askelin.

Seurakunnan ’tempaus’

En tiedä, oletko kiinnittänyt asiaan isompaa huomiota, mutta kun Raamattu puhuu Kristuksen toisesta tulemuksesta, siihen liittyy melko usein vertauskuva sulhasesta, hääjuhlasta ja morsiamesta. Vertauskuvassa Kristus on sulhanen, joka ei tule hakemaan epämääräistä hänelle uskollisten joukkoa, vaan erityisen silmäteränsä – valitun morsiamen – Kristuksen seurakunnan. Uuden testamentin opetus Herran paluun päivän ylös otosta, liitetään Raamatussa yksinomaan seurakuntaan esimerkiksi hääjuhlan vertauskuvan kautta.

Jostain syystä on tapana ajatella lopunajan tapahtumia tai seurakunnan tempausta niin kuin siinä puhuttaisiin yksilöihmisistä, jotka tietty kuuluvat osaksi joukkoa, koska seurakunta on ihmiset …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |