Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rukous

Loitsu vai lohtu?

Psalmi 91 kuluu neljänteen psalmien kirjaan. Psalmin kirjoittajaa ei mainita Raamatussa. Osa asiantuntijoista pitää kirjoittajana Moosesta, joka on kirjoittanut edellisen psalmin 90. Targumien, Septuagintan ja joidenkin varhaisten käännösten päällekirjoitusten perusteella kirjoittaja olisi sittenkin Daavid.

Loitsimassako?

No, mitäkö merkitystä kirjoittajalla nyt lopulta on? Ei mitään. Psalmia ei tee mielenkiintoiseksi sen kirjoittajan arvuuttelu, vaan se, että saatana otti asiakseen siteeratajuuri tätä psalmia autiomaassa, kun hän siellä kiusasi Jeesusta. Saatana oli siis tehnyt kotiläksynsä ja lukenut kirjoitukset, joten luetaanpa mekin katkelma psalmista.

”Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa. Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. Sinä poljet jalkoihisi leijonan …

Jatka lukemista

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , | Kommentoi

Pöytärukouksesta

Meille suomalaisille ruoka on itsestäänselvyys. Näin siitä huolimatta, että yhteiskunnassamme esiintyy todellista köyhyyttä, mikä näkyy esimerkiksi ruokajakopalveluissa. Silti ruokaa on saatavilla vielä aivan eri tavoin kuin vaikkapa katovuosina muutama sata vuotta sitten. Eikä nälänhätää ole voitettu nykypäinäkään, vaan ravinnon puutteesta kärsii valtava määrä ihmisiä ympäri maailman.

Rukous. Kuva congerdesign, Pixabay

Ruoka vastaa ihmisen perustarpeeseen. Ruokaa tarvitaan elämiseen ja modernin ihmisen maailmassa sitä löytää on jääkaapista. Ei tarvitse mennä kauppaa pidemmäksi metsälle tai kalaan. Ilmaista ruoka ei tietenkään ole. Siitä on maksettava käypä hinta kauppiaalle euroilla, jotka on tienattu kovalla työllä. Ja kyllähän työmies on leipänsä itse ansainnut, vai mitä?

Joku irvileuka voisi jopa vaatia, että Isä meidän -rukousta pitäisi aavistus nykyaikaistaa ja kirjoittaa sana ’Isä’ pienellä alkukirjaimella, …

Jatka lukemista

Heillä ei ole viiniä

Johanneksen evankeliumin toinen luku alkaa kertomuksella Kaanaan häistä. Sanotaan, että siellä Jeesus teki ensimmäisen julkisen tunnustekonsa. Näin se onkin evankeliumikertomusten välittämän tietämyksen valossa, ellei 12-vuotiaan Jeesuksen taidollista keskustelua Jerusalemin temppelissä kirjanoppineiden kanssa lasketa ihmeeksi.

Viini vähissä. (Kuva Jill Wellington,Pixabay)

Jos siis oletamme, ettei Jeesus ollut tehnyt mitään ihmetekoja aiemmin edes kotipiirissä, avaa se mielenkiintoisen näköalan häissä käytyyn keskusteluun Jeesuksen ja hänen äitinsä välillä. Lue tuo keskustelu ja pysähdy siihen miettimättä yhtään enempää kertomuksen jatkoa, vertauskuvallisuutta tms.

”Viini loppui kesken, ja äiti sanoi Jeesukselle: ”Heillä ei ole viiniä.” Mutta Jeesus vastasi: ”Anna minun olla, nainen. Minun aikani ei ole vielä tullut.” Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.”” (Joh. 2:3-5)

Tarkastele erityisesti äiti Marian sanoja. …

Jatka lukemista

Kaksi tai kolme koolla…

Päivän keskustelulle on tyypillistä mielipiteen ehdottomuus, oikeassa oleminen ja vastakkainasettelu. Olet ehkä kuullut leikkisästi sanottavan, että ”missä kaksi tai kolme ovat koolla, siellä on lihava riita”. Vaikka näin olisikin, on hyvä tiedostaa, että tuossa tilanteessa myös Jumala on läsnä. Jo siksikin Raamatun alkuperäinen versio tuosta sananparresta kehottaa meitä ottamaan Jumalan mukaan keskusteluun:

Rukoilkaamme. Kuva: Gerd Altmann, Pixabay

Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.

Niin tai näin, ehdottomuus ja riita on asunut meissä ihmisissä iät ja ajat. Tämän päivän kasvoton media vain tuo nuo piirteet räikeämmin …

Jatka lukemista

Samassa veneessä

Vene tai sen ’isoveli’ laiva symboloivat ’samassa veneessä’ matkaa tekevää Kristuksen kirkkoa peräsimessä Kristus itse. Symboliikka tulee esiin esimerkiksi goottilaisessa kirkkoarkkitehtuurissa, jossa alttarille johtavaa keskikäytävää kutsutaan laivaksi. Seurakunta on vertauskuvallisesti kokoontunut yhteen ’samaan veneeseen’ katse suunnattuna alttarille kapteeni Kristukseen.

Myrsky Galilean merellä (Rembrandt van Rijn, 1633)

Laiva tunnetaan jo vanhastaan seurakunnan vertauskuvana. Se on kuva kirkosta, jossa Kristus on kapteeni. Jo varhaisiin seurakunnan opettajiin lukeutunut teologi Hippolytos Roomalainen (170 – 235) vertasi seurakuntaa laivaan. Hänen mukaansa:

”Maailma on meri, jolla kirkko purjehtii kuin laiva, mutta aallot eivät voi sitä tuhota.”

Aalloilla keinuvan laivan symboliikan juuret löytyvät jo antiikin ajan latinankielisestä lentävästä lauseesta ”fluctuat nec mergitur”, eli ”vaappuu, vaan ei uppoa”. Se korostaa selviämistä olosuhteista huolimatta. Nykyään …

Jatka lukemista

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Herramme arjessa

Taannoin kirjoitin saarnan Efesolaiskirjeen trinitaarisesta doksologiasta (Ef. 1:3-14). Se on syvällinen katsaus pelastushistoriaan. Siinä Paavali kehottaa lukijaa kohottamaan kanssaan ylistyksen Jumalalle, koska olemme niin siunatut Kristuksessa:

Näistä olemme huolissamme – ja kiitollisetkin.

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä!” (Ef. 1:3)

Doksologiassa Paavali selitti perinpohjaisesti Kristuksessa annettujen siunausten suuruuden, mutta silti pelkään, että monen lukijan kohdalla ylistys saattaa jäädä varsin vaisuksi. Näin siksi, ettei pieni ihminen paljoa ymmärrä Jumalan pelastussuunnitelman suuruudesta – etenkin, kun hän puuhastelee arjessaan varsin erilaisten ongelmien kanssa.

Ihminen on luonnoltaan sellainen olento, että konkreettiset lähellä olevat asiat tuppaavat olemaan hänelle merkittävämpiä kuin globaalit pulmat, ikuisuudesta nyt puhumattakaan. On nurinkurista, että hän …

Jatka lukemista

Lyhyestä virsi kaunis

Pari viikkoa ennen tämän tekstin kirjoittamista sain etuoikeuden löytää mielenkiintoisen artistin. Saan kiittää löydöstäni Googlea, jonka musiikkipalvelu ehdotti minulle entuudestaan tuntematonta artistia sen perusteella, miten Goole on musiikkimakuani vuosien varrella ’oppinut’ tuntemaan. Artistin nimi oli Blanca.

Fariseus ja publikaani (Millais, John Everett, 1829-1896)

Kuluvalla viikolla kävin kiinni sunnuntain evankeliumitekstiin ja kuuntelin samalla tämän Blancan levyä ”Shattered” taustamusiikkina. Kävi kuitenkin niin, että yksi hänen kappaleistaan pysäytti minut. Jäin kuuntelemaan tarkemmin, mitä hän laulaa. Tuo kappale oli nimeltään ”Real Love”, josta on tehty myös espanjankielinen versio ”Amor Real”.

Kyseinen kappale sanoittaa varsin osuvasti yhden puolen siitä kertomuksesta, mistä pohjimmiltaan on kyse sunnuntain evankeliumitekstissä. Kyseessä on vertaus fariseuksesta ja publikaanista rukoilemassa.

Blancan kappaleen valikoitumisesta korviini en nyt …

Jatka lukemista

 
 
 

Etsi sivustolta