Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kirjoittajan arkistot: Jori Brander

Tietoja Jori Brander

Olen bloggaaja, polkujuoksija, pastori, isä ja lähimmäinen Kuopiosta. Lue enemmän blogin sivulta "Jori - kuka?", eli täältä: https://www.brander.name/?page_id=14 - Elämä on liian lyhyt sivusta seurattavaksi.

Palvonnan ihmeet

Suomenkielessä on kaksi sanaa, jotka muistuttavat toisiaan läheisesti äänneasultaan sekä kristillisessä käytössä ne muistuttavat toisiaan myös sisällöllisesti. Ne ovat ’palvoa’ ja ’palvella’. Niiden käyttö on hyvinkin päällekkäistä. Puheessa käytämme yhteisistä kokoontumisista nimitystä jumalanpalvelus emme ’jumalanpalvonta’. Toisaalta lauluntekijä sanoittaa ”Tahdon sua palvoa…”, mikä monen korvaan tarkoittaa kuitenkin eri asiaa kuin ”Tahdon sua palvella…

Ehtoollinen on Jumalan läsnäolon ja kohtaamisen hetki. Palvontaa sekin., (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Kummallakin sanalla – palvoa ja palvella – on toisistaan poikkeava, mutta myös osittain päällekkäinen merkitys:

  • Palvominen merkitsee toisen persoonan korottamista ja sen edessä nöyrtymistä, kun taas palveleminen on toisen ihmisen huomioimista tai palveltavan tahdon korottamista.

  • Toisaalta termit sisältävät myös jotain samaa. Kristillisessä merkityksessä palvomiseen kuuluu palveleminen, ja vastaavasti palveleminen on erottamaton …

    Lisää...

Meraki

Vincent van Gogh teki vuonna 1890 maalauksen, joka perustui hänen tekemäänsä varhaiseen litografiaan. Maalaus valmistui toukokuun alussa aikana, kun hän toipui vakavasta sairaudesta, joka kohta uusiutui noin kaksi kuukautta ennen kuolemaansa. Hänen kuolemansa on yleisesti tulkittu itsemurhaksi.

Trauernder alter Mann – Sureva vanha mies (Vincent van Gogh, 1890)

Maalauksen nimi on ”Trauernder alter Mann” eli ”Sureva vanha mies”. Van Gogh maalasi sen varsin tietoisena omasta hauraasta tilastaan ihmisenä. Hän kohtasi tuolloin kuolevaisuutensa ja ennen kaikkea sen, miten elämä riisuu ihmisen luuloistaan olla jotain erityistä. Kun katsoo taulua, ei ole lainkaan vaikea ajatella Van Goghin antaneen siihen itsestään kaiken sen elämän mitä hänessä oli jäljellä – ja siitä syntyi ”Sureva vanha mies”.

Taiteilija Van Gogh …

Lisää...

Elämän suola(t)

Olet kuullut sanottavan, että jokin on ”elämän suola”. Elämäntilanteesta riippuen ihmiset mieltävät ”elämän suolaksi” hyvin erilaisia asioita; kuka nimeää suolaksi ystävät, kuka jännityksen, kuka jonkin urheilulajin jne. Ehkä useimmin kuulee kuitenkin sanottavan, että ennalta-arvaamattomuus on ehdoton elämän suola – näin ainakin hyvänä päivänä moni on valmis vannomaan.

Suolaa (Kuva monicore Pixabaystä)

Elämän suola on vertauskuva sekin. Se viittaa elämän makuun vastakohtana elämälle, joka ei miltään maistu. Vertauskuvassa suola on mauste, maun antaja ehkä muuten mauttomalle ’elämän ruoalle’. Vertauskuva elämän suolasta ei ole lainkaan kiinnostunut muista suolan ominaisuuksista kuin mausta. Siinä ei ole viittausta suolan ominaisuuteen säilöntäaineena, puhumattakaan janottamisesta tai kivusta, mitä suola tuottaa, jos sitä joutuu vaikkapa avohaavaan.

Kerronpa seuraavaksi kahdesta näkökulmasta ’elämän suolaisuuteen’ – …

Lisää...

Ikuinen lohduttaja

Talven ytimessä, kun valo kohtaa voittaa pimeyden ja aurinko valtaa lumiset hanget, koittaa monelle pienen loman hetki jonkinlaisen talviloman muodossa. Tällöin työelämässä lomien tähden tehdään monenlaisia järjestelyjä, jotta asiat luistavat lomienkin aikaan.

Ennen kuin voi jäädä lomalle tai irrottaa itsensä arjesta pidemmäksi aikaa matkan tai mökkeilyn vuoksi, vastuullinen ihminen tekee järjestelyjä varmistaakseen, ettei hänen poissaolostaan koidu kenellekään kohtuutonta haittaa. Joku kääntää postit, toinen pyytää naapuria kastelemaan kukat, kun taas joku vie perheen lemmikkieläimen hoitoon. Samoin työpaikalla joku toinen ottaa hoitaakseen lomalle jäävän työtehtävät hänen poissaolonsa ajaksi.

Tämä toki on meille kaikille tuttua. Eihän kukaan vastuullinen henkilö häivy toisiin maisemiin ensin kertomatta toisille ja varmistamatta, että elämä jatkuu myös poissaolon aikana.

Samanlainen tilanne on …

Lisää...

Evankelimi – Suuri sanoma

Veljemme Paavali kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille tällä tavoin:

Paavalin kääntymys tiellä Damaskokseen (Caravaggio, 1600)

Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!” (1. Kor. 9:16)

Paavali ei kirjoita jakeen päättävää huudahdusta tekstiin tyylikeinona tai teatraalisena ilmauksena. Sanat ovat täynnä tunnetta. Se on huudahdus – Paavalin sydämen huuto evankeliumin tähden. Ilmaus ”Voi minua” on sydämen paloa. Se on alkukielessä tuskan ilmaus – ei vain puolihuolimaton ”voi, voi”, vaan todellakin sydäntä repivä henkilökohtainen ”voi!

Paavali ei julistanut evankeliumia siksi, että hän olisi nauttinut puhumisesta. Hän ei julistanut sen tähden, että se olisi ollut hänen työnsä. Hän ei myöskään julistanut evankeliumia, koska ihmisistä …

Lisää...

Te olette todistajani

Olet ehkä nähnyt mediasta sarjaohjelmia ja ehkä dokumentteja, joissa on kuvattu oikeusistuimen toimintaa. Ehkä olet ollut seuraamassa oikeudenkäyntiä paikanpäällä vaikka käräjäoikeudessa. Mutta oletko koskaan ollut mukana oikeudenkäynnissä kutsuttuna? Oletko ollut todistajana, syytettynä tai ehkä asiantuntijana kuultuna?

Oikeusistuimessa. (Kuva succo Pixabaystä)

Oli, miten oli, lue seuraavat jakeet ja palauta mieleesi tunnelmat oikeudenkäynnistä. Jesaja kuvaa tässä näynomaista oikeudenkäyntiä, jossa ratkaistaan, kuka on todellinen Jumala. Siinä annetaan tuomiota siitä, kuka on tosi Jumala. Tämä oikeudenkäynti käydään meidän jokaisen elämässä aina, kun pohdimme kuka tilanteessa missä milloinkin saa meidän elämässämme Jumalan paikan.

Kaikki kansat kokoontukoot, kerääntykööt kansakunnat yhteen: voiko joku siitä joukosta ilmoittaa meille, mitä minä ilmoitan, ja kertoa meille, mitä tapahtui ennen? Asettakoon siis luotettavat todistajat ja osoittakoon olevansa oikeassa, niin …

Lisää...

Tietäjien viisaus

Yleensä perinteinen jouluevankeliumi luetaan Luukkaan mukaan, mutta onneksi tiernapoika-perinne on säilyttänyt tuoreena muistissa myös Matteuksen tallentamat tapahtumat. Luukas kertoo Jeesuksen syntymästä talliin ja paimenten vierailusta vastasyntyneen luona, kun taas Matteus kertoo vasta viikkoja tai jopa kuukausia myöhemmän tapahtuman tietäjien vierailusta Jeesuksen luona.

Tietäjät matkasivat ’varjoista’ valoon. (Kuva Andrew Martin Pixabaystä)

Tietäjien saapumista me perinteisesti juhlistamme vasta ’reilusti valon puolella’ eli loppiaisena, kun talven lyhin päivä on ehtinyt jo ’huimasti’ pidetä. Emme siis ole lainkaan myöhässä, kun vasta nyt katsomme Matteuksen jouluevankeliumia.

”Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. ”Menkää sinne”, hän sanoi, ”ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta …

Lisää...