Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: armo

Muistopuheita ja aikakirjoja

Luin taannoin Vanhan testamentin aikakirjojen kertomusta Israelin jakautuneen valtakunnan ajalta. Tekstissä jaksottuu kuninkaiden mukaan. Välillä kuninkaat vaihtuvat miltei yhtä tiuhaan kuin nimet sukuluetteloissa. Vaihtuvuus on ymmärrettävää, koska aikakirjoissa seurataan rinnan kahden valtakunnan, eli pohjoisen Israelin ja eteläisen Juudan historiaa. Kuninkaita on siten tuplaten. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy suureen vaihtuvuuteen.

Joram – Juudan kuningas.

Aikakirjoissa on myös jaksoja, joissa kuninkaan elämää, kuten Hiskian, seurataan luku lukujen perään. Sen lisäksi on tarinoita kuninkaista, kuten minut pysäyttänyt Juudan kuningas Joram, joiden elämä on kuitattu miltei muutamalla virkkeellä.

Kuningas Joramin melko lyhyt kahdeksan vuotta kestänyt hallintokausi on kuitattu muutaman jakeen tekstillä (2. Aik. 21:4-29), mistä leijonan osan palstatilaa vie profeetta Elian kirjeen sitaatti.

Joramin elämää

Joramin elämän …

Lisää...

Leikkaa, liimaa, muokkaa

Omien tekstien edessä teen alati jatkuvaa toimitustyötä. Mitä olen aiemmin kirjoittanut, ei kohta uudelleen lukiessa enää miellytä minua. Näin ehkä siksi, että nyt hetkeä myöhemmin näen aavistuksen paremmin, mihin teksti minut johtaa.

Muokkaa, leikkaa, liimaa, kopioi…

Toisaalta tarkastellessani tekstiä näen sen sujuvuudessa monet pienet kömmähdykset, joita en tavoittanut vielä ajatusta paperille laittaessa. Korjaan myös virheitä: kirjoitusvirheitä, huonoa lauserakennetta ja virheellisiä ajatuksia. Tähän tapaan tekstin parissa kuluu tunti jos toinenkin. Näin on käynyt monet kerrat tämänkin tekstin parissa.

Samaa muokkausta tehdään kaikkien tallenteiden kanssa, esimerkiksi kuva- tai äänitallenteet. Jos kyseessä on tallenne, on helppo leikata pois huonosti tehtyjä kohtauksia sieltä täältä. Osan voi tehdä jopa uudelleen tai kuvakulmia voi korjata, jos on ollut useampi kamera tallennetta tehdessä. Toisaalta …

Lisää...

Nehemian talouskriisi

Otsikko puhuu talouskriisistä. Talouskriisi on noussut monen huulille COVID-19 epidemian myötä. Tuntuu siltä, että monelle talouden ahdinko on jopa terveysuhkaa suurempi. Enkä ollenkaan vähättele talousuhkaa. Onhan raha itsensä jumalaksi korottaneelle ihmiselle ehkä tärkein henkilökohtaisen riippumattomuuden (=jumaluuden) väline. Raha tekee ihmisestä ’voivan’ ja sen puute riippuvaisen.

Nehemia – profeetaksikin kutsuttu.

Toki talousasiat huolestuttavat meitä jokaista, eikä niistä sovi tehdä pilaa niin kuin minä tein edellä… anteeksi. Puhuttiin sitten maailmantaloudesta, kansantaloudesta tai henkilökohtaisesta taloudesta talouden tila huolestuttaa meitä jokaista tällä hetkellä.

Talouskriisi iskee toisiin kovemmin ja toisiin lievemmin, mutta aina talouskriisi nostaa myös heitä, ketkä pääsevät hyötymään toisten ahdingosta. Tämä nyt vain kuuluu vapaan markkinatalouden pelin lainalaisuuksiin. Tyypillisesti suuren pääoman haltijat hyötyvät taantumasta, kun taas pienellä pääomalla ’pelaavat’ joutuvat …

Lisää...

Salli minun rakastaa sinua

Epäonnistuminen on arkista ja jokapäiväistä. Samoin on syyllisyyden tunne etenkin, jos epäonnistuminen on aiheuttanut vahinkoa, menetyksiä tai mielipahaa lähimmäiselle. Syyllisyys, on se sitten oikeutettua tai väärää syyllisyyttä, on aina varsin ikävä tuttava, vaikka se on normaali ja usein kasvattava tunnetila.

Daavid rukoilee armoa ja anteeksiantoa.

