Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: muistaa

Niin kuin oli, on ja on aina

Olen aiemminkin siteerannut ajatelmissani stoalaisen elämänfilosofian oppi-isää Marcus Aureliusta. Hän oli filosofi ja Rooman keisari, joka vaikutti toisella vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen.

Gloria Patri (Kuva. Wikipedia, public domain)

Oheinen lainaus on hänen mietekokoelmastaan. Se ei ole Jumalan sanaa, mutta inhimillistä viisautta siinä kuin kaikki muukin kirjallisuus.

”Jos olet nähnyt nykyhetken, olet nähnyt kaiken, muinaisista ajoista koko ikuisuuteen. Sillä kaikki, mitä tapahtuu, liittyy toisiinsa ja on samaa.” (Marcus Aurelius, Τὰ εἰς ἑαυτόν (Meditations), 6.37)

Aureliuksen ja minun elämänfilosofiaa yhdistää ajatus nykyhetken erityisyydestä ainoana katoamattomana ajanhetkenä ja keskeisimpänä sellaisena tällä ajassa elävälle ihmiselle. Yhteneväisyys ei kuitenkaan ulotu perimmäisiin totuuksiin asti.

Stoalainen ajattelu tulkitsee, että tapahtumat, jotka tapahtuvat tänään, ovat samoja kuin ne, jotka ovat aina …

Lisää...

Minä en sinua unohda

On päiviä, kun arki vain vie mennessään niin, että tärkeät asiat ja rakkaatkin ihmiset pääsevät unohtumaan. Unohtuupa arjen pyörteissä aika ajoin Jumalakin. Tämä unohduksen toinen – ehkä se armollisempi puoli, eli me unohdamme.

Unohtamisella on myös toiset käänteiset kasvot: tulla unohdetuksi. Siinä missä unohtaminen on jopa armollista, unohdetuksi tuleminen ei sitä niin usein ole. On perin raskas huomata, että arjen myllerrys on vienyt kaipaamamme ihmiset mennessään juuri silloin, kun heitä kipeimmin kaipaisimme.

Tässä sitä ollaan. Vuoroin vieraissa käydään – vuoroin me unohdamme toinen toisemme. Kenen on tänään vuoro unohtaa ja kenen tulla unohdetuksi. Ehkä nämä arjen unohdukset puoleen ja toiseen saavat meidät epäilemään aika ajoin Jumalankin muistia.

Kuten edellä totesin, me ihmiset saatamme unohtaa Herran Jeesuksen arjen pyörteissä, mutta unohtaisiko vastavuoroisesti Herra meidät? Onko …

Lisää...

Anteeksiannettu – ei unohdettu

Ikää on ehtinyt tulla minullekin jo sen verran, että elämän taipaleen puoliväli on todennäköisesti reippaasti ylitetty. Toisaalta elämä on sekin nykyään kovin hektistä; sitä vain huomaa päivien ja viikkojen kuluvan kuin itsestään ilman, että niihin ehtii juuri tarttua. Eikä riitä, että pysyy menossa mukana, on myös muistettava. On muistettava asioita, tapaamisia, ihmisiä jne.

Jos on kyse esimerkiksi laskun eräpäivästä, tapaamisesta tai merkkipäivistä, unohtaminen tuntuu kovin kiusalliselta. Vaatii melkoisia ponnistuksia korjata hetkessä sellaista asiaa, joka viime hetkellä muistuu tai muistuttaa itsestään sieltä unholan ovilta. Tietty vielä kiusallisempaa on se, kun joku joutuu huomauttamaan unohdetusta asiasta.

On siis aina vaara unohtaa jotain tärkeää, joten sitä tulee käytettyä monia erilaisia apuvälinettä muistamisen tukena. Joskus riitti kalenteri, sitten tuli mukaan muistilehtiö, kun nykyään tarvitsen jo yhdistetyn kalenterin ja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , |