Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kirjoittajan arkistot: Jori Brander

Tietoja Jori Brander

Olen bloggaaja, polkujuoksija, pastori, isä ja lähimmäinen Kuopiosta. Lue enemmän blogin sivulta "Jori - kuka?", eli täältä: https://www.brander.name/?page_id=14 - Elämä on liian lyhyt sivusta seurattavaksi.

Siemeniä kaupan

Markuksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus puhuu Jumalan valtakunnasta useammalla kylvöön ja kasvuun liittyvällä vertauksella. Mitenpä muuten Jeesus Taivasten valtakunnasta puhuisi kuin vertauksin, koska eipä langennut maailma Jumalan maailman lainalaisuuksia tunne. Niin kuin päivä eroaa yöstä, niin eroaa Jumalan valtakunta jumalattomien valtakunnasta.

Maissinjyviä, siemeniä siis… (Kuva Vijaya narasimha, Pixabay)

Jeesuksen tässä esittämät vertaukset, kuten vertaus kylväjästä, ovat monelle entuudestaan tuttuja. Silti näkymä Jumalan valtakuntaan yllättää lukijan kerta toisensa jälkeen. Valitsin luvun vertauksista tähän yhden – ehkä vähemmän tunnetun. Se kuuluu näin:

”Jeesus sanoi: ”Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, …

Lisää...

Oikeus olla merkittävä

Englanninkielisessä tekstissä näkee silloin tällöin siteerattavan slogania ”I’m not a number, I’m a human being” (suom. ”En ole numero, olen ihmisolento”). Sitaatin sanallinen muoto vaihtelee liittyen kontekstista, mutta ajatus on sama: oikeus olla yksilöllinen ihmisolento kasvottomassa ihmismassassa.

Olenko minäkin vain numero? (Kuva Gerd Altmann, Pixabay)

En tiedä, mistä tämä sitaatti on alkujaan peräisin, itse jäljitin sen vuosina 1967-68 esitettyyn ”The Prisoner” nimiseen tv-sarjaan.

Havahduin tämän sloganin eteen, kun aloin pohtimaan, miten usein ihmiset ovat arkielämässä toinen toisilleen pelkkiä kasvottomia asioita – jopa pelkkiä numeroita. Ajattelepa kuinka usein kohtaat tilanteen, jossa vastapuoli on kiinnostuneempi sinusta ’numerona’ kuin ihmisolentona.

  • Soitat yrityksen asiakaspalveluun, sinulta kysytään joko tilaajatunnusta tai asiakasnumeroa.

  • Menet pankkiin tai apteekkiin, muutut numeroksi, …

    Lisää...

Pyhät miehet pyhine toimituksineen

Kerron tarinan. Tapailen sitä vapaasti ja vääntelen kieleeni ja tarkoitukseeni sopivaan muotoon. Tämä on mukaelma kertomuksesta, josta luin yhden version englanniksi Frank Violan kirjasta ”Jesus Now”, mutta kertomus ei ollut tosin hänenkään. Hänkin kertoi vain kuulleensa kertomuksen.

Tulvivat joet (Kuva Vicki Nunn, Pixabay)

Johdanto

Kertomus on tuskin tosielämästä, mutta toivon sen opettavan jotain sellaista, minkä voimme puolestamme tuoda tosielämään. Mitäpä virkaa olisi kertomuksella, joka ei mitenkään vaikuttaisi kuulijoihinsa.

Tämä on sukupolvien rajat ylittävä kertomus pyhistä miehistä, jotka asuivat pienen kylän ulkopuolella suuren joen alajuoksulla. Joki voisi olla Suomessa, missä suuret joet nekin aika ajoin tulvivat, mutta sovitaan niin, että kylä sijaitsi maassa nimeltä ”kaukana täältä”.

Asuipa pyhä mies eristyksissä pienestä kylästä. …

Lisää...

Salomo – viisas vahingosta viisastuu

Sananparsi sanoo, että ”viisas oppii virheistään, tosiviisas toisten virheistä, vaan yliviisas ei opi ollenkaan.

Salomon tuomio (Peter Paul Rubens, 1617)

Tämä humoristinen viisautta oppimisen näkökulmasta piikittelevä sananparsi sopii hyvin kuvaamaan niin Salomon elämää kuin myös lukijaa hänen elämänsä arvioijana. Salomo on jo viisautensa osoittanut, mutta lukijan viisaus sen sijaan punnitaan siinä, miten hän ottaa opikseen viisaan sanoista ja hänen valinnoistaan.

Mitä on viisaus?

Entä mitä tämä paljon arvostettu ja himoittu hyve nimeltä viisaus on? Viisaus on oppimista ja tiedon soveltamista elämään. Yhden määritelmän mukaan viisaus määritellään näin:

Tietämys on ihmisellä itsellään tietyllä hetkellä oleva ymmärrys itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Viisaus on kyky käyttää tietämystä omassa toiminnassa.

Tätä hyvinkin viisaus tarkoittaa, kun sitä ajatellaan ihmisen ominaisuutena. Määritelmässä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , | Kommentoi

On vain välitöntä kuuliaisuutta

Kristillisessä kielenkäytössä sana ”kuuliainen” kantaa mitä myönteisintä kaikua. Kuuliaisuuteen yhdistetään myös sellaiset positiivisella arvolla ladatut sanat kuin ”nöyrä” ja ”tottelevainen”. Jos sana liitetään ihmisen asemaan Jumalaan nähden, niin myös sana ”alamainen” sopii kuuliaisuuden sisään.

Abrahamin matka Urista Kanaaniin (József Molnár, 1850)

Kuuliaisuus tuo monelle mieleen Raamatun kertomuksista uskonisä Abrahamin, josta Heprealaiskirjeessä kirjoitetaan uskonsankarien luettelossa näin:

”Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.” (Hepr. 11:8)

Jos luet tekstiä eteenpäin, huomaat jokaisen luettelon uskonsankarin vaalineen elämässään samaa kuuliaisuutta, vaikka sitä ei heidän kohdallaan eksplisiittisesti mainita. Mitä kuuliaisuus käytännössä tarkoittaa?

Se tarkoittaa tietenkin sitä, mitä tekstissä edellä …

Lisää...

Kun Jumala sanoo: ”ei”

Elämässä jokainen kohtaa tilanteita, kun Jumala sanoo ’ei’. Joskus tuo kielteinen vastaus on jotain, mitä jopa odotamme ja toivomme. Joskus se on ’ei nyt’ tai ’ei vielä’, mutta on toki tilanteita, että vastaus on pysyvän kielteinen.

Sano vain ’ei’ (Kuva Kevin Phillips, Pixabay)

Sana ’ei’ on huojentava silloin, kun kielteinen vastaus tulee asialle, josta emme itse pidä. Se on melko huojentavaa myös silloin, kun kielteinen vastaus liittyy asiaan, millä ei ole suurta merkitystä itsellemme. Se on huojentavaa myös silloin, kun Jumalan ’ei’ helpottaa valintaa – sulkee pois kiusaksi asti olleita vaihtoehtoja.

Mutta mitä tehdä, kun Jumala sanoo ’ei’, ja oma tahtoni sanoo ’kyllä’. Käydäkö tuolloin vastustamaan Jumalan tahtoa tai pyytämään toista ja kolmatta mielipidettä?

Omasta elämästäni voisin kertoa …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , | Kommentoi

Tämä on riemuvuosi

Reilu vuosi sitten täytin 49 vuotta. Silloin minun elämässäni tuli täyteen vuosiviikko eli seitsemän kertaa seitsemän vuotta. Se on ajanjakso, jota Vanhan testamentin leeviläislaissa seuraa nk. riemuvuosi.

Riemuvuosi alkoi pasuunan merkkisoitolla.

Riemuvuoden alku määriteltiin kyseisen lain pykälässä näin:

”Laske seitsemän vuosiviikkoa eli seitsemän kertaa seitsemän vuotta. Kun vuosiviikkoja on kertynyt seitsemän eli vuosia yhteensä neljäkymmentäyhdeksän, anna silloin seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä puhaltaa torveen; tuona sovituspäivänä soikoot torvet kaikkialla maassanne.” (3. Moos. 25:8-9)

Perimätiedon mukaan ensimmäistä riemuvuotta vietettiin Israelissa 64 vuotta Kanaanin maahan saapumisen jälkeen. Toisaalta on myös näyttöä siitä, ettei riemuvuotta sen jälkeen koskaan vietetty. Kyseessä oli laki, jota ei kukaan tahtonut noudattaa.

Riemuvuoden käsite on aina kiehtonut minua. Se on kiehtova ajatus yhteiskunnan talouden sääntelymekanismina, mutta ennen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |