Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kirjoittajan arkistot: Jori Brander

Tietoja Jori Brander

Olen 70-luvulla elämän matkan aloittanut perheenisä. Perheeseen kuuluu vaimo ja viisi lasta, joista kolme asuu kanssamme kotona Kuopiossa. Työskentelen Suomen Metodistikirkossa (UMC) piirikunnanjohtajana ja pastorina. Perheen ja seurakuntatyön lisäksi jää vielä pieni siivu aikaa myös harrastukselle: polkujuoksulle. Juokseminen voimauttaa jaksamaan henkisesti, minkä lisäksi se on keskeinen osa rukous- ja hartauselämääni. Summary in English: Shiny shy hard working Finnish trailrunner. You'll find me running 5-6 days per week. I'm a family man with wonderful family: wife and 5 kids - 3 of them are still living in the home with us. I work in United Methodist Church - serving as a pastor and a district superintendent.

Nehemian talouskriisi

Otsikko puhuu talouskriisistä. Talouskriisi on noussut monen huulille COVID-19 epidemian myötä. Tuntuu siltä, että monelle talouden ahdinko on jopa terveysuhkaa suurempi. Enkä ollenkaan vähättele talousuhkaa. Onhan raha itsensä jumalaksi korottaneelle ihmiselle ehkä tärkein henkilökohtaisen riippumattomuuden (=jumaluuden) väline. Raha tekee ihmisestä ’voivan’ ja sen puute riippuvaisen.

Nehemia – profeetaksikin kutsuttu.

Toki talousasiat huolestuttavat meitä jokaista, eikä niistä sovi tehdä pilaa niin kuin minä tein edellä… anteeksi. Puhuttiin sitten maailmantaloudesta, kansantaloudesta tai henkilökohtaisesta taloudesta talouden tila huolestuttaa meitä jokaista tällä hetkellä.

Talouskriisi iskee toisiin kovemmin ja toisiin lievemmin, mutta aina talouskriisi nostaa myös heitä, ketkä pääsevät hyötymään toisten ahdingosta. Tämä nyt vain kuuluu vapaan markkinatalouden pelin lainalaisuuksiin. Tyypillisesti suuren pääoman haltijat hyötyvät taantumasta, kun taas pienellä pääomalla ’pelaavat’ joutuvat …

Lisää...

Viktor ja Corona

Tätä kirjoittaessani eletään maaliskuun loppua. Koronavirusepidemian poikkeusjärjestelyt alkoivat kohdallani yli kaksi viikkoa sitten, kun sunnuntaina 15. maaliskuuta palasin työmatkalta kotiin. Sen jälkeen olen perunut kaikki kevään matkat kesäkuulle saakka, tiedottanut kirkkomme poikkeuskäytännöistä ja istunut työpöydän edessä nenä kiinni tietokoneruudulla kymmenissä ja taas kymmenissä online-tapaamisissa.

Taitelijan näkemys Viktorin ja Coronan marttyyriosta.

Vielä epidemian alussa odotin, että tiedossa on kohta normaalia rauhallisempi kevät. Olin väärässä. Kevät on osoittautunut paitsi työtehtävien määrän myös henkisen kuormittavuuden osalta poikkeuksellisen raskaaksi.

Tilanteen raskautta lisää tietoisuus siitä, että kun poikkeusoloista palataan jonkinlaiseen uuteen normaaliin, niin keväältä siirretyt asiat ruuhkauttavat arjen pian uudelleen. Lisäksi lähitulevaisuudessa odottaa poikkeusjärjestelyt, jotka ovat seuraus nykyhetken poikkeusjärjestelyiden vaikutuksesta.

Poikkeuksellista hyvää

Vaikka elämämme raskaita aikoja, olen ilokseni samaan aikaan huomannut yleistä heräämistä kestävien arvojen …

Lisää...

Kaksi karhua ja pojat

Raamatussa on paljon jakeita, joita siteerataan päivittäin ja opetellaan jopa ulkoa. Tällaisia ovat esimerkiksi pienoisevankeliumi (Joh. 3:16), protoevankeliumi (1. Moos. 3:15) ja rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37-40). Ne kiteyttävät uskonsisällön ja ovat täten keskeisiä arjessa.

Taitelijan näkemys ’karhutekstistä’.

Edelleen on myös joukko kertomuksia, joita kerrotaan jumalanpalveluksissa tai raamattupiireissä uudestaan ja uudestaan: laupias samarialainen (Luuk. 10:30-36), Daavid ja Goljat (1. Sam. 17:17-58), Abraham uhraa Iisakin (1. Moos. 22:1-19) jne.

On myös raamatunkohtia, joiden ääreen palataan kerta toisensa jälkeen siksi, että ne herättävät lukijan pohtimaan jotain siinä esiintyvää yksityiskohtaa, mitä teksti ei ehkä kerro, kertomuksen moraalista opetusta tai omalle kulttuurillemme vierasta tapaa.

Raamattu on kuitenkin sen verran tuhti opus, että kaikkien edellä mainittujen tekstien lisäksi jää vielä jäljelle suuri …

Lisää...

Pappia lainaamassa

Tuomarien kirjan luvuissa 13-16 on kertomus Simsonin elämästä. Jumala antoi Simsonin tuomariksi hajallaan oleville Israelin heimoille. Simson oli vastaus Israelin alemmuuden tilaan filistealaisten armoilla:

Miika ja leeviläinen.

”Israelilaiset rikkoivat jälleen Herraa vastaan, ja Herra jätti heidät neljäksikymmeneksi vuodeksi filistealaisten armoille.” (Tuom. 13:1)

Herra valitsi erottaa Simsonin käyttöönsä jo syntymästä saakka. Hän oli Jumalan rukousvastaus Israelin ahdistukseen, mikä kertoo jotain Jumalan ja ihmisen erilaisesta aikakäsityksestä. Nimittäin Jumala vastasi hurskaiden rukouksiin jo Simsonin syntymässä, vaikka he saivat odottaa ehkä 15 – 20 vuotta ennen kuin ’rukousvastaus’ kasvoi aikuisikään ja tuli heille näkyväksi. Jumalan vastaus siis eli pitkään rukoilijoiden keskuudessa, vaikka he eivät sitä vielä kyenneet näkemään.

Simsonin tekoja Israelin tuomarina en käy tässä erittelemään. Ne olivat kaikessa ristiriitaisuudessaan Jumalan vastaus Israelin …

Lisää...

Kärsimyksen sivustakatsojat

Sunnuntain evankeliumiteksti on tuttu kertomus Johanneksen evankeliumin yhdeksännestä luvusta (Joh. 9:1-41). Siinä Jeesus parantaa sokeana syntyneen miehen. Miehen parantaminen – Jeesuksen yliluonnollinen laupeuden teko – on varsin pieni kahden jakeen osuus yhteensä peräti 41 jakeen mittaisesta kertomuksesta. Näin siitä huolimatta, että sokea mies ja hänen parantumisensa on tarinan keskiössä kertomuksen alusta loppuun.

Sokea kerjäläinen (Jules Bastien-Lepage, 1848-1884)

”Näin sanottuaan Jeesus sylkäisi maahan, teki syljestä tahnaa, siveli sitä miehen silmiin ja sanoi: ”Mene Siloan altaalle ja peseydy.” – Altaan nimi merkitsee: lähetetty. – Mies meni, peseytyi ja palasi näkevänä.” (Joh. 9:6-7)

Tässä kaikki, mitä Johannes kirjoitti Jeesuksen varsinaisesta tunnusteosta. Entä mihin suurin osa kertomuksen palstatilasta kului? No, tietenkin siihen samaan, mihin se kuluu meidänkin aikanamme. Aika ja palstatila kuluu …

Lisää...

Aikansa todistaja

Paastonajan kolmannen sunnuntain teksti on Johanneksen evankeliumin kertomus Jeesuksen ja samarialaisen naisen kohtaamisesta samarialaisen Sykarin kaupungin lähistöllä Jaakobin kaivolla (Joh. 4:5-42).

Kristus ja samarialainen nainen (Siemiradzki, Henryk, 1843-1902)

Teksti on varsin pitkä ja polveileva dialogi Jeesuksen ja tämän varsin erilaista elämäntapaa edustaneen vieraskansaan kuuluvan naisen kanssa. Tekstissä Jeesus tuntui silti olevan paljon kiinnostuneempi tämän naisen kohtaamisesta kuin vedestä, jota hän tuli kaivolta hakemaan. Samoin valitsen minäkin olla tekstissäni kiinnostuneempi siitä, mitä tämä nainen teki kuin keskustelusta, jonka hän kävi Jeesuksen kanssa. Luen muutaman jakeen lähinnä tekstin loppupuolelta.

Muistanet Jeesuksen keskustelun naisen kanssa Sykarin kaivolla sen verran hyvin, että riittää, kun mainitsen Jeesuksen puhuneen naisen kanssa elävästä vedestä, messiaasta ja naisen henkilökohtaisista murheista.

Saarnan ensimmäinen sitaatti on kohdasta, missä mainittu …

Lisää...

Eivät tahtoneet tulla

Ehkä sinullekin on tuttu seuraavan kaltainen tilanne, josta olen löytänyt itseni monet kerrat. Järjestän tapaamista, pienimuotoista juhlaa, palaveria tai seurakunnan tilaisuutta. Kokoontuminen tuntuu minusta itsestäni tavalla tai toisella tärkeältä, joten tahdon panostaa siihen poikkeuksellisen paljon. Valmisten kaiken kuntoon etukäteen ja kutsut olen lähettänyt nekin hyvissä ajoin osallistujille.

Ikoni kuninkaan pojan häät -vertauksesta.

Vihdoin tuon odotetun kokoontumisen hetki lähenee. Pari päivää ennen tulee kolme sähköpostia, jossa lähettäjät pahoittelevat, etteivät pääse tulemaan, koska tuli este, toinen meno tai ei nyt tunnu siltä, että jaksaisi tulla. No, sehän on varsin tavallista – elämää. Edellisenä päivän joku soittaa, ettei aio tulla, koska hänellä olikin vapaailta. Ja vielä illalla tulee 2-3 lyhyttä viestiä, joissa lähettäjät pahoittelevat, etteivät muistaneet koko asiaa ja eivät voikaan tulla.

Kun …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta