Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2020

Miten päiväni väritän?

Elämä on kuin värityskirja. Jokainen päivä on värityskirjan lehti. Lehden sivulle on piirretty päivän ääriviivat, joita en voi suuremmin muuttaa. Kuva on valmis mutta tavallaan tyhjä. Siitä puuttuvat värit. Kuva odottaa minua – oman päiväni värittäjää.

Kirjan sivua väritän… (Kuva A_Different_Perspective, Pixabay)

Sanotaan, ettei ole kahta samanlaista päivää. Entä jos olisikin? Väritettyinä nekin olisivat erilaiset. Minkä tänään väritän täyteen iloa ja rakkautta, saisi ehkä jo huomenna synkemmät sävyt; identtiset ääriviivat, mutta kuva olisi eri värinen.

Miten valitsen tänään päiväni värittää? Etsinkö käsiini samat värit kuin eilen? Tai vuosi sitten? Miten värittäisin eilisen päivän tänään? Aika kultaa muistot – värittäisinkö menneen päivän aavistuksen kirkkaammin?

Entä miten väritän kuvan huomisesta? Niin, se sivu …

Lisää...

Lahjaksi olette saaneet

Lienet kuullut tokaisun ”ilmaista lounasta ei ole”. Se pitää paikkansa kaupanteossa ja mainonnassa. Näin siksi, että markkinataloudessa jokaisen houkuttelevan kylkiäisen ja kaupanpäällisen asiakas maksaa huomaamattaan tavalla tai toisella. Hinta on jyvitetty toisiin tuotteisiin tai asiakas maksaa sen sitoutumalla jatkossa johonkin. Lehti tai näyte voi olla asiakkaalle ’maksuton’, mutta ilmainen se ei ole. Hinnan on joku maksanut – tietoisesti tai huomaamattaan.

Lahjaksi antakaa… (Kuva Michael Schwarzenberger, Pixabay)

On silti tässäkin maailmassa myös pyyteetöntä antamista – aivan kaikella ei ole hintaa – ainakaan riittävän läheisten ihmisten kesken. Jeesus viittaa tähän ripaukseen inhimillistä pyyteettömyyttä verratessaan pahoja ihmisiä Taivaalliseen Isään:

Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Heillä ei ole viiniä

Johanneksen evankeliumin toinen luku alkaa kertomuksella Kaanaan häistä. Sanotaan, että siellä Jeesus teki ensimmäisen julkisen tunnustekonsa. Näin se onkin evankeliumikertomusten välittämän tietämyksen valossa, ellei 12-vuotiaan Jeesuksen taidollista keskustelua Jerusalemin temppelissä kirjanoppineiden kanssa lasketa ihmeeksi.

Viini vähissä. (Kuva Jill Wellington,Pixabay)

Jos siis oletamme, ettei Jeesus ollut tehnyt mitään ihmetekoja aiemmin edes kotipiirissä, avaa se mielenkiintoisen näköalan häissä käytyyn keskusteluun Jeesuksen ja hänen äitinsä välillä. Lue tuo keskustelu ja pysähdy siihen miettimättä yhtään enempää kertomuksen jatkoa, vertauskuvallisuutta tms.

”Viini loppui kesken, ja äiti sanoi Jeesukselle: ”Heillä ei ole viiniä.” Mutta Jeesus vastasi: ”Anna minun olla, nainen. Minun aikani ei ole vielä tullut.” Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.”” (Joh. 2:3-5)

Tarkastele erityisesti äiti Marian sanoja. …

Lisää...

Mitä sinulla on?

Raamatunkertomuksista ruokkimisihme on tuttu itselleni jo peruskoulun uskontotunneilta. Ruokkimisihme ei ole vertaus eikä kuvitteellinen tarina, vaan se on tosikertomus ihmeestä, joka on tapahtunut tässä maailmassa, missä mekin jokapäiväistä elämää elämme.

Ruokkimisihme. Kuva Rossano Sala, Pixabay

Jeesus teki ihmeen kahdesti tunnustekona messiaanisuudestaan. Ennen häntä vastaavan ihmeen tekivät Israelin suuret profeetat Elia ja Elisa (1. Kun. 17:11-16; 2. Kun. 4:42-44) sekä tietenkin Mooses, jonka pyynnöstä Herra ravitsi kansan mannaksi kutsutulla ’taivaallisella ravinnolla’ (2. Moos. 16:11-36) 40 vuoden ajan.

