Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."
Temppeli sydämessä

Varsinainen tekstini käsittelee tuttua tapahtumaa, kun Jeesus pääsiäisenä puhdisti Jerusalemin temppelin esipihan sinne kuulumattomasta oheisbisneksestä. Tiedän ettei nyt ole pääsiäinen, vaan toinen adventti. Teksti sopii silti myös joulun aikaan, kun käännetään katse sydämen temppeliin.

Sydämessä (Kuva Ben Kerckx, Pixabay)8

Temppelin puhdistus

Kaikki synoptiset evankeliumit, eli Matteus (Matt. 21:12-17), Markus (Mark. 11:15-18) ja Luukas (Luuk. 19:45-48), mainitsevat kaikki tapauksen. Matteus ja Luukas ajoittavat temppelin puhdistuksen palmusunnuntaille Jerusalemiin saapumisen jälkeen. Markus sijoittaa tapahtuman vasta viikunapuun kiroamisen jälkeen eli pääsiäisviikon maanantaihin (Mark. 11:12,15). Teksti kuuluu näin:

He tulivat Jerusalemiin, ja Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa myyjiä ja ostajia sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat eikä antanut kenenkään kulkea …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |
Henkäys ja se viimeinen

Kirjoitan tätä tekstiä adventin aikaan koronaepidemian toisen aallon vasta noustessa täältä Pohjois-Savon lintukodosta, jossa epidemia on THL:n mittarein ilmaistuna ’perustasolla’ – ei siis kiihdy eikä leviä – vielä. Ajankysymyshän tuo vain on.

Jesus limbossa (Domenico Beccafumi, 1530-1535)

Kohta esittämäni ajatukset on helppo liittää koronanpelkoon, mutta eivät ne ainakaan tietoisesti sitä ole. Alitajuisesti voin sitäkin heijastella, mutta sitä en kykene itse analysoimaan.

Aion nyt siteerata Jaakobin kirjettä, vaikka olenkin sitä siteerannut elämäni aikana jo enemmän kuin tarpeeksi – tosin en muistaakseni tätä kohtaa. Kuulehan, mitä Jaakob kavereilleen kirjoittaa.

”Kuulkaa nyt, te jotka sanotte: ”Tänään tai huomenna me lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin, viivymme siellä vuoden, teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot.” Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän …

Lisää...

Uudeksi luodut

Joulunajan aloittaa adventin aika, joka kestää aina neljän sunnuntain yli. Jokaisella adventtisunnuntailla on oma aiheensa: nöyrtymisen-, kunnian- ja hengen adventit sekä neljäs pyhä adventti.

Adventin kynttilä. (Kuva congerdesign, Pixabay)

Kaikkia neljää adventtia yhdistää kuitenkin sama teema Herran Jeesuksen toisesta tulemuksesta – tarkoittaahan sana ’adventti’ (latinan ”adventus Domini”) Herran saapumista ja tulemista. Ensimmäinen adventtisunnuntai muistuttaa seurakuntaa siitä, ettei Jumala ei ole kaukana meistä, vaan hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan.

Pelastuksen uusi aika on jo tänään – se on Herra Jeesus Kristus meissä. Siitä huolimatta pelastuksen uusi aika antaa yhä odottaa tulemistaan täydessä kirkkaudessa. Se, että tämänkin armon vuoden 2010 adventtina katsomme yhä eteenpäin Herran Jeesuksen toiseen tulemiseen pelastuksen päivänä, on Jumalan suurta armoa ihmiskunnalle. …

Lisää...

Ottakaa minun ikeeni

Monelle meistä sanat ’uupumus’ ja ’stressi’ ovat henkilökohtaisesti tulleet henkilökohtaisesti tutuiksi. Stressi toki jossain määrin kuuluu ihmisen elämään, mutta jos stressitila ei pääse purkautumaan, se alkaa rasittaa sekä mieltä että ruumista ja johtaa monenlaisiin vaivoihin ja sairastumiseen.

Iestetty hevonen. (Kuva Светлана Бердник, Pixabay)

Tutkimusten mukaan työuupumus on yleistä; yli puolet työssäkäyvistä kokee jonkinasteista työuupumista, joka viides on voimakkaasti väsynyt työstään ja vajaa kymmenesosa on vakavan työuupumuksen kynnyksellä. Uupumus on luonnollisesti seuraus siitä, kun työtehtävän vaatimukset ylittävät ihmisen voimavarat.

