Jaan muutaman sanan Mooseksen lain kirjasta – ehkä hieman yllättäen, jos ajatellaan hopeahääpäivän kontekstia, jossa tässä olemme. En kuitenkaan malta olla puhumatta Israelin siviililakiin kuuluneesta asetuksesta, jossa käsitellään heprealaisten orjien kohtelua. Heprealainen tarkoittaa lain hengen näkökulmasta ’kanta-asukasta’ – ts. ’ei-muukalaista’. On kyse laista, jossa taataan oikeudet aikansa täyteen isäntää palvelleelle palvelijalle. Oman maan asukkaat olivat Israelissa määräaikaisessa työsuhteessa – eivät orjia ikuisesti.

Hopeahääpäivän (25v) merkiksi.

Laki orjan vapauttamisesta

Laissa oli varauduttu myös tilanteeseen, jossa palvelija vapautensa jo ansaittuaan ei tahtonut lähteä isäntänsä talosta. Äkkiseltään se kuulostaa vieraalta, mutta tosi elämässä se oli yleinen tilanne, jos isäntä oli kohdellut palvelijaansa hyvin.

Ajattelepa, että palvelija oli vuosien varrella kiintynyt isäntäänsä, joka kohteli häntä hyvin. Ja sitten tulee hetki, että hänelle koittaa vapaus. …

Lisää...