Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2015

Joulupöydässä

Vuosi vuodelta kauppojen joulusesonki alkaa aina vain aikaisemmin syksyllä. Adventin ajan vasta alkaessa joulutouhotusta on tänäkin vuonna jatkunut jo pitkään. Joulurauhan edellä vallitsee nykyään armoton kiireen aika.

Lopullinen päätepiste kiireelle on perheemme joulutraditiossa ollut joulupöytä. Istahtaminen yhteiseen joulupöytään merkitsee minulleviimeistä päätepistettä joulukiireelle ja laskeutumista joulurauhaan. On aika levätä ja hiljentyä.

Mielestäni joulupöytä sopiimyösmoderniksi vertauskuvaksi seurakunnan adventin vietolle – jos adventilla viitataan Herran tulemiseen (lat. adventus Domini) ja sen odottamiseen. Vertauskuvana joulupöytä puhuu siitä, millainen on oman aikamme seurakunta, johon me tänä päivänä toivotamme Kristuksen ja jouluvieraat tervetulleeksi. Seurakunnalla tarkoitan ’kuvaelmassani’ koko kristikansaa yhdessä. Palataanpa joulupöydän ääreen.

Joulupöydän äärellä.

Joulupöydän äärellä.

Joulunpöydän ääreen istuutuu perhe, suku tai joukko ystäviä ja heidän perheitään. Kaikilla on pöydässä levollinen ja iloinen mieli. Pöydän ympäriltä kuuluu innostunut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Suvun synnyttäjät

Joulun juhla on syntymän juhlaa. Katse kiinnittyy Vanhan testamentin lupausten täyttymiseen Herran Jeesuksen Kristuksen syntymässä. Joulutarinan keskiö kätkeytyy enkelien ilmoitukseen paimenille:

”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” (Luuk. 2:11)

Enkelien sanoissa punotaan yhteen aika ja ajattomuus: ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja”. Toisin sanoen tuona päivänä ajaton Jumala astui ajallisen ihmiskunnan pariin. Oli syntynyt Vapahtaja ihmisen sukuun – Daavidin sukuun. Hän syntyi ’tänään’ eli tiettyyn hetkeen. Ikuinen oli murtautunut yhteen historian ajalliseen hetkeen ja paikkaan: ”tänään” ja ”Daavidin sukuun ja kaupunkiin”. Tuossa hetkessä Jumalan lupaukset astuivat Daavidin sukukunnan sukuluetteloon.

Sukuluettelot

Vanhassa testamentissa on useita sukuluetteloja. Etenkin niitä on Mooseksen kirjoissa, aikakirjoissa, sekä myöhäisemmissä Esran- ja Nehemian kirjassa.

Myös Uudessa testamentissa on kaksi Jeesuksen sukuluetteloa Matteuksen …

Lisää...

Joulun ylistykseen

Joulun vietto alkaa Suomessa yleensä jo aattoiltana. Aatosta on ehkä lahjaperinteen myötä tullut sekulaarissa juhlinnassa juhlan suurin päivä. Kristillisessä perinteessä joulukuun 25. päivä on kuitenkin varsinainen joulupäivä.

Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Suomen kielen sana joulu ja juhla ovat skandinaavisia lainasanoja. Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä. Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla (’yule’), Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri.

On totta, ettei jouluaatto tai joulupäivä ole kummatkaan Vapahtajamme ’todellisia’ syntymäpäivä, jos ajattelemme sitä syntymän vuosipäivänä. Yhtä naivia kuin hylätä joulun juhlinta sitä varten, että se ei ole Herramme syntymän vuosipäivä, on ajatella syntymäpäiviä vietetyn aina niin kuin me niitä nykyään vietämme. Nykymuotoisia syntymäpäiviä on Suomessakin …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Adventin matkalla

Joulunajan aloittaa adventin aika, joka kestää aina neljän sunnuntain yli. Jokaisella adventtisunnuntailla on oma aiheensa: nöyrtymisen-, kunnian- ja hengen adventit sekä neljäs pyhä adventti.

Kaikkia neljää adventtia yhdistää kuitenkin sama teema Herran Jeesuksen tulemuksesta – tarkoittaahan sana ’adventti’ (latinan ”adventus Domini”) Herran saapumista ja tulemista.

Adventti on odotusta. Minä tulen herätyskristillisestä taustasta, joten luulin pitkään, että adventin aika on vertauskuva Kristuksen paluun odotuksesta. Sopii se siihenkin – ja tuokin puoli on hyvä muistaa.

Ensimmäinen adventtisunnuntai muistuttaa seurakuntaa siitä, ettei Jumala ei ole kaukana meistä, vaan hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Pelastuksen uusi aika on jo tänään – se on Herra Jeesus Kristus meissä.

Adventin ajan tekstit sopivat hyvin siihen, että puhutaan niistä asioista, joista ulkoisesti seurakunta tunnistetaan, kuten ” …

Lisää...

Kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus

Joulukuun 27. päivä on vanhan ajan lopulta saakka omistettu apostoli Johannekselle, joka kirkon perinteessä on samastettu neljännen evankeliumin kirjoittajaan. Johanneksen päivän sijoittaminen joulunpyhiin johtunee siitä, että Johanneksen evankeliumin alku julistaa Sanan – ’logos’ .- lihaksituloa.

Evankeliumissaan ja kirjeissään Johannes korostaa Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Jumalan rakkaudella on kaksi suuntaa.

Ensinnäkin Jumalan rakkaus on tullut ilmi Jeesuksen syntymässä. Siinä, että Jumalan Poika – enkeliä ylempi – alensi itsensä ja otti ihmisen muodon. Tämä uhraus puhuu vahvaa kieltä Jumalan rakkauden suuruudesta. Mistäpä me Jumalan rakkauden tuntisimme ellemme hänen teoistaan.

Toiseksi Jumalan rakkaus ulottuu paitsi pelastushistoriassa Jumalalta ihmiselle, myös ihmiseltä toiselle. Jumalan rakkaus velvoittaa kristityt rakastamaan toisiaan. Seurakunnan ajassa me ihmiset olemme kädet ja jalat Kristuksen ruumiissa. Eihän voi olla niin, että Kristuksen ruumis olisi meidän ajassamme …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Marian kiitosvirsi

Neljäs adventti on nimeltään ”adventus sanctificationis” eli ”pyhä adventti”. Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen.

Nimi Neitsyt Maria (”Virgin Mary”) yhdistyy varmasti jokaisen kristillisen tai islamilaisen kulttuurin vaikutuspiirissä kasvaneen henkilön mielessä Jeesuksen äitiin, vaikka Raamattu ei käytä Jeesuksen äidistä tätä nimitystä kertaakaan.

Nimenä Neitsyt Maria kuvaa Jeesuksen äidin neitsyyttä synnyttäessään Jeesuksen (Matt. 1:18-20; Luuk. 1:27-35). Katolilaisessa ja ortodoksisessa perinteessä nimellä viitataan myös oppiin Marian ikuisesta neitsyydestä, jonka mukaan Maria pysyi neitsyenä aina kuolemaansa asti. Protestanttisten kirkkojen piirissä sen sijaan uskotaan, että Maria oli neitsyt vain synnyttäessään Jeesuksen. Mielestäni nykypäivän toistuvat epäilyt kirkonmiesten suusta Marian neitsyyden suhteen kertovat vain modernin ihmisen uskon vähyydestä, mitä tulee …

Lisää...

Kutsu uudistavaan iloon

Kolmannen adventin kirkkopyhän latinankielinen nimitys ”adventus spiritualis et sanctificationis” viittaa Kristuksen ”hengelliseen tulemiseen”, vaikkakin evankeliumitekstin raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja. Johannes oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat todella täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva – pelastus oli lähellä.

Roomalaiskatolisessa perinteessä – kuten myös anglikaanisessa ja metodistisessa perinteessä – kirkkopyhää nimitetään latinankielellä ”gaudete” -sunnuntaiksi. Se on kutsu uudeksi tekevään iloon – pelastuksen iloon Kristuksessa.

Sana ’gaudete’ tulee päivän epistolatekstistä, joka alkaa latinankielisessä Vulgata -käännöksessä tähän tapaan:

Gaudete in Domino semper: iterum dico, gaudete (Fil. 4:4)

Suomeksi tuo tietenkin kuuluu näin:

Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! (Fil. 4:4)

Iloitkaa” on kutsu kestävään, uudistavaan ja uudeksi tekevään iloon, jonka ihmiselle voi lahjoittaa ainoastaan Herra Jeesus …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |