Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: armo

Tämän sanoman airut

Seurakunnan opetus- ja saarnatyötä tekevien henkilöiden nimikkeistä on eri kirkkokunnilla omat viralliset määritelmät. Esimerkiksi nimike ’pastori’ tarkoittaa hieman eri asiaa, jos nimikkeen sisältöä tiedustelee vaikkapa luterilaisen kirkon tai jonkin vapaansuunnan seurakunnan edustajilta. Yhdessä kirkkokunnassa se voi olla yleisnimike, kun jossain toisessa se tarkoittaa ’johtavaa paimenta’, vihittyä pappia, jne.. Edelleen poikkeavia käytäntöjä liittyy myös nimikkeen käyttöön edellytettyyn koulutukseen tai virkaan nimitykseen liittyvissä vaatimuksissa.

Siellähän se taas saarnailee… (Kuva OpenClipart-Vectors, Pixabay

On sanojen viralliset merkitykset mitä tahansa, kansankielessä nimikkeet ovat sekaisin sulassa sovussa. Näitä ammattinimikkeitä ei ole suojattu, joten niitä voi käyttää niin kuin kukin parhaaksi näkee. Puhutaan papista, pastorista, saarnaajasta ja julistajasta – kaikista sekaisin. Kukin valitsee nimikkeen oman makunsa mukaan. Nykypäivänä nimitykset pappi, pastori ja ehkä julistaja ovat …

Jatka lukemista

Voita sinä paha hyvällä

Voita sinä paha hyvällä” on suora sitaatti Paavalin kirjeestä roomalaisille. Erityisen vaikeaksi kehotuksen tekee, kun siihen sisältyy ajatus oikeudesta ja kun väärinteko kohdistuu sekin itseen. Siteeraan tekstin tähän:

Hyvällä vai pahalla? (Kuva OpenClipart-Vectors, Pixabay)

Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: ’Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan’ – näin sanoo Herra. Edelleen sanotaan: ’Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle.’ Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä …

Jatka lukemista

Velkojia ja velallisia

Aiheeseeni viitaten totean arvoituksellisesti: missä velallinen siellä velkoja. Sunnuntain kirkkotekstit käsittelevät anteeksiantamisen jatuomitsemisen sekä armon ja armottomuuden kysymyksiä rakkaudesta käsitteestä käsin.

”Christ Cares for All”, lasimaalaus kirkosta Filippiineiltä.

Sanoisin, että aihepiirin periaatteet ovat varsin selkeät, mutta niiden sovellus käytännönelämässä ontuu. Periaatteet ja ’totuudet’ kasvavat mittasuhteisiin, missä ihmisestä tulee mielipiteiden pelinappula. Ei ole enää tilaa olla ihminen – puhumattakaan armahdetusta sellaisesta.

Käsittelen pääasiassa sunnuntain epistolatekstiä Paavalin kirjeestä roomalaisille. Tahdoin kuitenkin käydä sen maisemaan sisään evankeliumitekstin johdattamana. Näin siksi, että evankeliumiteksti puhuu ’velallisista’ ja ’velkojista’, mikä auttaa meitä lukemaan Paavalin tekstistä sen ydinasian.

Peräti seitsemän kertaako?

Päivän evankeliumitekstissä (Matt. 18:21-35) Pietari kysyi Jeesukselta tarkentavan kysymyksen koskien anteeksiantoa:

”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa …

Jatka lukemista

Lähestykää Jumalaa

Tässä tekstissä lähestymme Herraa. Lienet kuullut siteerattavan seuraavaa Raamatun lupausta Jaakobin kirjeestä:

Lähekkäin. Kuva Marzena P., Pixabay)

”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaak.4:8a)

Jaakobin kirjeen teksti puolestaan on kirjoittaja Jaakobin epäsuora sitaatti profeetta Sakarjan tekstin vastaavasta lupauksesta (Sak. 1:3). Ohje on sellaisenaan varsin selkeä ja järkeenkäypä. Sitä mukaillen onkin sanottu, että kun ihminen ottaa varovaisen askeleen kohti Jumalaa, Jumala tulee häntä vastaan suurin harppauksin aivan niin kuin vertauksessa tuhlaajapojan isä teki.

Lupauksen ensimmäisen osan ohje ”lähestykää Jumalaa” ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen kuin nopeasti vilkaisten luulisi. Mielestäni on aiheellista kysyä, miten sitten Herraa lähestytään? Jos tätä ei kysytä, jää kehotus ’roikkumaan tyhjän päälle’ ilman konkreettista sisältöä.

Valitettavan usein pohdinta …

Jatka lukemista

Muistopuheita ja aikakirjoja

Luin taannoin Vanhan testamentin aikakirjojen kertomusta Israelin jakautuneen valtakunnan ajalta. Tekstissä jaksottuu kuninkaiden mukaan. Välillä kuninkaat vaihtuvat miltei yhtä tiuhaan kuin nimet sukuluetteloissa. Vaihtuvuus on ymmärrettävää, koska aikakirjoissa seurataan rinnan kahden valtakunnan, eli pohjoisen Israelin ja eteläisen Juudan historiaa. Kuninkaita on siten tuplaten. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy suureen vaihtuvuuteen.

Joram – Juudan kuningas.

Aikakirjoissa on myös jaksoja, joissa kuninkaan elämää, kuten Hiskian, seurataan luku lukujen perään. Sen lisäksi on tarinoita kuninkaista, kuten minut pysäyttänyt Juudan kuningas Joram, joiden elämä on kuitattu miltei muutamalla virkkeellä.

Kuningas Joramin melko lyhyt kahdeksan vuotta kestänyt hallintokausi on kuitattu muutaman jakeen tekstillä (2. Aik. 21:4-29), mistä leijonan osan palstatilaa vie profeetta Elian kirjeen sitaatti.

Joramin elämää

Joramin elämän …

Jatka lukemista

Leikkaa, liimaa, muokkaa

Omien tekstien edessä teen alati jatkuvaa toimitustyötä. Mitä olen aiemmin kirjoittanut, ei kohta uudelleen lukiessa enää miellytä minua. Näin ehkä siksi, että nyt hetkeä myöhemmin näen aavistuksen paremmin, mihin teksti minut johtaa.

Muokkaa, leikkaa, liimaa, kopioi…

Toisaalta tarkastellessani tekstiä näen sen sujuvuudessa monet pienet kömmähdykset, joita en tavoittanut vielä ajatusta paperille laittaessa. Korjaan myös virheitä: kirjoitusvirheitä, huonoa lauserakennetta ja virheellisiä ajatuksia. Tähän tapaan tekstin parissa kuluu tunti jos toinenkin. Näin on käynyt monet kerrat tämänkin tekstin parissa.

Samaa muokkausta tehdään kaikkien tallenteiden kanssa, esimerkiksi kuva- tai äänitallenteet. Jos kyseessä on tallenne, on helppo leikata pois huonosti tehtyjä kohtauksia sieltä täältä. Osan voi tehdä jopa uudelleen tai kuvakulmia voi korjata, jos on ollut useampi kamera tallennetta tehdessä. Toisaalta …

Jatka lukemista

Nehemian talouskriisi

Otsikko puhuu talouskriisistä. Talouskriisi on noussut monen huulille COVID-19 epidemian myötä. Tuntuu siltä, että monelle talouden ahdinko on jopa terveysuhkaa suurempi. Enkä ollenkaan vähättele talousuhkaa. Onhan raha itsensä jumalaksi korottaneelle ihmiselle ehkä tärkein henkilökohtaisen riippumattomuuden (=jumaluuden) väline. Raha tekee ihmisestä ’voivan’ ja sen puute riippuvaisen.

Nehemia – profeetaksikin kutsuttu.

Toki talousasiat huolestuttavat meitä jokaista, eikä niistä sovi tehdä pilaa niin kuin minä tein edellä… anteeksi. Puhuttiin sitten maailmantaloudesta, kansantaloudesta tai henkilökohtaisesta taloudesta talouden tila huolestuttaa meitä jokaista tällä hetkellä.

Talouskriisi iskee toisiin kovemmin ja toisiin lievemmin, mutta aina talouskriisi nostaa myös heitä, ketkä pääsevät hyötymään toisten ahdingosta. Tämä nyt vain kuuluu vapaan markkinatalouden pelin lainalaisuuksiin. Tyypillisesti suuren pääoman haltijat hyötyvät taantumasta, kun taas pienellä pääomalla ’pelaavat’ joutuvat …

Jatka lukemista

 
 
 

Etsi sivustolta