Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2015

Jumalan tavalla

Tekstinäni on tällä kertaa mitä mielenkiintoisiin katkelma Vanhan testamentin ’liitonarkkikertomuksiin’ kuuluvasta tekstistä. Mooseksen ja Joosuan aikana liitonarkilla oli oma paikkansa Israelin marssi- ja leirijärjestyksessä.

Luvatun maan asuttamisen yhteydessä arkki sai oman paikkansa, mutta Joosuan ajan jälkeen se on matkustanut eri puolilla Israelia ja Filistean maata. Seikkailun jälkeen arkkia säilytettiin vuosikymmenet Abinadabin talossa Kirjat-Jearimissa (1. Sam. 7:2). Arkista olivat Abinadabin jälkeen myös hänen poikansa Ussa ja Ahjo. Heidäthän oli palkattu huolehtimaan Herran arkista.

Kärryynkö Herra arkkinsa tahtoi?

Kärryynkö Herra arkkinsa tahtoi?

Kun Daavid oli vallannut Jerusalemin ja siirtänyt hallintonsa sinne, hän otti asiakseen tuoda liitonarkin valtakunnan uuteen pääkaupunkiin (2. Sam. 6:1-23). Arkin noutaminen Jerusalemiin ei kuitenkaan sujunut ongelmitta. Arkki sai vielä 3 kuukauden ajaksi ’sijaiskodin’ Obed-Edomin talossa:

Mutta kun he saapuivat Nakonin …

Lisää...

Koeteltua uskoa

Otan tekstiini tarkastelun alle yhden Asafin psalmeista (Ps. 81) – eli riemullisen Asafin ylityslaulun. Laulussa Asaf kehottaa Israelia nousemaan ylistykseen, koska heidän Jumalansa on suuri ja ihmeellinen.

Lainaan psalmin keskeltä säkeistön, jossa Asaf muistuttaa Israelia erämaavaelluksen tapahtumista:

Minä nostin taakan sinun harteiltasi, sait irrottaa kätesi kantokorista. Sinä huusit hädässäsi, ja minä pelastin sinut, minä vastasin sinulle ukkospilvien kätköistä ja koettelin sinua Meriban veden luona.

’Kuule, kansani, minä varoitan sinua. Kunpa kuulisit minua, Israel! Muuta jumalaa sinulla ei saa olla, vierasta jumalaa älä kumarra. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta. Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.(Ps. 81:7-11)

Psalmisti muistuttaa lukijaa Meriban ihmeestä, kun Jumala antoi janoisen kansan juoda erämaassa kalliosta (2. Moos. 17:1-7). Herra olisi …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Hemanin psalmi

Psalmi 88 on korahilaisten ylistäjien tuotantoa. Korahilaiset olivat leeviläisistä koottu kuoro, joka koostui Korahin suvun jäsenistä. Psalmin 88 tekijäksi mainittu Heman kuului hänkin Korahin sukuun.

Psalmi edeltävä psalmi on kuninkaan syntymän kunniaksi laulettu riemulaulu. Jälkimmäinen psalmi (Ps. 88) – johon minäkin halulla tartun – on rukous. Se on rukous suurimman hädän hetkellä.

Hemanin sanoittama psalmi on sävyltään mitä synkin ja raskastakin raskaampi luettava. Se on tekstiä, jota en usko kenenkään kirjoittavan ilman, että hän on syvässä hädässä ja todella tarkoittaa jokaista sanaa. Siinä ei ole korusanoja eikä retoriikkaa, vaan se on sydämen verisiä kyyneleitä. Kirjoittaja ei näe tilanteestaan ulospääsyä ja kokee Jumalan jos ei sentään pettäneen häntä niin ainakin sulkeneen korvansa hänen hätähuudoltaan.

Rukous pimeän varjossa.

Rukous pimeän varjossa.

Psalmista paistaa läpi rehellinen epäilys, …

Lisää...

Olen löytänyt rauhan – mieleni on tyyni

Psalmit 120 – 134 kuuluvat samaan 15 psalmin kokoelmaan, jota yhdistää päällekirjoitus ’matkalaulu’. Kokoelmaan liitetään myös psalmit 135-137, joista mainittu päällekirjoitus puuttuu.

Heprean kielestä suomeksi ’matkalauluksi’ käännetty sana tarkoittaa nousemista, mikä voisi viitata myös temppeliin johtaviin 15 askelmaan – eli vertauskuvallisesti ihmisen tiestä maasta Jumalan läsnäoloon. Tässä merkityksessä psalmi puhuu joko ihmiselämästä tai ihmisen tarpeesta löytää paikkansa Jumalan luota, jotta hänen elämänsä voisi soida kauniin matkalaulun sävelin.

Lukutekstinkaikki psalmit ovat kuningas Daavidin käsialaa. Valitsen niistä tarkempaan käsittelyyn psalmin 131. Pelkän sisällön perusteella psalmia on vaikea ajoittaa Daavidin elämässä, koska siinä ei ole juuri muita viitteitä synnystä kuin Daavidin nimen päällekirjoitus. Kirjoittaja tuskin on kovin nuori Daavid, vaan päinvastoin paljon nähnyt ihminen – todennäköisesti jo ikääntynyt kuningas jo elämänsä loppusuoralla (980- eKr.).

[caption id="attachment_794" align="alignright" …

Lisää...
Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Vainko pisara Jumalan hyvyyttä?

Psalmi 139 kuuluu psalmien kirjan viimeiseen Daavidin psalmeja käsittävään kokoelmaan (Ps. 138-144), joka edeltää kirjan loppuylistystä eli ’halleluja’ -psalmien (Ps. 145-150) kokoelmaa. Monissa tähän kokoelmaan kuuluvissa psalmeissa on vahvoja viitteitä siihen, että ne olisi kirjoitettu joko jakaantuneen valtakunnan aikaan tai vasta pakkosiirtolaisuuden ajan jälkeen, ovat psalmit tyylillisesti uskolliset Daavidille ominaiselle tavalle kirjoittaa.

Kirjoituspaikkaa ei voi tekstistä päätellä. Jos emme tunne psalmin synnyn tilannetta, emme voi tietty nimetä paikkaakaan. Ehkä kuninkaan palatsi on hyvä arvaus. Toisaalta se voi olla yhtä hyvin mikä tahansa muu yksinäinen paikka, palatsin katto, makuuhuone tms.

Psalmi on luonteeltaan jopa poikkeuksellisen henkilökohtainen. Se käsittelee psalmistin ja Jumalan välistä suhdetta. Se kuuluu henkilökohtaisen hartauselämän vaalimiseen liittyviin psalmeihin; siinä psalmisti mietiskelee Jumalan lupauksia, tunnustaa tekonsa, rukoilee ja reflektoi sanaa elämään. …

Lisää...

Nehustan

Hurskaan kuningas Hiskian aika valtaistuimella kesti 29 vuotta (2. Aik. 29:1) vuodesta 726 vuoteen 697 eKr. Edellä luimme jo siitä, kuinka hän puhdisti temppelin ja pääsiäisen vieton. Aikakirjan 31. luku on kirjoittajan kokooma yhteenveto Hiskian temppelipalveluksen puhdistuksesta ja uudistamisesta.

Teksti alkaa maininnalla epäjumalanpalveluspaikkojen hävittämisestä koko Juudan valtakunnan alueella:

Juhlien päätyttyä lähtivät kaikki paikalla olleet Juudan eri kaupunkeihin. He murskasivat kivipatsaat, hakkasivat palasiksi asera-paalut ja tuhosivat perin pohjin kukkulapyhäköt ja alttarit kaikkialta Juudan ja Benjaminin sekä Efraimin ja Manassen alueelta. Sitten israelilaiset palasivat kukin perintömaalleen ja kaupunkiinsa(2. Aik. 31:1)

Kuningastenkirjojen rinnakkaistekstissä jakeessa on yksi perin mielenkiintoinen lisäys:

Vaskikäärme - Nehustan.

Vaskikäärme – Nehustan.

Hän hajotti uhrikukkuloiden alttarit, murskasi kivipatsaat ja kaatoi asera-tarhat. Myös Mooseksen tekemän pronssikäärmeen hän löi palasiksi. Aina …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Kaikki te, joissa on elämän henkäys…

Psalmien kirjan päättävät psalmit kuuluvat viidennen kirjan loppuylistykseen eli ’halleluja’ -psalmien (Ps. 145-150) kokoelmaan. Psalmien viidennen kirjan ja koko psalmien kirjan loppuylistyksen psalmeja yhdistää myös meille kaikille tuttu hepreankielen sana ”halleluja”.

Jokainen tekstin psalmi alkaa ”halleluja” -sanalla ja loppuu siihen. Se on yhdyssana sanoista ”laulaa kiitosta, ylistää” ja Jumalan nimestä. Halleluja sisältää kehotuksen: ”Ylistäkää Herraa!”. Se oli israelilaisten temppelijumalanpalveluksen keskeinen vastauslaulu, jonka vuoro tuli sen jälkeen kun kuoro oli ensin veisannut psalmin.

Psalmien kirjan päättävässä ’halleluja’ -psalmien kokoelmassa tämä ylistys kaikuu aina psalmin alussa ja lopussa. Päätösylistys huipentuu psalmin 150 sanoihin:

”Halleluja!
Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa!
Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, ylistäkää häntä, hän on suuri!
Ylistäkää häntä raikuvin torvin, ylistäkää …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , |