Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Saarnat

Saarnat ja pidemmät artikkelit

Ajatuksia kuuliaisuudesta

Seuraava psalmin tekstin alku kuulostaanee tutulta. On mahdollista, että psalmi 40 on sinulle jo entuudestaan tuttu, mutta ehkäpä olet lukenut tekstin Heprealaiskirjeestä, jossa sen kirjoittaja siteeraa psalmia (Hepr. 10:5-10).

Äärimmäinen kuva kuuliaisuudesta. (Kuva Hands off my tags! Michael Gaida Pixabaystä)

Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua, polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä, mutta sinä teit minulle kuulevat korvat. Siksi minä sanoin: ’Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni.’ Minä julistan sinun vanhurskauttasi temppeliin kokoontuneelle kansalle, en lakkaa siitä puhumasta. Herra, sinä tiedät sen! Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani, olen puhunut sinun uskollisuudestasi ja pelastusteoistasi. En ole salannut juhlakansalta, kuinka hyvä ja …

Lisää...

Läsnäolossasi – valossasi

Päivän epistolateksti on Paavalin kirjeestä Efesoksen seurakunnalle ja sen viidennestä luvusta. Siinä Paavali käsittelee monia käytännön kysymyksiä tässä maailmanajassa eläville.

Majakan valossa (Image by Kev from Pixabay)

Luku alkaa kehotuksilla elää tätä elämää arjessa sen arvon mukaisesti, mitä meiltä Jumalan valtakunnan kansalaisina voisi odottaa. Luvun puolivälissä on vuorossa tämänkertainen tekstimme, joka sekin on edelleen Paavalin kehotusta. Nyt hän kehottaa lukijaa vaeltamaan valossa. Tekstin jälkeen Paavali jatkaa taas arjen käytännöllisillä kehotuksilla.

Kuvaan tätä tekstin lähikontekstia sen tähden, ettet erehdy ajattelemaan Paavalin puhuvan tekstissä jotain korkealentoista hengellistä oppia, jolla ei olisi mitään kosketuspintaa elämäsi arkeen. Tästä nimittäin ei ole kyse. Teksti on osoitettu sinne samaan arkeen, missä sinäkin tänään elät. Se ei ole taivaskuvaus tulevasta eikä ajallisen elämän ahdingosta, vaan Taivasten …

Lisää...

Kenen merkkiä kannat?

Ennen kuin jatkan edemmäksi, tahdon kysyä sinulta jotain. Miksi pelätä pahaa, kun hyvä on sitä suurempi ja mahtavampi (1. Piet. 3:22)?

Lohikäärme? (Image by Silvia from Pixabay)

Jos kerran Jeesus Kristus on voittanut kuoleman ja Saatanan vallan, miksi meidän pitäisi vapista ja pelätä kummankaan niiden edessä? Mitä merkitystä meille on pahan aikeilla tai teoilla, kun pahalla ei kuitenkaan ole valtaa meidän ylitsemme, koska kuulumme Kaikkivaltiaalle (Room. 8:38-39)? Tahdon sinun muistavan nämä sanat, kun seuraavaksi siirrymme puhumaan muutamista käsitteistä, jotka liittyvät nk. lopunajan tapahtumiin.

Olen kymmenien vuosien ajan nähnyt ja kuullut, kuinka väärään sävyyn pedoista ja pedon merkistä puhumalla, ihmiset ovat sitoneet pelolla toisiaan. Sekö on kasvua Kristuksen rakkaudessa ja tuntemisessa, että vapisemme pahan edessä sen sijaan, että …

Lisää...

Autuaita olette te köyhät

Termi ’hengessä köyhä’ alkoi taannoin puhuttelemaan minua, kun luin Raamattua ihan omaksi ilokseni enkä vain varustaakseni muita.

Yhdenlaista köyhyyttä. (Kuva Vinson Tan ( 楊 祖 武 ) Pixabaystä)

Olen toki aina mielestäni tiennyt, mitä sillä tarkoitetaan, mutta minusta alkoi tuntua siltä, että en kuitenkaan ole ymmärtänyt puoliakaan ’hengessä köyhän’ koko merkityksestä. Asia jäi kiusaamaan minua jopa niin, että vielä pitkän työrupeaman jälkeen aloin kaivamaan Raamatusta tekstejä, jotka liittyvät tähän hengelliseen köyhyyteen.

Kulkekaamme nyt yhdessä sama tie, jonka sain kulkea Raamattuni äärellä, kun etsin lisävaloa ymmärrykseni köyhyyteen ’hengessä köyhyyden’ merkityksen selvittämiseksi.

Autuaita olette te köyhät

Lähdin liikkeelle evankelista Luukkaan tekstistä, jota kutsutaan ’Saarnaksi Tasangolla’ (Luuk. 6:20-49), joka on rinnakkainen mutta todennäköisesti erillinen tapahtuma Matteuksen tunnetummalle Vuorisaarnalle.

Teksti …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , |

Jeesus tiesi yhden asian…

Sunnuntain teksti sopii teemallisesti hyvin paastonajan ensimmäiselle viikolle. Tämä siksi, että Jeesuskin paastoaa tekstissä.

Jeesus kiusattuna erämaassa (Jésus tenté dans le désert, James Tissot, Brooklyn Museum)

Ajatus Jeesuksen kiusauksista juuri paaston yhteydessä on luonut monelle sellaisen mielikuvan, että paasto olisi olemukseltaan itsensä kiusaamista. En ihan näin suoraa johtopäätöstä tekstin pohjalta silti tekisi. Toki paasto on tietoista pidättäytymistä jostain, minkä vuoksi se monesti johtaa sellaiseen tahdon taisteluun paaston pitämisen puolesta.

Jos ajattelet esimerkiksi perinteistä ruokapaastoa, niin toki on niin, ettei tuo jääkaappi normaaliolosuhteissa ketään ’kiusaa’. Ei se huutele eikä kutsu luokseen. Sen kuin menet kaapille ja otat sieltä, mitä mieli tekee. Ei kiusan kiusaa.

Jos taas olet päättänyt paastota etkä ole vielä henkisesti asettunut paastoon, huomaat täyden jääkaapin houkuttavan eri tavalla. …

Lisää...

Miten, millä mielellä?

Urheilu heijastaa niitä henkisiä ominaisuuksia, joita myös työelämässä menestyvältä ihmiseltä odotetaan. Otetaan esimerkiksi vaikkapa voitontahto.

Voitto! (Kuva Foundry Co Pixabaystä)

Jos urheilijalla ei ole voitontahtoa, tuskin hän menestyykään tiukassa paikassa. Voitontahto on enemmän kuin pelkkä kaipaus ja halu voittaa. Siihen kuuluu tinkimätön ja kurinalainen harjoittelu päämäärän eteen. Halu voittaa on varmasti jokaisella, mutta vasta tahto tehdä kaikkensa voiton saavuttamiseksi tuo tulosta.

Yksilölajeissa voitontahto riittää jo pitkälle, mutta joukkuelajeissa puolestaan pelkkä voitontahto ei riitä. Tarvitaan lisäksi nöyrää asennetta tehdä parhaansa joukkueen eteen myös silloin, kun se tarkoittaa näkymätöntä puurtamista ja toisten virheiden paikkaamista. Joukkuelajeissa eivät sooloilijat menesty, vaan tarvitaan henkistä kypsyyttä tehdä parhaansa joukkueen eteen silloinkin, kun se tarkoittaa sitä, että joku muu pääsee viimeistelemään voiton pelin ’ratkaisijana’. Tarvitaan siis …

Lisää...

Mutta minä sanon…

Olen sen aieminkin kertonut, että Paavalin kirjeet korinttilaisille – ne kummatkin – ovat minusta mielenkiintoinen kokonaisuus. Se on sitä etenkin silloin, kun näkee vaivaa päästä sisälle tapahtumiin ja seurata Paavalin ja seurakunnan kirjeenvaihtoa oletetun perusteella.

Vuorisaarna (Kuva Deb Pixabaystä)

Tämän sunnuntain saarnatekstinä on kirkkokalenterin mukaan ensimmäisen kirjeen teksti kolmannen luvun alusta (1. Kor. 3:1-9). Siitä olin aikeissa ensin saarnata, mutta toisin kävi. Mainitsen tämän kuitenkin nyt siksi, että kannustan sinua lukaisemaan tekstin vaikka iltalukemistona.

Kun luin päivän tekstit, kävi niin, että pienen hiljaisen keskustelun tuloksena oli selvää, että minun on puhuttava evankeliumitekstistä Matteuksen mukaan (Matt. 5:21-37). Se on ote Jeesuksen vuorisaarnasta ja vielä melkoisen pitkä onkin. Yritin vielä vakuuttaa tekstin edessä itseni, ettei tuosta voi saarnata – …

Lisää...