Moni uupunut ja elämäntilanteeseensa väsynyt löytää lohdun Matteuksen taltioimista tekstimme Jeesuksen sanoista:

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |
Liitonkirja elämään

On taas se aika vuodesta, kun tuomiosunnuntai muistuttaa kirkkovuoden päätöksestä ennen adventin ajan alkua. Tuomiosunnuntaita nimitetään hieman eri sanoin riippuen maasta ja kirkkokunnasta. Katolinen kirkko nimeää suomalaisen ja ruotsalaisen tuomisunnuntain ”Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiksi” ja esimerkiksi Saksan luterilaisessa kalenterissa samaista pyhää nimitetään ”ikuisuuden sunnuntaiksi”.

Liitonkirja. (Kuva Godsgirl_madi,Pixabay)

Kutsutaan tuomiosunnuntaita millä nimellä tahansa, sen sanoma liittyy Kristuksen toiseen tulemiseen kuninkaana ja vanhurskaana tuomarina. Uskovalle tuomiosunnuntai on lupausten toteutumisen päivä – se on päivä, jolloin viimeinenkin Jumalan liittolupaus käy toteen.

Tuomiosunnuntain teema on Jumalan liittolupaukseen puettuna läsnä myös tekstissäni, vaikka käsittelenkin Raamattua uskovien pyhänä kirjana. Ilmaus pyhä kirja harhauttaa jo sekin ajattelemaan Raamatun tekstiä pyhäksi, vaikka tosiasiassa sen pyhyys nousee ainoastaan kirjan antajasta.

Tahdon herättää ajatuksia …

Lisää...

Seurakuntien moninaisuus – siunaus vai kirous?

Otsikon kysymys on ollut mielessäni vuosia enkä lopullista vastausta ole varmaan löytänyt vieläkään. Teksti on jonkinlainen välisumma, eli jotain puolivalmista, mikä tänään tuntuu oikealta.

Yhdessä teemme näin… (Kuva Clker-Free-Vector-Images, Pixabay)

Seurakuntien moninaisuutta voi tarkastella kahdella tasolla: makro- ja mikrotasolla. Makrotasolla tarkoitan moninaisuutta, joka näyttäytyy kirkkokuntien paljoutena. Mikrotasolla sama moninaisuus tulee esiin yksittäisten kristittyjen erilaisuutena eli moninaisuutena seurakuntarajojen sisällä.

Kummallakin tasolla moninaisuus voi olla toiselle siunaus ja toiselle kirous riippuen asiasta ja siitä, millaisesta näkökulmasta ja odotuksesta asiaa tarkastelee. Ehkä vierastat voimakasta sanaa ’kirous’. Se on toki vähän provosoiva, mutta tässä yhteydessä ajattelen sen olevan vastinpari siunaukselle – ei sen kummempaa.

Kuten sanottu, tämä on puolivalmista pohdintaa, jolla yritän jäsentää elämää itselleni. Ota tästä hyvä vastaan ilolla …

Lisää...

Elän armon merellä

Tekstini puhuu kristallisesta tai lasisesta merestä, jonka apostoli Johannes näki ilmestyksessään (Ilm. 4:5-6a; Ilm. 15:2). Se on vertauskuva ikuisen armon merestä, jonka varaan on ihmisen turvallista rakentaa elämänsä ilman pelkoa siitä, että meri näyttäisi armottoman puolensa hyökyaallon tai valtaisan myrskyn muodossa.

Auringonlasku Tyynellä valtamerellä. (Kuva Наталья Коллегова, Pixabay)

Johanneksen näkemä meri on elämänlähde ja ylläpitäjä kirkkaimmassa merkityksessään.

Johanneksen lasinen meri

Apostoli Johannes kertoo Ilmestyskirjassa lasisesta kristallin kirkkaasta merestä kahteen otteeseen. Kumpikin näky sijoittuu taivaaseen Jumalan asuinsijana, hänen valtaistuinsaliinsa. Ensimmäisellä kerralla Johannes mainitsee meren kuvatessaan Jumalan valtaistuinsalia:

”Valtaistuimesta lähti salamoita ja kuin ukkosen jyly. Sen edessä oli seitsemän soihtua, Jumalan seitsemän henkeä, ja sen edessä oli myös ikään kuin lasinen, kristallin tavoin kimmeltävä meri.(Ilm. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |