Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: messias

Kuka hän on?

On palmusunnuntai. Katson edellisten vuosien palmusunnuntaiden tekstejäni. Pitäisiköhän minun tälläkin kertaa mennä tekstiin muistuttamalla palmusunnuntain virpomisperinteestä tai palmunlehvistä? Niin mukavia kuin pajunkissat ovatkaan, jätän niistä puhumisen väliin tänä vuonna.

Saapuminen Jerusalemiin (Pietro Lorenzetti, 1320-1348)

Palmusunnuntain teksti luetaan tämän vuoden kirkkokalenterin mukaan Matteuksen evankeliumista (Matt. 21:1-11). Tapaus on tosin sen verran keskeinen pala kärsimyshistoriaa, että voit lukea siitä jokaisesta neljästä evankeliumista (Matt. 21:1-11; Mark. 11:1-10; Luuk. 19:29-40; Joh. 12:12-19).

Tänään pohdin kysymystä, jonka Matteus esittää tekstin loppupuolella.

”Kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki alkoi kuohua ja kaikki kyselivät: ”Kuka hän on?”” (Matt. 21:10)

Todellakin – kuka hän on? Se on ajankohtainen kysymys tänäänkin.

Matteuksen palmusunnuntain tekstiin

Palmusunnuntain teksti maalaa kuvan Jeesuksesta, kun hän lähestyy Betanian suunnasta Jerusalemia juhlittuna kuninkaana. …

Lisää...

Lasten ja imeväisten suusta

Pääsiäisen aika alkoi jo laskiaisesta. Sen muistavat ainakin he, ketkä laskiaisena laskeutuivat paastoon. Kiireisessä ajassamme moni herää pääsiäisen läheisyyteen vasta pääsiäisviikon alussa palmusunnuntaina. Tällöin lapset kulkevat talosta taloon virpomassa.

Virpominen on itäisen kirkon perinne. Jos vanhan tavan mukaan antoi pajusta tehdyn virpovitsan palmusunnuntaina jollekin, sai pääsiäissunnuntaina tulla perimään palkkansa. Sana ’virpoa’ tulee venäjänkielen pajua merkitsevästä ’verboa’-sanasta, joka tulee edelleen latinan sanasta ’verbanae’, joka tarkoittaa pyhää oksaa.

Virpomisen juuret ovat tosiasiassa paljon kauempana, ensimmäisen kristillisen pääsiäisen tapahtumissa, kun kansa tervehti Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta palmunlehvin. Tiettävästi pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin tiettävästi ainakin 500-luvulta lähtien. Palmunlehvät ovat tosin käytännön syistä korvattu täällä pohjoisessa pajunoksilla, kun palmunlehviä ei luonnostaan ole saatavilla. Pyhän nimessä sana ’palmu’ on silti säilynyt.

Joka tapauksessa on jälleen kerran tullut se aika …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta