Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kirjoittajan arkistot: Jori Brander

Tietoja Jori Brander

Olen 70-luvulla elämän matkan aloittanut perheenisä. Perheeseeni kuuluu vaimo ja viisi lasta, joista kolme asuu kanssamme kotona Kuopiossa. Työskentelen Suomen Metodistikirkossa (UMC) piirikunnanjohtajana ja pastorina. Perheen ja seurakuntatyön lisäksi jää vielä pieni siivu aikaa myös harrastukselle: polkujuoksulle. Juokseminen voimauttaa jaksamaan henkisesti, minkä lisäksi se on keskeinen osa rukous- ja hartauselämääni. Summary in English: Shiny shy hard working Finnish trailrunner. You'll find me running 5-6 days per week. I'm a family man with wonderful family: wife and 5 kids - 3 of them are still living in the home with us. I work in United Methodist Church - serving as a pastor and a district superintendent.

Olkoon ilosi Herrassa

Virkkeen tai kappaleen mittaiset irralliset sitaatit tekstistä ovat varsin helposti ymmärrettävissä väärin, jos niistä ei käy enää selkeästi ilmi kirjoittajan sanoma. Alkuperäisen tekstin tunteneelle sitaatin tekijälle kirjoittajan ajatus välittyy sitaatistakin, mutta välittyykö se enää hänen lukijalleen, on toinen asia. Irralliset sanat voivat kertoa aivan eri viestin riippuen siitä, mihin yhteyteen ne laitettu. Tämä on etenkin sähköisen viestinnän maailmassa kasvava ongelma.

Daavid tanssii Jumalan ylistykseksi.

Sama viestinnän ongelma liittyy myös Raamatun lukemiseen ja erityisesti siihen. Näin jo siksikin, koska lukijalle Raamatun sanan painoarvo on paljon suurempi kuin vaikka viikkolehden mielipidekirjoituksen. Silti lukijoina syyllistymme Raamatun kohdalla jopa useammin siihen, että repäisemme sieltä irrallisia sanoja – Jumalan lupauksina meille – sen mukaan, mikä tuntuu korvamme sopivalta.

Yksittäisten jakeiden satunnainen siteeraus sieltä täältä muistuttaa …

Lisää...

Valmistamisen aikaa

Adventtina muistutamme toisiamme siitä, että seurakunta elää odotuksessa. Ihmisen näkökulmasta odotammeajan kulumista ja juhlan alkua. Odotus on valmistautumisen aikaa; adventti valmistaa ihmisen kohtaamaan juhlan siinä missä hän puolestaan valmistaa kotinsa ja kalenterinsa joulunpyhiksi.

Adventin odotus on elävä vertaus ja esimerkki siitä, millä tavoin odotus valmistaa siihen, mitä odotetaan. Jumalan näkökulmasta odottaminen ei ole määrähetkien odottamista; se on valmistamista. Jumala ei ’odota’; hän valmistaa. Jumala ei katso ’oikeaa hetkeä’ kalenterista; hän katsoo ’valmiutta’.

Profeetta Malakia (Duccio di Buoninsegna)

Jumalan aika tässä merkityksessä ei ole meidän mittaamaamme ’kronos’ -aikaa, vaan ’kairos’ -aikaa. ’Kairos’-aika ei ole määrämittaista, kuten kellon osoittama ’kronos’-aika. ’Kairos’-aikaa ei mitata hetkissä, vaan laadussa. Kun ’kairos’-ajan viisari nytkähtää eteenpäin, se merkitsee siirtymistä laadullisesti uuteen aikaan.

Adventin odottamisen kuvassa ei ole …

Lisää...

Sodassa

Avaan muutamalla sanalla hataria ajatuksiani sodasta monen arkea hallitsevana olotilana. Näemme selkeästi sodan vaikutuksen, kun kansat, ideologiat tai uskonnot ovat sodassa keskenään, mutta silti olemme sokeita sodankäynnille omassa arjessa. Vaikka sotatilaa elämässämme ei olisi julistettu, voimme silti olla sydämessämme sodassa.

Avaan sodassa olemisen problematiikkaa varsin harmittoman tositarinan kautta. Esimerkki on valittu sen tähden, että siitä on helppo tunnistaa sotatila ja toisaalta se antaa meille tilaa vakavampaan pohtimiseen arjen merkityksellisempien sotien suhteen.

Sodassa – Pokemon GO.

Hieman taustaa esimerkin ymmärtämiseksi

Taustaksi mainittakoon sen verran, että pelaan vieläkin satunnaisesti jo aikaa sitten muodista pois pudonnutta Pokemon GO -mobiilipeliä. Se on nk. ’lisätyn todellisuuden’ (augmented reality) peli, eli sitä pelataan kännykällä ulkona liikkuen oikean elämän kohteissa. Se on kuin tehty liikkuvalle ihmiselle. Matkailijalle …

Lisää...

Riemullinen hoosianna

Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisen adventtikynttilä sytyttämisellä. Se symboloi odotusta, jota myös ensimmäiseen adventin perinteeseen kuuluva ”Hoosianna!” huudahdus sekin alleviivaa. Hoosianna on riemullinen huudahdus, joka kuuluttaa Jumalan tietoon sydämen hartaimman toiveen: ”Oi auta, pelasta!” Huomaa, että sanoin ’riemullinen hoosianna’.

Kristuksen kunniassaan – mosaiikki Saint Charles seminaarissa Carthagenassa.

Ensimmäisen adventin evankeliumin teksti (Luuk. 21:25-36) alkaa neljän jakeen mittaisella profetialla, jota seuraa vertauskuva viikunapuusta ja lopuksi kehotus valvoa. Jeesuksen puheen ensimmäinen osa johdattaa lukijan hoosiannaan ja adventin kantavaan teemaan – odotukseen.

”Auringossa, kuussa ja tähdissä on merkkejä, ja maan päällä on kansoilla ahdistus ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ihmiset menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä kohtaa maanpiiriä, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan …

Lisää...

Talita kuum!

Kirkkovuoden viimeisestä sunnuntaita on luterilaisessa Suomessa kutsuttu vuodesta 1958 alkaen Ruotsin esikuvan mukaisesti synkänpuhuvasti tuomiosunnuntaiksi. Katolisen kirkon perinne puhuu tuomiosunnuntain sijaan ”Kristuksen kuninkuuden sunnuntaista”. Samoin metodistikirkon traditiossa tämän pyhän nimessä on katolisen perinteen tapaan iloisempi sointi. Se on ”Reign of Christ” eli ”Kristuksen hallintavallalle” omistettu sunnuntai.

Jairoksen tytär saa elämän.

Puhutaan sitten kuninkuudesta tai hallintavallasta, monen sielunmaisemaan piirtyy kuva kuninkaan valtaistuinsalista tai hallitsijasta valtaistuimellaan. Hallitsijaan ja kuninkuuteen liittyy ajatus hallintavallasta, joka on kuninkaan valtaa, sillä hänellä on voima ja oikeus toimeenpanna asioita, joihin ei rivikansalaisella ole valtaa eikä oikeutta.

Kansalaisen näkökulmasta hänen oma elämänsä on enemmän tai vähemmän alamainen kuninkaansa hallintavallalle. Kansalaisen kuuliaisuus kuuluu esivallalle – kuninkaalle. Se on kuninkaan oikeus. Kuninkaan velvollisuus …

Lisää...

Neljänteen temppeliin

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Sen sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Valvominen ei kuitenkaan ole pelonsekaista odottamista vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen.

Taivasten valtakunnan kansalaisina elämme maailmassa muukalaisina; olemme siis ohikulkumatkalla, koska kotimme ei ole tässä maailmassa vaan Jumalan valtakunnassa. Silti uskova hänkin helposti kotiutuu näkyvään maailmaan ja unohtaa, ettei hän kuitenkaan elä täällä pysyvästi.

Herodeksen temppeli. Tällainen se olisi voinut olla.

Kutsun uskovan kotiutumista maailmaan muutokseksi ’matkalaisen mentaliteetista’ ’asukkaan mentaliteettiin’. Yksi asukkaan mentaliteetin tunnusmerkeistä on se, että hän alkaa rakentamaan. Hän rakentaa elämänsä turvan asuinympäristönsä arvojen varaan: koti, uskonto, isänmaa. Asukas ei ole enää matkalla. Hän on asettunut paikalleen.

Taivasten valtakunnan kansalaisina meitä pitäisi kuitenkin hallita ei asukkaan …

Lisää...

Sukulunastajani

Isänpäivä oli ja meni marraskuun toisena sunnuntaina. Minulle isänpäivä onyksinkertaisesti kotipäivä. En kaipaa muistamista enkä etenkään päivän juhlistamista, puhumattakaan rasittavista lounaista, kyläilyistä, jne.

Isänpäivä on kuitenkin omiaan muistuttamaan minua lähimmistä – heistä, ketkä ovat arjessa niin lähellä, että heissä todellinen rakkauteni ja ’voiteluni’ Jumalan palvelijana mitataan. Kutsumus jumalanpalvelijana mitataan siellä, missä olemme kuin ’kotonamme’. Siihen Paavalikinviittaa, kun hän ohjeisti Timoteusta valitsemaan seurakunnan ’kaitsijaa’:

”Hänen tulee hallita hyvin oma kotinsa ja kaikella arvokkuudella pitää lapsensa kuuliaisina.” (1. Tim. 3;4)

Tämä riittäköön isänpäivän teemasta. Kirkkokalenterin teksti kuulostaa isänpäiväksi varsin erikoiselta. Nimittäin jaan muutaman sanan Ruutin kirjasta – niin Ruut oli äiti – ei isä, mutta on se kuitenkin biologinen tosiasia, että Ruutin synnyttämällä Oobed -pojalla oli myös isä ja hänen nimi on Boas.

[caption id="attachment_2365" align="alignright" …

Lisää...
Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |