Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Saarnat

Saarnat ja pidemmät artikkelit

Oletteko te niin tomppelit?

Muistelepa milloin viimeksi olet käyttänyt kovia sanankäänteitä esittäessäsi asiaasi toisille. Entä millaisessa tilanteessa ihminen on taipuvainen herättämään kuulijoitaan jopa nimittelemällä heitä?

Kovia sanoja (Kuva Steve Buissinne, Pixabay)

Voi tietenkin olla, että olet aina hillitty ja käyttäydyt tilanteessa kuin tilanteessa viileän laskelmoivasti, mutta tuleeko koskaan edes mieleen sanoa asiasta vähän kovemmin? Voin osaltani tunnustaa, että vaikka lähes poikkeuksetta kaikkein värikkäimmät kielen ilmaisut jäävät ajatuksiin koskaan tulematta suusta ulos, niin joskus kyllä käy niinkin, että tulee jopa sanottua melkoisen painokkaasti.

En tarkoita painokkaalla sanomisella ainoastaan voimasanojen käyttöä tai hillitsemätöntä pahaa puhetta, josta Jaakob kirjeessään varoittaa (Jaak. 3:2-9). Tarkoitan painokasta sanomista ’kovin sanoin’ silloin, kun on tarve herätellä kuulijoita.

Voimakkaita sanoja käytti myös apostoli Paavali kirjeessään galatalaisille erityisesti sen kolmannen …

Lisää...

Velkojia ja velallisia

Aiheeseeni viitaten totean arvoituksellisesti: missä velallinen siellä velkoja. Sunnuntain kirkkotekstit käsittelevät anteeksiantamisen jatuomitsemisen sekä armon ja armottomuuden kysymyksiä rakkaudesta käsitteestä käsin.

”Christ Cares for All”, lasimaalaus kirkosta Filippiineiltä.

Sanoisin, että aihepiirin periaatteet ovat varsin selkeät, mutta niiden sovellus käytännönelämässä ontuu. Periaatteet ja ’totuudet’ kasvavat mittasuhteisiin, missä ihmisestä tulee mielipiteiden pelinappula. Ei ole enää tilaa olla ihminen – puhumattakaan armahdetusta sellaisesta.

Käsittelen pääasiassa sunnuntain epistolatekstiä Paavalin kirjeestä roomalaisille. Tahdoin kuitenkin käydä sen maisemaan sisään evankeliumitekstin johdattamana. Näin siksi, että evankeliumiteksti puhuu ’velallisista’ ja ’velkojista’, mikä auttaa meitä lukemaan Paavalin tekstistä sen ydinasian.

Peräti seitsemän kertaako?

Päivän evankeliumitekstissä (Matt. 18:21-35) Pietari kysyi Jeesukselta tarkentavan kysymyksen koskien anteeksiantoa:

”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa …

Lisää...

Siitä olemme oppineet tuntemaan rakkauden

On hämmästyttävää löytää samankaltaisuutta tai yhtäläisyyttä sieltä, missä sitä ei osaa odottaa. Tällöin aina herää kysymys siitä, voivatko yhtäläisyydet olla sattumaa vai onko kyseessä jokin tarkoituksenmukaisuus, mitä ei vain ole aikaisemmin huomannut. No, tästä aiheesta ei sen enempää – jäin vain miettimään sitä tämänkertaisen tekstini aloittavan jakeen kohdalla.

”Siiinä on rakkaus, että…” (Kuva Image by Image by TanteTati, Pixabay)

Pysähdyin miettimään, että onko sattumaa vaiko mietittyä, että Johanneksen evankeliumin ja hänen ensimmäisen kirjeensä jae 3:16 osuvat teemaltaan yhteen jopa niin, että ne täydentävät toinen toisiaan.

Tiedän, ettei rakkauden apostoli Johannes ole jakanut kirjettään lukuihin puhumattakaan jakeista. Lisäksi tiedän, että lukujako on syntynyt aikaisemmin ja eri henkilön laatimana kuin jaejako. Jos siis joku on tarkoituksella ohjannut luku- ja jaenumerot …

Lisää...

Heijasta Jumalan koko rakkautta

Aloitanpa tämän tekstin vieläkin kauempaa kuin klassinen aloitus ”Jo muinaiset roomalaiset…” Siteeraan kahta kaikille tuttua Vanhan testamentin luomiskertomuksen kohtaa. Ne kummatkin puhuvat valosta ja valkeudesta:

Kuu hiejastaa auringon valoa. Kuva Image by Patricia Alexandre, Pixabay)

”Jumala sanoi: ’Tulkoon valo!’ Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,” (1. Moos. 1:3-4)

”Jumala sanoi: ’Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle.’ Ja niin tapahtui. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet.” (1. Moos. 1:14-16)

On peräti merkillistä, että luomiskertomuksen alussa luodaan valkeus, ja vasta myöhemmin luodaan taivaankappaleet …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Keitä Jeesus tuli kutsumaan?

Mitä tarkoittaa olla ulkopuolinen tai sivustakatsoja? Jokainen on jossain määrin kokenut, ettei hän joko kuulu porukkaan, tai etteivät asiat, joista puhutaan kosketa häntä mitenkään.

The Feast in the House of Levi (Paolo Veronese, 1573)

Olen itse kokenut ’ulkopuolisuutta’ esimerkiksi puhuttaessa taiteen historiasta tai vaikkapa golfista. En sano, etteivät ne kummatkin olisi kivoja juttuja, mutta ne nyt eivät vain sattuneet olemaan asioita, jotka kiehtoivat tai koskettivat minua silloin.

Entä mitä sanomme silloin, kun koemme itsemme ulkopuoliseksi johonkin ja meitä silti pyydetään lähtemään mukaan? Aika usein kuulee vastattavan esimerkiksi näin: ”Kyllä, joo. Tuo on hyvä juttu, mutta ei se kyllä minua varten ole. Kiitos, ei tällä kertaa.” tai ”Kuulostaa hyvältä, mutta eipä siellä minua kaivata…”.

Ikävä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Pöytärukouksesta

Meille suomalaisille ruoka on itsestäänselvyys. Näin siitä huolimatta, että yhteiskunnassamme esiintyy todellista köyhyyttä, mikä näkyy esimerkiksi ruokajakopalveluissa. Silti ruokaa on saatavilla vielä aivan eri tavoin kuin vaikkapa katovuosina muutama sata vuotta sitten. Eikä nälänhätää ole voitettu nykypäinäkään, vaan ravinnon puutteesta kärsii valtava määrä ihmisiä ympäri maailman.

Rukous. Kuva congerdesign, Pixabay

Ruoka vastaa ihmisen perustarpeeseen. Ruokaa tarvitaan elämiseen ja modernin ihmisen maailmassa sitä löytää on jääkaapista. Ei tarvitse mennä kauppaa pidemmäksi metsälle tai kalaan. Ilmaista ruoka ei tietenkään ole. Siitä on maksettava käypä hinta kauppiaalle euroilla, jotka on tienattu kovalla työllä. Ja kyllähän työmies on leipänsä itse ansainnut, vai mitä?

Joku irvileuka voisi jopa vaatia, että Isä meidän -rukousta pitäisi aavistus nykyaikaistaa ja kirjoittaa sana ’Isä’ pienellä alkukirjaimella, …

Lisää...

Tärkeää: uusi ihminen vai sikalauma?

Monesti tutuksi käynyt raamatunteksti yllättää minut, kun palaan tekstin ääreen uudelleen. Kuinka paljon olen tekstistä ehtinyt unohtaa ja kuinka paljon edellisillä kerroilla on jäänyt huomaamatta.

Sikoja, sikoja, … (Kuva Hans Braxmeier, Pixabay)

Tämä pätee myös tekstiini Markuksen evankeliumista. Siinä on Jeesus, saastaisia henkiä, sikalauma, sikopaimenia, mies ja joukko kyläläisiä. Tiedät tekstin. Ohessa vähän muistin virkistykseksi.

”…Hän antoi niille luvan. Silloin saastaiset henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen. Sikoja oli noin kaksituhatta, ja ne hukkuivat kaikki. Sikopaimenet lähtivät pakoon ja kertoivat kaikesta tästä kaupungissa ja kylissä. Ihmisiä lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut. He tulivat Jeesuksen luo ja näkivät pahojen henkien vaivaaman miehen istuvan siellä. Mies, jossa oli ollut legioona henkiä, istui vaatteet …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta