Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rukous

Myymisestä ja rukoilemisesta…

Viimein alkavat sitkeimmätkin Black Friday -tarjoukset ja kampanjat olemaan ohi, joten kirjoitan nyt minä vuorostani jotain aiheesta nousseita ajatuksia, jotka johtivat minut pohtimaan rukouksen moninaisuutta oman rukoilijan historiani kautta.

Myynnin väline (Image by Tomasz Mikołajczyk from Pixabay)

Tiedätkö miten Black Friday -nimi on saanut alkunsa? No, siitä on monta tarinaa, mutta tässä on yksi. Historia ulottuu pitkälle 1900-luvun alkupuolelle Yhdysvalloissa. Yhden selityksen mukaan nimi on peräisin kirjanpidollisesta tavasta, miten kauppiaat kirjasivat tilejä. Positiiviset luvut (tuotot) kirjattiin mustalla ja negatiiviset punaisella (kulut). Vanhempi sukupolvi muistanee kouluajoilta tutut sinipunakynät. Ne oli varta vasten tehty tähän tarkoitukseen ja itsekin olen niitä käyttänyt.

Black Fridayn sanottiin olevan se päivä, kun kauppiaat siirtyivät vuoden kumulatiivisessa tuloksessa (yhteenlaskettu tulos) ensimmäistä kertaa pysyvästi voiton puolelle, ja …

Lisää...

Tyhjäni ja täyteni

Olen saanut armon lyhyen elämäni aikana oppia tuntemaan Jumalaani yhä paremmin.

Tyhjä astia. Millä täytän? (Kuva yingtao12345 Pixabaystä)

Jumalan tuntemisen oppiminen on saman lainen prosessi kuin mikä tahansa suhde. Niin se on kaikissa suhteissa, että jos viettää aikaa toisen kanssa ja kulkee matkaa yhdessä, huomaa pian, että osapuolet puolin ja toisin oppivat tuntemaan toistensa tavat, heikkoudet ja vahvuudet. Opimme tuntemaan toisen ihmisen jopa niin hyvin, ettei kohta tarvitse enää edes sanoa, kun toinen tietää, mitä kumppani tarvitsee.

Ja kun lisäksi tapahtuu kypsymistä ihmisenä itsenään, niin sitä oppii hyväksymään senkin, ettei toinen ihminen ole ajatukseni hänestä. Ja niin opin hyväksymään hänet sellaisenaan, vaikka jostain syystä en kaikesta hänessä pitäisi. Miksi katsoa tahraa ikkunan kulmassa, jos muuten ikkunasta avautuu huikea näkymä …

Lisää...

Minä, sinä, hän, me, te, he

Olen viime aikoina puhunut paljon Jumalan kohtaamisesta ja ”jumalan kuvista” ja hänen kohtaamisestaan kasvoista kasvoihin. Tänään jatkan taas samaa teemaa, mutta pienen askeleen eteenpäin ja vähän eri näkökulmasta.

Kirjoitan, kirjoitan, … (Image by StartupStockPhotos from Pixabay)

Onhan niin, että eri ihmisille yksi esimerkki avaa toista ja toinen toista. Kuuntelepa tätä, kun siteeraan pienen kappaleen Ilmestyskirjaa.

”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” (Ilm. 3:20)

Nyt me avaamme tuon oven Herralle Jeesukselle ja hän astuu sisään sydämen majaan. Ehkä ovella vielä katselemme häntä kuin kysyen, että kuka sinä oikein olet ja millä asialla tulit minua tapaamaan?

Päästämme hänet sisään ja käymme …

Lisää...

Vallanpitäjien puolesta

Lainaan Paavalin ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle monelle entuudestaan tutun kehotuksen.

Kynttilät on sytytetty rukousten merkiksi. (Kuva Karl Frank Pixabaystä)

”Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti.” (1. Tim. 2:1-2)

Monen kirkkoperinteen seurakunnat ovat ottaneet Paavalin kehotuksen vakavasti ja yhteisissä rukouksissa täten muistetaan esivaltaa ja päätöksentekijöitä varsin säännöllisesti. Samoin teemme itse kukin myös omaehtoisesti henkilökohtaisessa hartauselämässämme. Asia on kunnossa. Miksikö sitten kirjoitan itsestäänselvyydestä?

Tahdon muistuttaa meitä tämän kehotuksen syvimmästä – ihmisrakkauden ylittävästä – luonteesta. Se on varsin helppo Suomen kaltaisessa demokratian kehdossa unohtaa, kun ainakin teoriassa demokratian sääntöjen perusteella noin puolen kansasta on aina tyytyväinen päättäjiin ja heidän …

Lisää...

Käy ensin sopimassa…

On tilanteita, joissa voimme oppia omasta uskostamme jotain uutta, jos tarkastelemme sitä meille vieraiden tapojen tai jopa uskontojen näkökulmasta.

Suuri sovituspäivä on juutalainen juhla. (Image by Chen from Pixabay)

Olen nimittäin huomannut, että aika ajoin minulle vieraiden perinteiden kautta Raamatun suuret totuudet ovat avautuneet entistä kirkkaammin. Näin siksi, että vieraat tekstit tai niiden tulkinnat muistuttavat meitä siitä, mitkä ovat kaikkein suurimpia totuuksia ja ainutlaatuisimpia lahjoja meidän uskossamme. Onhan niin, että monesti tutusta tulee tavallista eikä sitä enää osaa arvostaa niin kuin pitäisi.

Mutta kun lukee muiden pyhiä tekstejä tai hämmästelee heidän tapojaan, oppii arvostamaan paljon enemmän sitä, mitä Jeesus on sanonut ja erityisesti tehnyt puolestamme. Näin evankeliumin ilosanoma todella kumpuaa sydämessä ilon sointuvana sanomana, kun sen arvon ymmärtää siinä, …

Lisää...

On niin kiire… että pysähdyn

Markuksen evankeliumi kuvaa Herraa Jeesusta ennen kaikkea Jumalan palvelijana.

Valtiomies William Wilberforce (kuva Wikipedia)

Evankeliumi kertoo eniten siitä, mitä Jeesus teki, kun taas muissa evankeliumeissa painotetaan esimerkiksi hänen opetuksiaan tai sitä, miten hänessä täyttyi Vanhan testamentin profetiat. Evankeliumia kuvaa hyvin siinä siteeratut Jeesuksen sanat:

”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” (Mark. 10:45)

Markuksen näkökulma Jeesuksen teoista tasapainottaa käsitystämme Jeesuksen toiminnasta, jotta emme ajattele hänen olleen kuin nykypäivän konsultit ja poliitikot, jotka puhuvat paljon, mutta… Tosin vain lukemalla Jeesuksen teoista, saa hänen ajankäytöstään ehkä liian suorituskeskeisen kuvan. Suo siellä, vetelä täällä.

Lukemalla huolellisesti tekstin kokonaisuutena omassa kontekstissaan, saatamme löytää tutuista ’todisteteksteistä’ mielenkiintoisia uusiakin näkökulmia. Näin ainakin tällä kertaa, kun tekstini on heti evankeliumin lähes …

Lisää...

Perheen kesken

Miten viikkosi on alkanut? Entä miten edellinen meni? – Niin tai näin, hyvät ja huonot ajat tulevat aina varoittamatta.

Kaunis perhe koolla. (Kuva NoName_13 Pixabaystä)

Usein viikot sisältävät yhtä ja toista: joitain iloisia yllätyksiä, mutta myös epäonnistumisia ja jonkin verran väsymystä. Ehkä taakaksi kerätty liika kuorma ja henkilökohtaisten tavoitteiden alittaminen tavoittaa lopulta perjantaina tietoisuuden ja saa kokemaan täydellistä kyllästymistä ja väsymistä ’tähän kaikkeen’.

On helppo kuvitella olevansa uupunut ja pettynyt itseen, saavutuksiin ja ennen kaikkea rajallisuuteen. Suuri viisaus olisi tehdä ero sen välillä, mitä on ja miltä tuntuu. Ei ole mitään syytä antaa tunteiden määritellä sitä, kuka olen. Voin tuntea tätä ja tuota, mutta se en ole minä. Se on vain kokemus tästä todellisuudesta.

Uskon sinun tietävän mistä puhun, …

Lisää...