Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Paavali

Ihmisten asein?

Alkuperäinen ajatus oli kirjoittaa vain muutamalla sanalla siunatut uudenvuoden toivotukset ja viettää pientä hengähdystaukoa ennen siunatun Jumalan armonvuoden 2023 alkua.

Vuoteen 2023 (Kuva Ulrike Mai Pixabaystä)

Tässä suunnitelmassa toki pysyn, mutta jaan kuitenkin evääksi ajatuksen, joka Raamatusta nousi, kun tutkin sitä tuossa omaksi ilokseni. Tässä tuo teksti:

Me elämme tässä maailmassa mutta emme taistele tämän maailman tavoin. Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima tuhota linnoituksia. Me kaadamme kumoon järjen päätelmät ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle ja olemme valmiit rankaisemaan kaikesta tottelemattomuudesta, heti kun te itse olette tulleet täysin kuuliaisiksi.(2. Kor. 10:3-6)

Katsaus kuluneeseen

Vuoden 2022 alussa otsikoita vielä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Aatteen paloa vai Stefanos-elämää?

Olen kirjoittanut vuosien varrella ison joukon uuttavuotta ja joulua käsitteleviä tekstejä, mutta huomattavasti vähemmän tapaninpäivän sanomaa on tullut käsiteltyä.


Pyhä Stefanos Carlo Crivellin maalauksessa vuodelta 1476 (Wikipedia)

Tahallaan en ole tapaninpäivää poissulkenut teksteistäni. Syynä lienee se, että yleensä olen pappina ollut jouluaaton ja -päivät kirkossa ja tapaninpäivä on ollut ensimmäinen ’vapaa’. Laiminlyönnin syy on siis vain tapaninpäivän sijoittuminen joulun ja uudenvuoden väliin.

Tämänkertainen Apostolien tekojen teksti (Ap. t. 6:8-15; Ap. t. 7:1-2a, 54-60a) tekee onnellisen poikkeuksen, sillä se käsittelee Stefanoksen marttyyrikuolemaa.

Muutama sana tapaninpäivästä

Ennen varsinaiseen marttyyriutta käsittelevään tekstiin siirtymistä kommentoin vielä muutamalla sanalla tapaninpäivän perinnettä. Alun pitäen useat pakanalliset valon ja hedelmällisyyden juhlat, kuten saturnaalit ja pohjoismainen jule sijoittuivat talvipäivänseisauksen aikaan. Kristillinen joulunaika sijoitettiin tietoisesti samalle paikalle …

Lisää...

Ken lahjan saa?

Jouluna lapset kysyvät kilvan toisiltaan ”Ken lahjan saa?” Toisissa kodeissa paketit on koottu joulukuusen alle odottamaan avaamista myöhemmin illalla, kun taas toisenlaisessa jouluperinteessä joulupukki tuo lahjat yöllä takan reunalle ripustettuihin sukkiin, josta lapset ne aamulla löytävät. Ja toki monissa suomalaisissa kodeissa joulupukki tulee jouluaattona kyläilemään ja jakamaan lahjat lapsille.

Lahjoja, lahjoja… (Kuva Monika Pixabaystä)

Kysymys ”Ken lahjan saa?” on viipynyt lasten ja aikuisten huulilla jo ennen joulupukkia. Nimittäin joululahjaperinne on vanhempi kuin joulupukki. Esimerkiksi antiikin Roomassa lapsille jaettiin lahjoja joulukuun puolivälissä vietetyn Saturnalia-juhlan yhteydessä. Tapoihin kuului myös antaa lahjoja ystäville. Näin ovat tehneet myös muinaiset suomalaiset, jotka vaihtoivat keskenään lahjoja ja hyvän alkavan vuoden toivotuksia viettäessään vuoden kääntymisen juhlaa. Tapa on siirtynyt sellaisenaan nykyiseen joulunviettoon. …

Lisää...

Pukekaa yllenne Kristus

Teemme matkan jouluun adventin ajan läpi. Se kestää aina neljän sunnuntain yli. Kirkossa adventista meitä muistuttavat kynttilät ja jokavuotiset teemat. Nimittäin jokaisella adventtisunnuntailla on oma aiheensa: nöyrtymisen-, kunnian- ja hengen adventit sekä neljäs pyhä adventti.

Öinen kaupunki, yön tekoja. (Kuva Pexels Pixabaystä)

Kaikkia neljää adventtia yhdistää sama teema Herran Jeesuksen tulemisesta – tarkoittaahan sana ’adventti’ (latinan ”adventus Domini”) Herran saapumista ja tulemista. Tämän tulemisen voi mieltää monella tavalla: 1) kuka muistelee Herran syntymistä ihmiseksi, 2) kuka odottaa hänen toista tulemustaan kaikessa voimassa ja kunniassa ja 3) kuka odottaa sydämen valtiaan astumista omaan sydämeen adventin hetkessä.

Ensimmäinen adventti muistuttaa seurakuntaa siitä, ettei Jumala ei ole kaukana meistä, vaan hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan.

Ja tuo …

Lisää...

Evankeliumi siellä, toinen täällä

Teksti on Galatalaiskirjeen alusta sen kymmenen ensimmäistä jaetta. Käyn suoraan asiaan samalla tavoin kuin Paavali tekee kirjeessään. Se, että Paavali ei tuhlaa ylisanoja antiikin kirjeenvaihdolle tyypilliseen kaunopuheeseen, ei johdu siitä, etteikö Paavali tuntenut etikettiä, vaan siitä, että hänellä oli melkoinen hätä saada tuiki tärkeä asiansa julki.

Galatalaiskirje alkaa toki tutulla tervehdyksellä, jossa Paavali esittelee itsensä Herran Jeesuksen Kristuksen apostolina (Gal. 1:1) ja tervehtii kirjeen vastaanottajia (Gal. 1:2). Mutta jo alkutervehdyksen esittelyssä Paavali kiirehtii mainitsemaan tuiki tärkeän asiansa eli kirjeen pääteeman:

”joka en ole saanut virkaani ihmisiltä enkä kenenkään ihmisen välityksellä vaan jonka ovat apostoliksi asettaneet Jeesus Kristus ja Isä Jumala, joka herätti hänet kuolleista(Gal. 1:1)

Paavali ei voinut …

Lisää...

Rikkinäistä astiaa, Jumala rakastaa

Aikamme ihminen on ehdollistunut arvostamaan uutta ja ehyttä, pystyvää sekä oppinutta. Ovat hyviä ominaisuuksia ja olen ehdollistunut itsekin arvostamaan niitä.

Rikkinäinen astia. (Kuva Christoph Schütz Pixabaystä)

Onhan se nyt toista tuntea älykellon värinä ranteessa kuin vaihtaa taas paristo vanhaan naarmuiseen Citizenin digitaalikelloon. Jos et tiedä, mikä tuo ’digitaalikello’ on, poikkea museossa. Siellä on muutakin minun lapsuuteeni kuuluvaa. Oppineisuuden ja kyvykkyyden arvostus on hyvä asia sekin. Mieluusti kuulen alansa osaajaa tai pyydän apuun pystyvän. Ostan palvelun toimittajalta, joka kykenee tilauksen täyttämään enkä siltä, joka lupaa halvalla, mutta toteutus ontuu.

Koen kuitenkin, että tämä uuden, ehyen, pystyvän ja oppineen arvostus on jossain suhteessa mennyt liian pitkälle. Aivan niin kuin se vanha digitaalikello ei kykenisi aikaa kertomaan, vaan pyydän toisen mielipiteen älykellolta. …

Lisää...

Velalliset

Luulen kaikkien tietävän mistä on kyse, jos mainitsen muutaman epäsuorasti aiheeseeni viittaavan termin kuten ’euribor’, ’EKP’, ’ohjauskorko’, ’marginaali’ tai ’korkosuoja’.

Velkasuunnittelusta saneeraukseen (Kuva Steve Buissinne Pixabaystä)

Nämä sanat kuullessaan harva alkoi pohtia Euroopan talousalueen kilpailukykyä, valuuttamarkkinoita tai maailmantalouden inflaatiota, vaan ehkä moni löysi henkilökohtaisempiaasioita, kuten oman asuntolainan, kulutusluoton tai sijoitukset rahastoissa tai arvo-osuustilillä.

Puhutaan sitten sijoituksesta tai lainasta, kyse on aina rahan hinnasta. Rahan hinta on hankala käsite, joten puhumme tuttavallisesti korosta. Sehän nyt tarkoittaa vain sitä, että yksi raha ei maksakaan yhtä rahaa, vaan koron verran enemmän rahaa.

Velka on jokapäiväinen käsite suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomalaisten asennoituminen velkaan ja sen maksamiseen käy ilmi esimerkiksi vanhoista sanonnoista, kuten

”Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa.”

Sama asenne tulee esiin kaimani …

Lisää...