Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Paavali

Ihmisiä me vain olemme

Normaaliin elämään kuuluu läheiset ihmissuhteet, yhteenkuuluvuuden tunteen ja läheisyyden kokeminen sekä toisista ihmisistä välittäminen. Joskus ihminen voi olla pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä. Tällöin puhutaan ilmiöstä nimeltä läheisriippuvuus. Läheisriippuvuus voidaan määritellä esimerkiksi näin:

Apostolit Paavali ja Barnabas Lystrassa.(Willem de Poorterin maalaus, 1630)15

Läheisriippuvuus on ilmiö, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä, esimerkiksi puolisostaan, lapsestaan, aikuinen ihminen esim. äidistään, jostain muusta lähimmäisestään, asiakkaastaan tai jostain ’mahdottomasta’ rakkaudestaan. Läheisriippuvaiseksi luonnehditaan myös henkilöä, jolla on pakonomainen tarve kantaa vastuuta muista.

Läheisriippuvuuden taustalla ovat usein heikko käsitys omasta itsestä ja huono itsetunto. Käytännössä on vaikea vetää selkeää rajaa, milloin ihminen on läheisriippuvainen ja milloin hänen riippuvuus on normaalia kiintymystä toiseen ihmiseen.

Joka tapauksessa puhutaan sitten läheisriippuvuudesta tai kiintymyksestä toiseen ihmiseen, liikutaan vaarallisilla …

Lisää...

Sitä varten minä vaivaa näenkin

Ihmiseltä odotetaan ’venymistä’ niin koulussa kuin työelämässä aina vain parempiin suorituksiin. Ponnistukset, joilla pärjäsi vielä vuosi sitten mainiosti eivät välttämättä riitä enää tänään tavoitteiden saavuttamiseen.

Treenaamisen iloa… (Kuva Steve Buissinne, Pixabay)

Vaikka suurin osa meistä joutuu ponnistelemaan pelkästään elantonsa saamiseksi, uskallan väittää, että siitä huolimatta jaksamme edelleen tarpeen tullen ponnistella tärkeiden päämäärien tai harrastusten hyväksi. Mietitäänpä tovi. Tunnen esimerkiksi henkilön, joka on innostunut lemmikkieläimistään jopa niin, että käyttää vapaa-aikansa ja tarmonsa eläinharrastukseen liittyvän yhdistyksen asioiden hoitamiseen. Toinen tuttavani taas innostui tyttärensä jalkapalloharrastuksesta niin paljon, että hän puolestaan käyttää vapaansa tyttöjoukkueen joukkueenjohtajana ja valmentajana. Tunnenpa vielä monta sellaistakin itseni mukaan lukien, jotka ovat kokeneet kestävyysjuoksun hyödylliseksi ja ponnistelleet omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Edelleen voin kuvitella, että sinä voit olla vilpittömän …

Lisää...

Olen juossut perille

Toinen Timoteuskirje on Paavalin jäähyväiskirje viimeisestä Rooman vankeudestaan. Pian kirjeen kirjoittamisen jälkeen Paavali joutui kärsimään tuomion keisari Neron edessä, joka tuomitsi hänet kuolemaan marttyyrina.

Yhdenlainen seppele tämäkin. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Kirje ajoittuu siis Neron aloittamien laajojen vainojen aikaan ensimmäiselle vuosisadalle – todennäköisesti vuosien 67/68 tuntumaan. Paavalin ollessa vangittuna monet Paavalin ystävistä Roomassa olivat hylänneet sekä hänet että uskonsa vainojen tähden.

Paavali koki tulleensa hylätyksi ihmisten puolelta, vain Kristus pysyi hänen vierellään (2. Tim. 4:16-17). Kirjeessään hän ojentaa viestikapulan pikajuoksijan tavoin Timoteukselle, ja kehottaa häntä jatkamaan evankeliumin levittämistä uskollisesti olosuhteista huolimatta.

Vainot olivat vielä tuohon aikaan enemmän tai vähemmän paikallisia, joten vaikka Rooman kaupungin läheisyydessä kristittyjä vainottiin, eivät vainot todennäköisesti ulottuneet yhtenä rintamana Efesokseen saakka. Myöhemmin seurasi toki …

Lisää...

Johdatuksen poluilla

Jumalan tahto on uskovalle loppujen lopuksi käsittämätön ja vaikea käsite sisäistää. Jumalan omat kyselevät elämän eri käänteissä Herran tahtoa, jopa tuskailevat sitä ’etsiessään’. Tämä on luonnollista, koska eihän toki uskova tahdo tieten tahtoen vastustaa Jumalan suunnitelmaa.

Eettisiin ja moraalisiin ongelmiin vastaukset löytyvät Raamatusta – Jumalan erityisestä ilmoituksesta. Edelleen Raamattu antaa suuntaviivat ja periaatteet, joita voi soveltaa monien kriisi- ja valintatilanteisiin. Vaikka Raamattu antaa selkeät suuntaviivat moniin tilanteisiin, jää edelleen jäljelle suuri joukko kysymyksiä ja valintoja, jotka ovat ihmisen näkökulmasta luonteeltaan neutraaleja. Niissä vaihtoehdot eivät ole moraalisesti hyviä tai pahoja – eivät edes loogisesti hyviä tai huonoja.

Neutraalit kysymykset ovat vaikeita siksi, että …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Tehkäämme nimi – kenelle?

Egyptissä välimeren rannalla on 5,2 miljoonan asukkaan kaupunki nimeltä Aleksandria. Se on perustettu 331 eKr. Kaupunki oli perustamisestaan miltei tuhat vuotta Afrikan pohjoisen rannikon helleenisen sivistyksen keskus.

Aleksanteri Suuren kuolema. Karl von Pilotyn kaiverrus vuodelta 1886.

Aleksandrian Suuri kirjasto oli yksi seitsemästä maailman ihmeestä. Kaupungilla oli suuri merkitys myös helleenisen filosofian kehityksessä. Siellä syntyi myös alkuseurakunnan laajalti käyttämä Vanhan testamentin käännös Septuaginta (LXX).

Mutta mistä kaupunki sai nimensä? No, tietenkin se nimettiin valloittajakuningas Aleksanteri Suuren mukaan, joka kaupungin perusti. Aleksanterin strategia oli hellenisoida valloitetut alueet siten, että helleenikulttuuri ja kreikankieli korvaisivat alkuperäiskulttuurin. Ja tässä Aleksanteri onnistuikin siinä, että Uuden testamentin aikana kreikka oli Välimeren alueella yleiskieli nykyisen englannin tavoin. Tässä Aleksanteri Suuren strategia onnistui täydellisesti.

Sen sijaan helleenien valtakunta hajosi …

Lisää...

Tapahtukoon sinun tahtosi

Sanat ”tapahtukoon sinun tahtosi” ovat varmasti viipyneet kerran jos toisenkin jokaisen uskovan huulilla. Ikävä kyllä, noiden sanojen merkitys on esimerkiksi Isä meidän -rukouksen ulkoa hokemisen myötä kärsinyt samaa inflaatiota kuin sana ’aamen’.

Tapahtukoon sinun tahtosi (Kuva joeseager, Pixabay)

Tapahtukoon sinun tahtosi” lauseesta on tullut monen suussa pelkkä tyhjä repliikki muuten ehkä itsekkääseen rukoukseen. Se on kuin taikasana, joka oikeuttaa lukuiset aiemmat pyynnöt ja anomukset.

Monelle se on ’aamenen’ kera pelkkä rukouksen lopetuskaava ilman syvempää sisältöä. On jokseenkin juhlavaa lausua tuo ylevän kaunis kolmisanainen lausahdus rukouksen loppuun, mutta sen koko kauneus tulee esiin vasta, kun rukoilija on antautunut ensin pohtimaan, mitä hänen lausumansa sanat merkitsevät hänen itsensä kohdalla. Vasta sen jälkeen sanat saavat sisällön.

Ilman …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |

Tämän sanoman airut

Seurakunnan opetus- ja saarnatyötä tekevien henkilöiden nimikkeistä on eri kirkkokunnilla omat viralliset määritelmät. Esimerkiksi nimike ’pastori’ tarkoittaa hieman eri asiaa, jos nimikkeen sisältöä tiedustelee vaikkapa luterilaisen kirkon tai jonkin vapaansuunnan seurakunnan edustajilta. Yhdessä kirkkokunnassa se voi olla yleisnimike, kun jossain toisessa se tarkoittaa ’johtavaa paimenta’, vihittyä pappia, jne.. Edelleen poikkeavia käytäntöjä liittyy myös nimikkeen käyttöön edellytettyyn koulutukseen tai virkaan nimitykseen liittyvissä vaatimuksissa.

Siellähän se taas saarnailee… (Kuva OpenClipart-Vectors, Pixabay

On sanojen viralliset merkitykset mitä tahansa, kansankielessä nimikkeet ovat sekaisin sulassa sovussa. Näitä ammattinimikkeitä ei ole suojattu, joten niitä voi käyttää niin kuin kukin parhaaksi näkee. Puhutaan papista, pastorista, saarnaajasta ja julistajasta – kaikista sekaisin. Kukin valitsee nimikkeen oman makunsa mukaan. Nykypäivänä nimitykset pappi, pastori ja ehkä julistaja ovat …

Lisää...