Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Paavali

Velalliset

Luulen kaikkien tietävän mistä on kyse, jos mainitsen muutaman epäsuorasti aiheeseeni viittaavan termin kuten ’euribor’, ’EKP’, ’ohjauskorko’, ’marginaali’ tai ’korkosuoja’.

Velkasuunnittelusta saneeraukseen (Kuva Steve Buissinne Pixabaystä)

Nämä sanat kuullessaan harva alkoi pohtia Euroopan talousalueen kilpailukykyä, valuuttamarkkinoita tai maailmantalouden inflaatiota, vaan ehkä moni löysi henkilökohtaisempiaasioita, kuten oman asuntolainan, kulutusluoton tai sijoitukset rahastoissa tai arvo-osuustilillä.

Puhutaan sitten sijoituksesta tai lainasta, kyse on aina rahan hinnasta. Rahan hinta on hankala käsite, joten puhumme tuttavallisesti korosta. Sehän nyt tarkoittaa vain sitä, että yksi raha ei maksakaan yhtä rahaa, vaan koron verran enemmän rahaa.

Velka on jokapäiväinen käsite suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomalaisten asennoituminen velkaan ja sen maksamiseen käy ilmi esimerkiksi vanhoista sanonnoista, kuten

”Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa.”

Sama asenne tulee esiin kaimani …

Lisää...

Evankelimi – Suuri sanoma

Veljemme Paavali kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille tällä tavoin:

Paavalin kääntymys tiellä Damaskokseen (Caravaggio, 1600)

Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!” (1. Kor. 9:16)

Paavali ei kirjoita jakeen päättävää huudahdusta tekstiin tyylikeinona tai teatraalisena ilmauksena. Sanat ovat täynnä tunnetta. Se on huudahdus – Paavalin sydämen huuto evankeliumin tähden. Ilmaus ”Voi minua” on sydämen paloa. Se on alkukielessä tuskan ilmaus – ei vain puolihuolimaton ”voi, voi”, vaan todellakin sydäntä repivä henkilökohtainen ”voi!

Paavali ei julistanut evankeliumia siksi, että hän olisi nauttinut puhumisesta. Hän ei julistanut sen tähden, että se olisi ollut hänen työnsä. Hän ei myöskään julistanut evankeliumia, koska ihmisistä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Ihmisiä me vain olemme

Normaaliin elämään kuuluu läheiset ihmissuhteet, yhteenkuuluvuuden tunteen ja läheisyyden kokeminen sekä toisista ihmisistä välittäminen. Joskus ihminen voi olla pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä. Tällöin puhutaan ilmiöstä nimeltä läheisriippuvuus. Läheisriippuvuus voidaan määritellä esimerkiksi näin:

Apostolit Paavali ja Barnabas Lystrassa.(Willem de Poorterin maalaus, 1630)15

Läheisriippuvuus on ilmiö, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä, esimerkiksi puolisostaan, lapsestaan, aikuinen ihminen esim. äidistään, jostain muusta lähimmäisestään, asiakkaastaan tai jostain ’mahdottomasta’ rakkaudestaan. Läheisriippuvaiseksi luonnehditaan myös henkilöä, jolla on pakonomainen tarve kantaa vastuuta muista.

Läheisriippuvuuden taustalla ovat usein heikko käsitys omasta itsestä ja huono itsetunto. Käytännössä on vaikea vetää selkeää rajaa, milloin ihminen on läheisriippuvainen ja milloin hänen riippuvuus on normaalia kiintymystä toiseen ihmiseen.

Joka tapauksessa puhutaan sitten läheisriippuvuudesta tai kiintymyksestä toiseen ihmiseen, liikutaan vaarallisilla …

Lisää...

Sitä varten minä vaivaa näenkin

Ihmiseltä odotetaan ’venymistä’ niin koulussa kuin työelämässä aina vain parempiin suorituksiin. Ponnistukset, joilla pärjäsi vielä vuosi sitten mainiosti eivät välttämättä riitä enää tänään tavoitteiden saavuttamiseen.

Treenaamisen iloa… (Kuva Steve Buissinne, Pixabay)

Vaikka suurin osa meistä joutuu ponnistelemaan pelkästään elantonsa saamiseksi, uskallan väittää, että siitä huolimatta jaksamme edelleen tarpeen tullen ponnistella tärkeiden päämäärien tai harrastusten hyväksi. Mietitäänpä tovi. Tunnen esimerkiksi henkilön, joka on innostunut lemmikkieläimistään jopa niin, että käyttää vapaa-aikansa ja tarmonsa eläinharrastukseen liittyvän yhdistyksen asioiden hoitamiseen. Toinen tuttavani taas innostui tyttärensä jalkapalloharrastuksesta niin paljon, että hän puolestaan käyttää vapaansa tyttöjoukkueen joukkueenjohtajana ja valmentajana. Tunnenpa vielä monta sellaistakin itseni mukaan lukien, jotka ovat kokeneet kestävyysjuoksun hyödylliseksi ja ponnistelleet omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Edelleen voin kuvitella, että sinä voit olla vilpittömän …

Lisää...

Olen juossut perille

Toinen Timoteuskirje on Paavalin jäähyväiskirje viimeisestä Rooman vankeudestaan. Pian kirjeen kirjoittamisen jälkeen Paavali joutui kärsimään tuomion keisari Neron edessä, joka tuomitsi hänet kuolemaan marttyyrina.

Yhdenlainen seppele tämäkin. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Kirje ajoittuu siis Neron aloittamien laajojen vainojen aikaan ensimmäiselle vuosisadalle – todennäköisesti vuosien 67/68 tuntumaan. Paavalin ollessa vangittuna monet Paavalin ystävistä Roomassa olivat hylänneet sekä hänet että uskonsa vainojen tähden.

Paavali koki tulleensa hylätyksi ihmisten puolelta, vain Kristus pysyi hänen vierellään (2. Tim. 4:16-17). Kirjeessään hän ojentaa viestikapulan pikajuoksijan tavoin Timoteukselle, ja kehottaa häntä jatkamaan evankeliumin levittämistä uskollisesti olosuhteista huolimatta.

Vainot olivat vielä tuohon aikaan enemmän tai vähemmän paikallisia, joten vaikka Rooman kaupungin läheisyydessä kristittyjä vainottiin, eivät vainot todennäköisesti ulottuneet yhtenä rintamana Efesokseen saakka. Myöhemmin seurasi toki …

Lisää...

Johdatuksen poluilla

Jumalan tahto on uskovalle loppujen lopuksi käsittämätön ja vaikea käsite sisäistää. Jumalan omat kyselevät elämän eri käänteissä Herran tahtoa, jopa tuskailevat sitä ’etsiessään’. Tämä on luonnollista, koska eihän toki uskova tahdo tieten tahtoen vastustaa Jumalan suunnitelmaa.

Eettisiin ja moraalisiin ongelmiin vastaukset löytyvät Raamatusta – Jumalan erityisestä ilmoituksesta. Edelleen Raamattu antaa suuntaviivat ja periaatteet, joita voi soveltaa monien kriisi- ja valintatilanteisiin. Vaikka Raamattu antaa selkeät suuntaviivat moniin tilanteisiin, jää edelleen jäljelle suuri joukko kysymyksiä ja valintoja, jotka ovat ihmisen näkökulmasta luonteeltaan neutraaleja. Niissä vaihtoehdot eivät ole moraalisesti hyviä tai pahoja – eivät edes loogisesti hyviä tai huonoja.

Neutraalit kysymykset ovat vaikeita siksi, että …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Tehkäämme nimi – kenelle?

Egyptissä välimeren rannalla on 5,2 miljoonan asukkaan kaupunki nimeltä Aleksandria. Se on perustettu 331 eKr. Kaupunki oli perustamisestaan miltei tuhat vuotta Afrikan pohjoisen rannikon helleenisen sivistyksen keskus.

Aleksanteri Suuren kuolema. Karl von Pilotyn kaiverrus vuodelta 1886.

Aleksandrian Suuri kirjasto oli yksi seitsemästä maailman ihmeestä. Kaupungilla oli suuri merkitys myös helleenisen filosofian kehityksessä. Siellä syntyi myös alkuseurakunnan laajalti käyttämä Vanhan testamentin käännös Septuaginta (LXX).

Mutta mistä kaupunki sai nimensä? No, tietenkin se nimettiin valloittajakuningas Aleksanteri Suuren mukaan, joka kaupungin perusti. Aleksanterin strategia oli hellenisoida valloitetut alueet siten, että helleenikulttuuri ja kreikankieli korvaisivat alkuperäiskulttuurin. Ja tässä Aleksanteri onnistuikin siinä, että Uuden testamentin aikana kreikka oli Välimeren alueella yleiskieli nykyisen englannin tavoin. Tässä Aleksanteri Suuren strategia onnistui täydellisesti.

Sen sijaan helleenien valtakunta hajosi …

Lisää...