Tämänkertainen teksti ei käsittele tunnetumpaa ensimmäistä ruokkimisihmettä, kun Jeesus ruokki 5000 miestä sekä suuren joukon naisia ja lapsia pienen pojan lahjoittamilla eväillä (Matt. 14:15-21). Katsahdamme jälkimmäiseen ruokkimisihmeeseen, jonka Jeesus teki jonkin aikaa ensimmäisen ihmeen jälkeen. Teksti Matteuksen mukaan kertoo tapahtumasta …

Lisää...

Mitä jos – tämä on

Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.” (Virsi 170)

Virsikirja. Kuva DESI MAXWELL, Pixabay

Näillä sanoilla alkaa Lutherin taisteluvirsi ”Jumala ompi linnamme”. Suomessa Lutherin taisteluvirsi on ottanut paikkansa eräänlaisena kansallisena juhlavirtenä. Sitä tiedetään veisatun esimerkiksi saatevirtenä 1939 talvisodan alla Moskovaan lähetetyn neuvottelukunnalle (ks. virsikirja). Ja virsi varmasti kaikui monen mielessä vielä talvisodan kuukausinakin, kun neuvottelut eivät päätyneetkään toivottuun tulokseen.

Virren ensimmäiset säkeet ovat epäsuora sitaatti psalmin 46 alusta.

Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin…” (Ps. 46:2-3)

Emme tunne psalmin tilannetta, mutta tekstin ja päällekirjoituksen ”Korahilaisten laulu” perusteella on ehdotettu sen kirjoitetun joko …

Lisää...

Kaksi tai kolme koolla…

Päivän keskustelulle on tyypillistä mielipiteen ehdottomuus, oikeassa oleminen ja vastakkainasettelu. Olet ehkä kuullut leikkisästi sanottavan, että ”missä kaksi tai kolme ovat koolla, siellä on lihava riita”. Vaikka näin olisikin, on hyvä tiedostaa, että tuossa tilanteessa myös Jumala on läsnä. Jo siksikin Raamatun alkuperäinen versio tuosta sananparresta kehottaa meitä ottamaan Jumalan mukaan keskusteluun:

Rukoilkaamme. Kuva: Gerd Altmann, Pixabay

Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.

Niin tai näin, ehdottomuus ja riita on asunut meissä ihmisissä iät ja ajat. Tämän päivän kasvoton media vain tuo nuo piirteet räikeämmin …

Lisää...

Elämäni perhospuutarhassa

Pieni tunnustus alkuun: en ole puutarhaihminen sanan varsinaisessa merkityksessä. Puutarhaihmisellä tarkoitan henkilöä, joka nauttii kasvien istuttamisesta ja puutarhan ylläpitämisestä niin, että lopputulos miellyttää häntä. Minä puolestani nautin enemmän luonnonympäristön esteettisestä kauneudesta kuin ihmiskäsin rakennetuista puistoista, puutarhoista tai viheralueista.

Perhosen kauneutta. Kuvan on ottanut Erika Varga. (Kuva: Pixabay)

Luin taannoin lehtiartikkelin eräänlaisesta puutarhasta, mikä sai jopa minut kiinnostumaan puutarhanhoidosta. Artikkeli kertoi ’perhospuutarhasta’. Se on puutarha siinä muutkin puutarhat, mutta se on ’rakennettu’ erilaisesta näkökulmasta.

Puutarha yleensä rakennetaan miellyttämään ihmisen näkö- ja hajuaistimuksia, mutta perhospuutarha suunnitellaan perhosia houkuttelevaksi alueeksi, jonne ne sitten mieluusti poikkeavat ruokailemaan. Ne voivat tulla sinne laajaltakin alueelta.

Perhospuutarhaa rakentamaan

Useimmat päiväperhoslajit tarvitsevat paljon aurinkoa ja suojan tuulelta. Tämä tulee huomioida puutarhaa …

Lisää...