Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2015

Minä olen Tosi viinipuu

Jaan tässä muutaman hajanaisen ajatuksen Jeesuksen rikkaasta viinipuu vertauksesta (Joh. 15:1-10).

Jeesus ja opetuslapset olivat nauttineet pääsiäisaterian. Ateria loppui Jeesuksen sanoihin: ”Lähtekäämme täältä”. He olivat lähteneet vierashuoneesta, jättäneet kaupungin taakseen (Joh. 14:31b) ja matkasivat alas Jerusalemista kohti Kidronin laaksoa (Joh. 18:1) viiniviljelmien lomitse.

Matkalla Jeesus jatkoi aterialla pitämäänsä puhetta ja alkoi opettaa 11 opetuslastaan havainnollistaen totuutta viiniviljelyllä ja viiniköynnöksillä, joita kasvoi ympärillä. Ympäristö vangitsi opetuslasten huomioin opetukseen.

Jeesuksen opetus viinipuusta muistuttaa asetelmaltaan Jesajan laulua viinitarhasta (Jes. 5:1-7), jossa Israelia verrataan viinitarhaan ja Jumalaa viinitarhuriin. Jesajan vertauksessa viinitarha ei tuottanut hyviä rypäleitä vaan pelkkiä villimarjoja, vaikka viinitarhuri teki kaikkensa hyvän sadon saamiseksi.

Minä olen tosi viinipuu.

Minä olen tosi viinipuu.

Jesajan tekstin viinitarha tarkoitti Jumalan omaisuuskansaa, mutta Jeesus puolestaan samaistaa itsensä …

Lisää...

Syvällä pimeydessä

Jesajan järjestyksessä kolmannen palvelijan laulun (Jes. 50:4-9) perästä siteeraan tähän kaksi minua syvästi puhutellutta jaetta:

Se teistä, joka pelkää Jumalaa, kuulkoon Herran palvelijan sanaa. Joka kulkee syvällä pimeydessä ilman valoa, luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaan.

Mutta te, jotka sytytätte liekkejä loimuamaan, te, jotka ammutte palavia nuolia, syöksykää itse roihuaviin liekkeihinne, tuhoutukaa tulinuoliin, jotka itse sytytitte! Minun kädestäni tämä on lähtöisin: tuskan paikassa te joudutte virumaan.(Jes. 50:10-11)

Tämä on vakava varoitus heille, jotka vaeltavat pimeydessä ja yrittävät auttaa itse itseään sytyttämään valon. Jokainen joutuu elämässään vaeltamaan syvällä pimeydessä tai pimeyden halki, mutta pimeys on kadottava vain niille, joiden valo kestä pimeyden peitettä.

Omatko tulet?

Omatko tulet?

Teksti vertaa näitä omien tuikkujen sytyttelijöitä pelossa eläviin ihmisiin, jotka kauhunsa riivaamina …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Jalkapuuhun!

Jeremian kirjan 20. luvussa (Jer. 19:14-20:13) Jeremia ja pappi Pashur joutuvat vastakkain. Hän oli pappi, Immerin poika, Herran temppelin ylivalvoja. Tilanne alkoi Jeremian puheesta temppelin esipihalla:

Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä tuon tälle kaupungille ja kaikille Juudan kaupungeille onnettomuuden, jolla olen niitä uhannut. Niiden asukkaat ovat uppiniskaisia, he eivät ole kuunnelleet minun sanojani.” (Jer. 19:15)

Pashur ei kestänyt kuunnella profeetan arvostelua, joten hän löi profeetta Jeremiaa ja piti tätä jalkapuussa yhden yön. Jeremia puolestaan antoi hänelle nimen Maagor-Missabib (”kauhu joka puolelta”), ja ennusti, että hänet vietäisiin Baabeliin ja että hän siellä kuolisi.

Jalkapuu oli aikansa 'häpeäpaalu'.

Jalkapuu oli aikansa ’häpeäpaalu’.

Papin ankara ja äkkipikainen suhtautuminen voi tuntua erikoiselta, mutta pitää muistaa, että Jeremian puhuessa temppelin esipihalla, paikalle oli kokoontunut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Mihin nojaudun?

Tahdon tarjoilla sinulle upean aikamatkan profeetta Jeremian teksin mukana. Aikamatka vaatii sinua tosin lukemaan Jeremian kirjan lopun päättävät luvut (Jer. 49:34-51:64). Lue tuo pitkähkö teksti läpi ja palaa sitten kuulostelemaan, mitä tässä siitä kirjoitan. Ehkä luet tekstin sen jälkeen jopa vielä kerrallan uudelleen.