Syyllisyys on myös ihmistä varjeleva mekanismi, koska se osaltaan estää häntä toimimasta väärin toistamiseen. Syyllisyys on tervettä niin kauan, kun se pysyy oikeissa rajoissa. Sairaalloinen syyllisyys taas estää ihmistä elämästä normaalia elämää, koska hän kokee syyllisyyttä jopa olemattomista asioista. Pitkittynyt syyllisyyden tunne vie elämänhalun, jos ihminen ei syystä tai toisesta unohda tapahtunutta tai koe joko hyvittäneensä vääryyttä tai saaneensa sitä anteeksi.

Syyllinen Jumalan edessä

Syyllisyys ei välttämättä vaivaa ihmistä vain siksi, että hän …

Lisää...

Sukulunastajani

Isänpäivä oli ja meni marraskuun toisena sunnuntaina. Minulle isänpäivä onyksinkertaisesti kotipäivä. En kaipaa muistamista enkä etenkään päivän juhlistamista, puhumattakaan rasittavista lounaista, kyläilyistä, jne.

Isänpäivä on kuitenkin omiaan muistuttamaan minua lähimmistä – heistä, ketkä ovat arjessa niin lähellä, että heissä todellinen rakkauteni ja ’voiteluni’ Jumalan palvelijana mitataan. Kutsumus jumalanpalvelijana mitataan siellä, missä olemme kuin ’kotonamme’. Siihen Paavalikinviittaa, kun hän ohjeisti Timoteusta valitsemaan seurakunnan ’kaitsijaa’:

”Hänen tulee hallita hyvin oma kotinsa ja kaikella arvokkuudella pitää lapsensa kuuliaisina.” (1. Tim. 3;4)

Tämä riittäköön isänpäivän teemasta. Kirkkokalenterin teksti kuulostaa isänpäiväksi varsin erikoiselta. Nimittäin jaan muutaman sanan Ruutin kirjasta – niin Ruut oli äiti – ei isä, mutta on se kuitenkin biologinen tosiasia, että Ruutin synnyttämällä Oobed -pojalla oli myös isä ja hänen nimi on Boas.

[caption id="attachment_2365" align="alignright" …

Lisää...

Pysy Jumalan rakkaudessa

Teksti on kolmas ja viimeinen osa sarjaan John Wesleyn pienryhmäkäyttöön laatimasta ohjeesta, joka tunnetaan nimellä ”The General Rules”. Osallistumisen ainoa vaatimus oli ”halu paeta tulevaa vihaa ja pelastua synneistään”. Wesleyn tulkinta tästä oli, että jos ihminen todella sydämestään haluaa pelastua synneistään, ei halun synnyttämä hedelmä voinut olla näkymättä ihmisen elämässä.

The General Rules.

Wesley edelleen kirjoitti auki sen, mitä hän tarkoitti ”halulla paeta tulevaa vihaa”. Hän puki asian käytännöllisen ohjeen muotoon, mistä muodostui sittemmin kolmekohtainen ohje, jota noudatettiin metodistiherätyksen pienryhmissä. Se ei ole vaatimus, vaan päinvastoin luonnollinen seuraus elävästä uskosta, jonka ihminen on saanut vastaanottaa sydämeensä lahjana Herralta Jeesukselta.

Toisin sanoen sydämestään vilpittömästi pelastusta etsivä ihminen tuottaa ohjeen mukaista elämää kuin luonnostaan. Ohjeeksi kirjoitettuna …

Lisää...

Herralle mieluinen

Puhumme sujuvasti Jumalan armovalinnasta ja ansaitsemattomasta armosta, kun on puhe pelastuksesta. Jos taas on puhe jumalanpalvelijoista, tuntuu valintaperuste muuttuvan enemmän tai vähemmän kelvollisuuden ja ansaitsemisen puolelle. Ihmisten puheista välittyy vahvasti vaikutelma, että kriteerit pelastua ja palvella Herra ovat kovin erilaiset…

Nooa ’duunissa’.

Mietin vain miksi Jumalan kriteerit muuttuisivat? Hän tietää varsin hyvin, ettei yksikään ihminen ole itsessään kelvollinen sen enempää lähestymään kuin palvelemaan häntä. Emmekö ole Kristuksen sovitustyössä astuneet armosta uuteen elämään? Miksi emme voisi samalla tavalla palvella häntä samasta armosta käsin?

Yhdestäkään meistä ei löydy vanhurskautta hitusen vertaa; Jumalan vanhurskauden varassa pelastumme ja yksin Jumalan armosta saamme palvella häntä. On Jumalan armoa, että hän on valinnut työnsä välikappaleiksi meidät ihmiset.

Yksi Herran palvelijoista oli aikanaan Nooa. Hänen valinnastaan suureen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta