Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2016

Minä olen maailman valo

Tämän kerran teksti jatkaa sarjaa Jeesuksen ”minä olen” -julistautumista ja nyt on vuorossa ”minä olen maailman valo {KR38: valkeus}”. Minä olen – eli kreikan ”ego eimi” – on viittaus heprean JHVH -tetragrammiin. Jokainen julistuksista tuo esiin jonkin piirteen Jumalan persoonasta, kuten tässä ”valkeus tai valo”.

Johannes mainitsee ”maailman valo” -julistuksen ensimmäisen kerran evankeliumin kahdeksannessa luvussa. Nimitän tässä ensimmäistä julistautumista ’valon’ teologiseksi julistukseksi. Toisen kerran Jeesus julistautuu valkeudeksi seuraavassa luvussa sokeana syntyneen miehen parantamisen yhteydessä. Sitä nimitän ’valon’ julistukseksi voimassa.

Ensimmäinen julistautuminen

Aloitetaan valon ’teologisesta julistuksesta’. Oli lehtimajajuhlan aika (Joh. 7:10,14) ja Jeesus oli lähtenyt hänkin juhlille. Jeesus siis vietti juutalaisen tavan mukaan juhlaa Jerusalemissa. Julistus seuraa tekstissä välittömästi Jeesuksen ja aviorikoksesta tavatun naisen kohtaamista (Joh. …

Lisää...

Minä olen Hyvä paimen

Johanneksen evankeliumin kymmenennen luvun tekstissä on mainittu kaksi Jeesuksen ’minä olen’ -julistusta. Ensin tekstissä tulee vastaan ”lammasten portti” tai ”lammasten ovi(Joh. 10:7, 9) ja kohta sen jälkeen ”hyvä paimen(Joh. 10:11, 14). Nyt käsittelemme julistuksista jälkimmäisen, joka on samalla koko tekstin teema ja otsikko.

Allegoria hyvästä paimenesta jatkuu suoraan edellisen luvun päättävän keskustelun jatkoksi (Joh. 9:41). Siinä Jeesus vastaa fariseuksen hänelle esittämään jatkokysymykseen ”Et kai tarkoita, että mekin olemme sokeita?(Joh. 9:40).

Hyvä paimen

Hyvä paimen

Toisin sanoen teksti on Siloan altaalla tapahtuneen parantumisihmeen (Joh. 9) jälkipuintia sekin. Puheen tarkoitus on näyttää kuulijoille, kuinka sokean miehen torjuminen oli selkeä osoitus siitä, että fariseukset eivät olleet lauman ’hyviä paimenia’, …

Lisää...

Älä koske minuun

Sapatti päättyi lauantai-iltana, joten ”viikon ensimmäisen päivän koittaessa”, ”auringon noustua sapatin jälkeisenä päivänä” ja ”viikon ensimmäisenä päivänä aamuhämärissä” tarkoittaa sunnuntaiaamua eli ensimmäisen pääsiäispäivän aamua. Tällöin tuli täyteen Jeesuksen ennustuksen ”kolmantena päivänä” niin juutalaisen kuin roomalaisen vuorokausikäsityksen mukaan, vaikka aikaa Jeesuksen kuolemasta ei ollut kulunut vielä edes kahta täyttä vuorokautta.

Naisten seurue saapui varhain aamulla Jeesuksen haudalle, mutta heidän jo tullessaan haudan sinetti oli rikottu ja kivi oli vieritetty pois haudan sisäänkäynnin edestä. Matteuksen evankeliumi kuvaa myös, mitä oli tapahtunut ennen naisten tuloa (Matt. 28:2-4).

Tekstin mukaan naiset, jotka olivat Magdalan Maria, Maria Klopaksen vaimo, Salome, Johanna ja muita nimeltä mainitsemattomia, tapasivat haudalla enkelin (tai Luukkaan mukaan kaksi enkeliä), joka ilmoitti heille Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Johanneksen evankeliumissa …

Lisää...

Vanhurskauden portti

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon. Hiljaisella viikolla muistellaan Jeesuksen viimeistä matkaa Jerusalemiin pääsiäisjuhlille, kärsimystä ja ylösnousemusta.

Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Sunnuntaista alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat.

Palmusunnuntain nimi ”dominica palmarum” viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen tielleen. Tapahtuman muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on kannettu palmusunnuntain kulkueissa.

Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia, koska pohjoisessa ainoa elävä oksa pääsiäisen aikaan on paju. Edelleen palmusunnuntai tunnetaan myös virpa- tai virpomasunnuntain nimellä. Alun perin virvonta on liittynyt ortodoksiseen kristillisyyteen siunaavana palmusunnuntain perinteenä. Virvonta on tehty Jeesuksen palmunlehvätervehdyksen muistoksi. Se …

Lisää...

Veritöitä, onnettomuuksia ja viikunapuu

Vuonna 1994 Suomen aluevesillä upposi matkustajalaiva M/S Estonia. Estonian turmassa kuoli 852 henkilöä. Itselleni ehkä koskettavampi turma on Tampereen Näsijärvellä vuonna 1929 tapahtunut SS Kuru -sisävesilaivan turma, jossa kuoli 136 henkeä. Koskettavan siitä tekee se, että olen viettänyt aikaa niin turman muistomerkin kuin tapahtumapaikan läheisyydessä ja tutustunut tapahtuman historiaan.

Kumpaankin turmaan löytyi lopulta syyt siitä, ettei viisas ihminen osannut varautua rajuihin luonnonilmiöihin. Ja vähän samansuuntaisista virhearvioinnista oli kyse haastavissa olosuhteissa tapahtuneeseen Siilinjärven tasoristeysonnettomuuteen, jonka seurauksena keskuudestamme poistui kolme nuorta elämää.

Luetteloa onnettomuuksista voi jatkaa loputtomiin. Kuka vielä muistaa Haitin järistykset, tsunamin tuhot Thaimaan Phuketissa 1994 tai myöhemmin Japanissa 2011? Tälläkin hetkellä maailmassamme moni viaton joutuu kärsimään – sitä ei ole kiistäminen.

Aina kärsimyksen lähteen ei tarvitse olla näinkään massiivinen, mitä esittämissäni esimerkeissä. Otan vielä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

He kohottavat siipensä kuin kotkat

Etkö tiedä, etkö ole kuullut? Herra on iankaikkinen Jumala, hän on luonut maan ääret. Ei hän väsy eikä uuvu, hänen ymmärryksensä on tutkimaton. Hän antaa väsyneelle voimaa ja voimattomalle väkevyyttä runsain määrin. Nuorukaiset väsyvät ja uupuvat, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat, mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman. He kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.(Jes. 40:28-31)

Jesajan teksti on Jumalan lupaus vahvistaa väsyneitä. Se on lupaus Jumalan voimasta heille, ketkä väsymisestä ja uupumisesta huolimatta uskaltavat luottaa Jumalan apuun. Se on teksti myös heille, ketkä odottavat ja odottavat siunauksia elämäänsä ja kokevat, etteivät koskaan saa, mitä pyytävät.

Ihminen on monesti omatoimisesti ’korjaamassa’ Jumalan työtä ja juoksee siellä täällä parantelemassa sitä. Korjailu ei käytännössä johda …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Sen päivän jälkeen

Paaston ajan neljäs sunnuntai on ajatukseltaan levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella. Toinen nimitys tälle sunnuntaille on kirkkoperinteessä leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Päivän psalmilause kuuluukin:

”Kaikki katsovat odottaen sinuun,ja sinä annat heille ruoan ajallaan. Sinä avaat kätesi ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.” (Ps. 145: 15-16)

Nämä psalmin sanat johdattavat meidät samaan aihepiiriin, jota käsittelen kirkkokuntamme käyttämän kirkkotekstiperinteen mukaisen Joosuan kirjan tekstin (Joos. 5:9-12) näkökulmasta. Jos katsomme kansan tilannetta – mistä se tulee ja minne se menee, pääsemme paremmin kiinni tekstin kantavaan sanomaan.

Joosuan tekstiin

Joosuan kirjan viides luku on taitekohta Israelin luvatun maan valloittamisen historiassa. Se on päätepiste erämaavaellukselle. Samalla se on alku elämälle luvatussa maassa. Kansan on aika tarttua liitonlupaukseen. Tähän asti he ovat kulkeneet odotuksessa, nyt …

Lisää...