Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Saarnat

Saarnat ja pidemmät artikkelit

Sinä, joka tunnet sydämet

Sunnuntain Vanhan testamentin teksti on ote profeetta Jeremian profetiasta (Jer. 17:5-10). Kun paneuduin päivän tekstiin, huomasin, että taannoin tekstissä ”Hyttysten yö” (13.1.) käsittelinkin jo saarnatekstin alkuosaa (Jer. 17:5-8) luottamuksen ja ihmisen valintojen näkökulmasta.

Jotta teksti ei olisi suora toisinto edelliselle, keskityn nyt sitaatin kahteen viimeiseen jakeeseen (Jer. 17:9-10) ja Jumalan näkökulmaan.

Yksin Herra tuntee sydämet

Kaksi miestä – kaksi sydäntä

Jeremian teksti katsoo ihmisen sydämeen ja puntaroi sitä. Ensimmäinen osa puhuu sydämen valintojen kahtiajakoisuudesta; pannako luottamus Jumalaan vai ihmiseen. Mihin ihminen luottaa, se kertoo siitä, mihin hänen sydämensä on kiintynyt. Profetian alkuosa puhuu ihmissydämen tilasta luottamuksena joko Jumalaan tai ihmisiin.

Luetaan uudelleen edellä mainitusta saarnasta jo entuudestaan tuttu teksti kuitenkin muistin virkistykseksi, koska se on …

Lisää...

Vaikka minä…

Sunnuntain epistolateksti kirkkomme saarnakalenterissa on tuttu rakkauden korkeaveisuksi kutsuttu teksti Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 13. luvusta.

Visiting the poor (Le Magasin Pittoresque, 1844, Girardet, Karl)

”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa…” (1. Kor. 13:4-6)

Teksti kaunistaa huoneentauluna montaa kotia; meidänkin kodissamme se on koristanut keittiön seinää ja muistan samaisen taulun myös lapsuudenkodista olohuoneen seinältä. Olen kuullut tekstin myös lausuttuna runona ja onpa siihen säveliäkin tehty. Kysynpä vain kuinka monessa häätilaisuudessa se luetaan joko alttarilta tai viimeistään juhlan ohjelmassa.

Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, miksi tuo teksti on Raamattuun kirjoitettu? Tai oletko miettinyt, missä noiden runollisten säkeiden …

Lisää...

Upseerin usko

Päivän evankeliumitekstissäJeesus herättää uskon. Teksti on Matteuksen silminnäkijätodistus Kristuksen jumaluudesta ja siitä, miten suuri Jumala kohtaa pienen ihmisen.

Jeesus kohtaa miehittäjävallan upseerin.

Tänäkin päivänä Jeesuksen ihmeteot ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Mainitsin kansallisuuden, koska kansallisuus on tapahtumien keskiössä myös Matteuksen tekstissä. Siinä tarkastelemmesadanpäämiehen – eli paikallisen miehittäjävallan upseerin uskoa. Sitä hän olisiis Jeesuksen maamiesten silmin katsottuna.

Samainen kohtaaminen Jeesuksen ja sadanpäämiehen kesken on taltioitu myös Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeihin (Luuk. 7:1-10; Joh. 4:43-54), mutta tänään seuraamme Matteuksen todistusta tapahtumista.

Mitä tapahtui?

Jeesuksen julkinen toiminta oli alkanut jokin aikaa sitten. Hän opetti ihmisiä ja paransi sairaita kotiseudullaan Galileassa ja oli tullut nyt Genesaretinjärven rantamille Kapernaumiin. Siellä hän …

Lisää...

Herramme suvussa

Tänään katsomme rukousviikon teksteissä anteeksiantavaan ja laupiaaseen Jumalaan. Päivän psalmiteksti (Ps. 148:8-13) ylistää hänen rakkauttaan.

Herra on hyvä kaikille, hän armahtaa kaikkia luotujaan”, sanoi psalminkirjoittaja julistaen, että Jumalan rakkaus yltää yli kaikkien raja-aitojen, etnisyyden, kulttuurin, rodun ja jopa uskonnon. Jumalan rakkauden edessä kaikkein avoimin ja rakastavinkin ihmissydän joutuu kohtaamaan kovuutensa.

Esimerkki heprealaisesta sukupuusta.

Jumalan rakkaus vallitsee kaikkialla sielläkin, minne ihmisrakkaus ei ulotu. Jumalan rakkaus ei ole tyhjiä sanoja, niin meidän ihmisten ’periaatteellinen hyväksyntä tai suvaitsevaisuus’ on. Jumalan rakkaus on luovien sanojen rakkautta; missä Jumala rakastaa, siellä vallitsee hänen hyvyytensä ja armonsa. Jumalan rakkaus ei jää tyhjiin sanoihin; se löytää tiensä kohdata rakkautensa kohteen käytännössä.

Rukousviikon tämän päivän teksti on Jeesuksen sukuluettelo Matteuksen evankeliumin alusta (Matt.1:1-17).

”Jeesuksen Kristuksen, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Hyttysten yö

Päivän teksti on profeetta Jeremian kirjasta. Se on lyhyt sitaatti Jeremian pidemmästä profetiasta (Jer. 17:5-8), jossa hän valittaa Herran edessä Israelin rikkomaa liittoa ja ennustaa Jerusalemin kohta lähitulevaisuudessa kohtaaman piirityksen ja hävityksen.

Tervakon leirikeskuksen aitta, hyttysten yön tapahtumapaikka. (Kuva, Timo Virtanen)

En tarkastele profeetan tekstiä tässä tekstin historiallisesta perspektiivistä. Tekstin ymmärtämiseksi riittää, että tiedät kirjoittaja Jeremian tilanne olleen hänelle epäsuotuisa. Ulkonaisesti yhteiskunnassa elettiin kukoistuksen ja rauhan aikaa. Sydämen tasolta katsottuna kukoistus oli pinnallista. Menemättä yksityiskohtiin voisi summata, että kansa ei kuunnellut Jumalaa eivätkä toinen toisiaan. Kukin huusi omaa asiaan ja kunkin omat tarpeet olivat etusijalla.

Jeremia puolestaan oli varsin vihattu mies omiensa keskellä, koska hän puhui mädännäisyyttä vastaan eikä profetoinut iloisia asioita, joita kuulijat mieluusti näkivät keskellään.

En paneudu …

Lisää...

Jouluevankeliumi heprealaisille

Jouluevankeliumi Luukkaan mukaan kertoo Vapahtajan – kuninkaan – syntymästä tavallisten ihmisten arjessa. Siinä taivaallinen loisto murtautuu rahvaan arkeen.

Jouluevankeliumi on arkinen kertomus ’tytöstä ja pojasta’ tai ’miehestä ja naisesta’, jotka lähtevät matkalle ’verotoimistoon’ kaksin, mutta matkan aikana koittaa vaimon aika synnyttää esikoisensa.

Seimen äärellä (Gerard Van Honthorst)

”Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.” (Luuk. 2:4-7)

Tämä on maisema, johon joulukorttien ja jouluasetelmien tilannekin rakennetaan. Joskus asetelmassa ovat mukana paimenet tai tietäjät, …

Lisää...

Valmistamisen aikaa

Adventtina muistutamme toisiamme siitä, että seurakunta elää odotuksessa. Ihmisen näkökulmasta odotammeajan kulumista ja juhlan alkua. Odotus on valmistautumisen aikaa; adventti valmistaa ihmisen kohtaamaan juhlan siinä missä hän puolestaan valmistaa kotinsa ja kalenterinsa joulunpyhiksi.

Adventin odotus on elävä vertaus ja esimerkki siitä, millä tavoin odotus valmistaa siihen, mitä odotetaan. Jumalan näkökulmasta odottaminen ei ole määrähetkien odottamista; se on valmistamista. Jumala ei ’odota’; hän valmistaa. Jumala ei katso ’oikeaa hetkeä’ kalenterista; hän katsoo ’valmiutta’.

Profeetta Malakia (Duccio di Buoninsegna)

Jumalan aika tässä merkityksessä ei ole meidän mittaamaamme ’kronos’ -aikaa, vaan ’kairos’ -aikaa. ’Kairos’-aika ei ole määrämittaista, kuten kellon osoittama ’kronos’-aika. ’Kairos’-aikaa ei mitata hetkissä, vaan laadussa. Kun ’kairos’-ajan viisari nytkähtää eteenpäin, se merkitsee siirtymistä laadullisesti uuteen aikaan.

Adventin odottamisen kuvassa ei ole …

Lisää...