Stone_skimming

”…sido kirjakääröön kivi ja heitä se Eufratiin”

Jumalan suuruus maailman mahtien yläpuolella avautuu lukutekstistä, vaikka sen lukisi ihan vain tekstinä tekstien joukossa. Tekstissä on ennustukset Elamia ja Babyloniaa vastaan. Elam on maa-alue Tigrisin laaksosta koilliseen.

Teksti on aivan ’ymmärrettävä’ jo sellaisenaan, mutta jos viitsii nähdä vähän vaivaa ja muistuttaa ennen tekstin lukemista itseään sen taustoista ja tilanteesta, huomaa kuinka sen sanoma kirkastaa Jumalan suuruutta vieläkin enemmän. Poimin tähän tekstistä muutamia Jeremian itse mainitsemia faktoja. Nämä pienet …

Lisää...

Ohola ja Oholiba

Valitsin pohjatekstiksi Hesekielin profetian hänen kirjoittamansa kirjan luvuista 22 ja 23. Tarkoitus on näin laajentaa näkemystämme profetian olemuksesta. Ja toivon, että se olisi näin opiksi ’profetian nälkäisille’ lukijoille. Teksti jakautuu päätasolla kahteen osaan lukujen mukaan:

  • Jerusalemin synti (Hes. 22)

  • Allegoria sisaruksista Ohola ja Oholiba (Hes. 23)

Luvut käsittelevät yhteistä teemaa. Niissä Herra perustelee tulevan tuomion syyt. Teksti on erilainen profetia ja sen vuoksi erinomainen esimerkki profetian moniulotteisesta luonteesta.

Ohola ja Oholiba

Ohola ja Oholiba

Jos sanon taikasanan ’profetia’, kuulijoiden tarkkaavaisuus kasvaa – mikä on hyvä asia – ja samaan aikaan huomio ajassa kiinnittyy tulevaan. Sekin on toki joskus paikallaan, mutta se ei ole profetian päätarkoitus. Parempi olisi siirtää katse omaan aikaan ja ehkä myös itseensä Herra edessä.

Profetian tehtävä on toki kertoa tulevastakin, …

Lisää...

Idästä saapui Jumalan kirkkaus

Olen taas kerran lukenut profeetta Hesekielin kirjaa. Poimin uutta temppeliä koskevasta näystä tarkempaan tarkasteluun kohdan, jossa Herran kirkkaus palaa temppeliin (Hes. 43:1-12). Lainaan siitä tähän neljä ensimmäistä jaetta:

Mies vei minut sitten portille, sille portille, joka aukeaa itään. Ja minä näin: Idästä saapui Israelin Jumalan kirkkaus. Sen ääni oli kuin suurten vesien pauhu, ja Herran kirkkaus sai maan hohtamaan.

Näky, jonka minä näin, oli samanlainen kuin se, minkä olin aikaisemmin nähnyt, se oli niin kuin se, minkä näin, kun Herra tuli hävittämään kaupunkia, niin kuin se, minkä olin Kebarjoen rannalla nähnyt. Minä heittäydyin maahan kasvoilleni. Herran kirkkaus meni temppeliin portista, joka on itää kohti.” (Hes. 43:1-4)

Se näkymä, mitä Hesekiel sai nähdä itään aukeavalta portilta, on koko Hesekielin pitkän apokalyptisen ilmestyksen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Seurakunnan kulmakivi: yksi pää

Tämä on toinen osa syksyn saarnasarjaa, jonka teema on ”Seurakunnan kulmakivi”. Sarjan tarkoitus on tuoda meidät kaikki yhden ja ainoan kulmakiven eteen, jonka varaan Herran Jeesuksen seurakunta on rakennettu.

Edellisellä kerralla aloitin kuvaamalla, miten meillä on suuri määrä erilaisia käsityksiä ja odotuksia siitä, mikä seurakunnassa on keskeistä ja tärkeää. Puhuimme edelleen siitä, miten Herra Jeesus Kristus on ikävä kyllä seurakuntansa elämässä ”vain yksi asia muiden joukossa”, vaikka hän tosiasiassa on ainut perusta ja kestävä kulmakivi koko seurakuntarakennuksessa.

Totuus on kuitenkin, että mikä tahansa muu elementti seurakunnasta voidaan poistaa ilman, että koko rakennus sortuu sen myötä, mutta jos kulmakiven – Kristuksen – siirtää syrjään, kaatuu sen mukana koko rakennus. Sinä päivänä, kun Jumalan pyhien joukko unohtaa perustansa, se lakkaa olemasta seurakunta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |