Pidän yhtenä Vanhan testamentin erikoisuutena Esterin kirjaa. Siinä jos missä sattuu ja tapahtuu. Ensikosketus kirjaan oli noin 12 vuotiaana, kun lastenleirillä ryhmänohjaaja otti hommakseen lukea sitä meidän pienelle poikaporukalle ennen nukkumaanmenoa. Se oli jännittävä tarina.

Ja kuningas kysyy: ”Mitä sinä tahdot?” (Kuva Dorothée QUENNESSON Pixabaystä)

Esterin kirja voisi hyvinkin olla elokuvan ’story line’, mutta mikä ihmeellisintä, tämä ’elokuva’ on tosi ja tapahtunut. Ehkä se on jopa liian ihmeellinen elokuvaksi. Elokuvan tarinaan ei näet voi kirjoittaa mitään sellaista, mikä tuntuu katsojasta liian uskomattomalta. Esterin tarinaa varmasti moitittaisiin sadunomaiseksi. Jos se lukijasta siltä tuntuu, se johtuu vain siitä, ettei kirjan kulisseissa aktiivisesti vaikuttanut Jumala ole lukijalle tuttu oman elämän toimijana.

Kertomus Esteristä on tuntemattomuudesta Persian kuningattareksi nousseen naisen tarina tilanteessa, kun hänen oma kansansa oli uhattuna. Ester tuskin osasi kuvitella ennen kuin kaikki oli tapahtunut, millaiseen rooliin Jumala hänet tavallisen juutalaisen naisen asemasta johdattaa. Jumala säästi pakkosiirtolaisuudessa asuneen kansan kylmältä kansanmurhalta nostamalla Esterin oikeaan aikaan ja paikkaan pitämään oman kansansa puolta.

Keisarin kysymys Esterille

Tunnen tarinan perin hyvin, mutta tässä ihmeekseni havaitsin vasta nyt, että kirjassa toistuu kolmasti sama kysymys. Se on kysymys, jonka Persian keisari esittää kuningatar Esterille. Ja tuo kysymys on siitä mielenkiintoinen, että Esterin vastaukset ovat avain kirjan etenemiselle ja lopputulokselle.

Kysymys on myös siitä mielenkiintoinen, että sen yleensä kuulee vain saduissa. Toki pienimuotoisesti me jokainen törmäämme siihen elämässämme. Ehkä siksi tahdon meidän tänään pysähtyvän tuon kysymyksen eteen.

Keisarin kysymys kuuluu niihin kysymyksiin, jonka luulisin olevan sellainen, mitä moni meistä päiväunissaan ja unelmissaan toivoisi omalle kohdelleen edes kerran elämässä. Ester vastasi siihen kolmasti. Keisari kysyi:

”Mitä pyydät, se sinulle annetaan. Mikä on toiveesi, se täytetään, vaikka toivot puolta valtakuntaa.” (Est. 5:6, 7:2)

Ja kolmannen kerran kysymys kuuluu aavistuksen eri muodossa:

”Mitä pyydät, se sinulle annetaan. Mitä toivot, se täytetään.” (Est. 9:12)

En mene syvemmälle Esterin kirjan tarinaan. Voit lukea sen vaikka yhdeltä istumalta ennen nukkumaan menoa. Tahdon sinun tässä kohtaa vain pysähtyvän esitetyn kysymyksen eteen ja pohtivan, mitä sinä siihen vastaisit.

Ajattele, että sen kysyy sinulta joku, jolla on valta toteuttaa esittämäsi toive. On se sitten Persian keisarin kaltainen mahtihahmo tai Herra sinun Jumalasi. Pääasia on se, että uskot hänen kykenevän täyttämään pyyntösi ja mietit pyyntösi siksi huolella.

Kun olet pyyntösi valinnut ja mielessäsi sen esittänyt, pohdi vielä hetki, mitä tapahtuu sen jälkeen. Mitkä ovat pyyntösi välittömät seuraukset, mitä tapahtuu seuraavan kuukauden kuluessa, ehkä vuoden ja vuosikymmenen? Mitkä ovat seuraukset sinulle ja ehkä myös muille ihmisille, joihin pyyntösi vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti?

Kaksi esimerkkiä lisää

Tahdon antaa vähän lisäperspektiiviä pohdintaasi. Vaikka kysymys kuulostaa jopa sadunomaiselta, se esitetään myös toisaalla Raamatussa. Esterin vastauksen seuraukset olivat yhdet, näissä kahdessa esimerkissä seuraukset olivat toiset. Ensimmäisessä esimerkissä ne ovat sangen selkeät, kun taas toisessa voimme katsoa seurauksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Esitän tässä vain nämä kysymykset – en vastauksia niihin, mutta löydät ne varsin helposti omasta Raamatustasi. Ehkäpä näin nuo kysymykset laajentavat matkaa omaan vastaukseesi.

Ensimmäinen esimerkki on Herodeksen hovista. Ihan yhtä suuri herra Herodes ei ollut kuin Persian keisari, mutta monet pyynnöt hänkin saattoi täyttää.

”Herodiaan tytär tuli silloin sisään ja tanssi, ja Herodes ja hänen pöytävieraansa olivat ihastuksissaan. Kuningas sanoi tytölle: ”Pyydä minulta mitä vain tahdot, niin minä annan sen sinulle.” Ja hän lupasi ja vannoi: ”Mitä ikinä minulta pyydät, sen minä sinulle annan, vaikka puolet valtakuntaani.”” (Mark. 6:22-23)

Ja toinen esimerkki on taas kuningas Salomon elämästä. Hän kohtaa Jumalan ja saa vastata tähän ’unelmiemme kysymykseen’ Kaikkivaltiaan edessä.

”Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa. Jumala sanoi: ”Pyydä, mitä haluat, niin annan sen sinulle.” (1. Kun. 3:4)

Näihinkin kysymyksiin annetuilla vastauksilla oli omat seurauksensa. Mielenkiintoista kaikissa kolmessa on se, että valinta vaikuttaa elämään aina valinnan hetkestä eteenpäin.

Minun vastaukseni

Ja nyt lopuksi voin miettiä omaa vastaustani kysymykseen. Luulen, että jokaisen meidän vastaus olisi jotain muuta kuin se, mikä ensimmäisenä arjen ahdistuksessa tai ilossa nousee mieleen.

Silti kovin usein me haikailemme Jumalan suuntaan, että kun hän nyt kuulisi tämän pyyntöni, niin kaikki elämässäni olisi toisin ja jopa paremmin. Usein siis esitän näitä vastauksia kuin kysymykseen, jota ei ole varsinaisesti esitetty.

Englanninkielisessä maailmassa on sellainen lentävä lause tai idiomi (vertauskuvallinen ilmaus, jolle on syntynyt uusi itsenäinen merkitys) kuin ”Be careful what you wish for?” eli ”Olepa varovainen mitä toivot”.

Sanontaa käytetään sanomaan ihmisille, että ajattelisivat nyt uudelleen ennen kuin haluavat jotain, mitä eivät todellisuudessa halua. Kovin useinhan me haluamme ja tahdomme jotain sellaista, mitä kohta kadumme, kun ajattelemme asiaa uudelleen tai huomaamme seuraukset isommassa mittakaavassa.

Jäin miettimään raamatuntekstien ja tämän yksinkertaisen elämänviisauden tai idiomin sisältöä omien pyyntöjeni kulmasta. On vain niin, että usein luulen tietäväni, mutta en tiedä. Ja on niinkin, että harvoin osaan ennakoida omaa parastani, vaikka mielestäni tiedän täsmälleen, mitä siihen tarvitaan.

Jäinkin pohtimaan, että olisiko vastaukseni Kaikkivaltiaan kysymykseen siitä, mitä minä haluan ja tarvitsen, parasta muotoilla niin kuin Jeesus teki ennen maanpäällisen elämänsä ’huipennusta’ ihmiskunnan syntien sovittajana:

”Hän meni pois toisen kerran ja rukoili: ”Isäni, jos tämä malja ei voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin tapahtukoon sinun tahtosi.”” (Matt. 26:42)

Pohdittavaa

Minun haluni vai sinun tahtosi? Kas siinäpä ongelma.