Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: lähimmäinen

Taivas varjele!

Lähtölaukaus tulla tämän tekstin eteen ja puhuteltavaksi oli minulle Mikko Kuustosen kappale ”Taivas varjele”. Laulussaan hän pohtii kuinka helppoa on jättää apua tarvitseva lähimmäinen huomioimatta, kun hänet pitää riittävän etäällä.

Jan Wijnants: Laupiaan samarialaisen vertaus (1670)

”Jos olet painomusteena paperilla
tai sähköä kuvaruudun pinnalla.
Jos olet ääniaaltoja jollain kanavalla
ehkä kuuntelen tai sua saatan katsella.

Jos olet seitsemän sivua mapissa
tai joku luku yhteiskuntaopin kirjassa
Jos olet uutisaihe kolmannessa maailmassa
ehkä pysyn kanssasi tasapainossa

Mutta kun sinusta tulee totta
minun veljeni, verta ja lihaa
Lyö katseesi katuun armotta
vaikket syytä etkä vihaa

Taivas varjele . . .”

Teemme ihmisistä kovin mieluusti ’asioita’, ’tilanteita’, ’tapauksia’, ’asiakkaita’ jne. ettemme vain joudu kohtaamaan heitä ’ihmisinä’. Teen melkein mitä tahansa kunhan ’tuo …

Lisää...

Kuka on minun lähimmäiseni?

Moni muistaa kristillisen etiikan perustan ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” Jeesuksen sanoiksi rakkauden kaksoiskäskyssä (Matt. 19:19; Matt. 22:39; Mark. 12:31; Luuk. 10:33). Samaa käskyä siteerasivat myös monet muut, heidän joukossaan Uuden testamentin kirjoittajat apostoli Paavali ja Jaakob (Room. 13:9; Gal. 5:14; Jaak. 2:8).

”Ollaan ihmisiä toisillemme” (Kuva Gundula Vogel Pixabaystä)

Vaikka yhdistämme käskyn Jeesukseen, Jeesus ei ollut ensimmäinen, joka kyseisen käskyn antoi, vaan käsky rakastaa lähimmäistä voidaan jäljittää Mooseksen antamaan leeviläisten lakiin (3. Moos. 19:18). Kehotus rakastaa lähimmäistä oli Jeesuksen aikana ja häntä aikaisemmin viipynyt lukuisten rabbien huulilla.

Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” ei ollut uusi käsky, vaan vanha käsky, josta oli esitetty vaihtelevia tulkintoja juutalaisuudessa. Esimerkiksi sopii vaikkapa Jeesuksen …

Lisää...

Jumalaa kuvaamassa

Valokuvaaminen jos mikä on muuttunut valtavasti digitalisaation myötä. Vaikka valokuvaaminen on ollut minun elinaikani joka kodin puuhaa, oli kuvaaminen ennen digikameroiden tulemista harkitumpaa, juhlavampaa ja työläämpää.

Jumalaa kuvaamassa :-) (Kuva Bessi, Pixabay)

Digikameroiden yleistyminen muutti kuvauskäytäntöjä siinä, että kuvia otettiin enemmän kerralla ja vain parhaat säästettiin. Silti edelleen kuvaaminen oli tietoista, koska kamera piti ottaa mukaan. Usein luontoretkellä harmittelin, kun ei tullut ottaneeksi kameraa mukaan. Jälkikäteen ymmärrän, että se oli parempi niin. Usein kuvaamisesta tulee itsetarkoitus, jolloin alkuperäinen tallennettava tunnelma katoaa kohta kameran esiin ottamisen myötä.

Vieläkin suurempi kuvauskulttuurin muutos tapahtui, kun kännykästä tuli osa vaatetusta (ts. pakollinen kanniskeltava) ja kamera istui kännykkään. Enää kuvaamiseen ei tarvinnut varautua mitenkään, vaan sen kuin otit kännykän taskusta …

Lisää...

Tehkäämme nimi – kenelle?

Egyptissä välimeren rannalla on 5,2 miljoonan asukkaan kaupunki nimeltä Aleksandria. Se on perustettu 331 eKr. Kaupunki oli perustamisestaan miltei tuhat vuotta Afrikan pohjoisen rannikon helleenisen sivistyksen keskus.

Aleksanteri Suuren kuolema. Karl von Pilotyn kaiverrus vuodelta 1886.

Aleksandrian Suuri kirjasto oli yksi seitsemästä maailman ihmeestä. Kaupungilla oli suuri merkitys myös helleenisen filosofian kehityksessä. Siellä syntyi myös alkuseurakunnan laajalti käyttämä Vanhan testamentin käännös Septuaginta (LXX).

Mutta mistä kaupunki sai nimensä? No, tietenkin se nimettiin valloittajakuningas Aleksanteri Suuren mukaan, joka kaupungin perusti. Aleksanterin strategia oli hellenisoida valloitetut alueet siten, että helleenikulttuuri ja kreikankieli korvaisivat alkuperäiskulttuurin. Ja tässä Aleksanteri onnistuikin siinä, että Uuden testamentin aikana kreikka oli Välimeren alueella yleiskieli nykyisen englannin tavoin. Tässä Aleksanteri Suuren strategia onnistui täydellisesti.

Sen sijaan helleenien valtakunta hajosi …

Lisää...

Jumalaa kohtaamassa arjessa

Ajattele hetki omia kohtaamisiasi Jumalan kanssa – kohtaamisella tarkoitan tilannetta, jossa olet todella kohdannut Jumalan persoonan kanssa. Kohtaamisessa painotan etenkin ihmisen huomiokykyä; sitä, että ihminen on läsnä kohtaamisessa.

Kohtaamisen uusi normaali. (Kuva B Fierz, Pixabay)

Monet kokevat kohtaavansa Jumalan erityisesti yhteisissä kokoontumisissa tai hiljaisuudessa, hartaushetkessä jne. Toiset kokevat Jumalan läsnäolon erityisesti yhteisessä rukouksessa tai ylistyksessä, sitten on heitä, joiden hengelliset aistimet avautuvat paremmin yksinäisyydessä. Mutta tarkoittaako se, että kohtaamme Jumalan rajoitetuissa tilanteissa sitä, että Jumala on kohdattavissa vain silloin tai tietyllä tavalla?

Onko todella niin, että Jumala on tavoitettavissa vain yhteisten kokousten tai hartaushetkien aikana? Jos yrittäisin ehdottaa Herralle kohtaamista vaikkapa ruokatunnilla kahvijonossa, lähettäisikö hän minulle viestin, että hän ei ole juuri nyt tavattavissa ja että minun pitää …

Lisää...

Parhainta paastoa

Vanhan kirkon perinteestä on meidän aikaamme säilynyt kolme vuotuista paastonaikaa. Idän kirkossa elokuussa vietettävää kahden viikon mittaista paastoa kutsutaan ”Jumalan synnyttäjän paastoksi”. Ajankohta paastolle Jumalan edessä hiljentymiseksi elokuussa on otollinen, koska näihin aikoihin moni palaa lomakauden jälkeen takaisin arkeen.

Mitä on paaston ytimessä? (Kuva congerdesign, Pixabay)

Paasto ei ole vanhojen kirkkojen yksinoikeus. Paasto on ollut keskeinen osa alusta alkaen myös metodistiperinteessä. Metodistiliikkeen isä John Wesley paastosi kahdesti viikossa – keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Hän vietti paastoa edellisen illan auringonlaskusta ja päätti sen seuraavan päivän myöhään iltapäivään. Käytännön hän oli omaksunut juutalaisesta ja varhaisesta kristillisestä perinteestä paastota auringonlaskusta auringonlaskuun juutalaisen vuorokausirytmin mukaan.

Wesley arvosti paaston korkealle. Hänen tiedetään olleen jopa haluton vihkimään ketään papiksi ellei tämä …

Lisää...

(Epä)tasapainoilua rakkaudessa

Lyhyt tekstini Luukkaan evankeliumista on johdantokertomus vertaukseen laupiaasta samarialaisesta (Luuk. 10:30-36). Se on dialogi lainopettajan ja Jeesuksen välillä, mikä sai Jeesuksen esittämään vertauksen laupiaasta samarialaisesta.

Rakkautta on… (Kuvan tekijä on James Chan,Pixabay)

”Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: ’Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?’ Jeesus sanoi hänelle: ’Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?’ Mies vastasi: ’Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Jeesus sanoi: ’Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.’(Luuk. 10:25-28)

Tässä emme lainkaan katso vertausta, vaan keskitymme lainoppineen miehen vastaukseen, kun Jeesus pyysi miestä itseään soveltamaan kirjoituksia:

Mitä laissa …

Lisää...