Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Saarnat

Saarnat ja pidemmät artikkelit

Taivaallisia näkymiä

Kirkkovuosi päättyy tuomiosunnuntaihin. Sana ”tuomio” kuulostaa useimpien korvissa jokseenkin kielteiseltä. Tuomio tuo mieleen ajatuksen toki oikeudenmukaisuudesta, mutta myös rangaistuksesta. Harvemmin tulee mieleen, ettei tuomiosta aina seuraa rangaistus, vaan että tuomio voi olla myös vapauttava.

Taivaallisia näkymiä (Kuva Michaela Pixabaystä)

Tuomiosunnuntain sanoma liittyy Kristuksen toiseen tulemukseen, nyt kuninkaana ja vanhurskaana tuomarina. Tästä kirkkovuoden pyhästä käytetäänkin myös sen luonnetta kuvaavaa nimitystä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai.

Ajatus Jumalan tuomion päivästä ymmärrettävästi kauhistuttaa monia – ehkä siksi, että harvapa meistä tahtoo kohdata elämänsä Jumalan täydellisen vanhurskauden vaatimuksin mitattuna. Jumalan tuomion yhteydessä moni unohtaa Jumalan rakkauden ja Kristuksen armotyön, jonka perusteella tuomio todellakin on Jeesukseen toivonsa panneella vapauttava.

Kristuksen omien kannalta tuomiosunnuntai on ilon juhla. Se tuomio, jonka Jeesukseen uskova saa, ei ole …

Lisää...

Vahvistus sanalle

Uutisoinnissa puhutaan usein vahvistamisesta. Esimerkiksi viranomaiset vahvistavat tiedot onnettomuuksien uhrien lukumäärästä vaikkapa liikenneministeriö vahvistaa tilastotiedot kuolonkolarien määrän vuotuisesta kasvusta.

Sinetti on yksi vahvistus sekin. (Kuva Wolfgang Claussen Pixabaystä)

On myös toisenlaista vahvistamista. Esimerkiksi presidentin tehtävä on vahvistaa lain voimaan tulo allekirjoituksellaan. Vastaavasti me vahvistamme vaikkapa luottokorttiostoksen omalla allekirjoituksellamme, kun taas henkilöllisyystodistus vahvistaa henkilöllisyytemme kassahenkilölle. Samoin paperi, johon on koottu joukko arvosanoja, muuttuu todistukseksi tai viralliseksi opintorekisteriotteeksi, kun se on vahvistettu allekirjoituksella ja oppilaitoksen leimalla.

Jos meillä ihmisillä on tällainen tarve vahvistaa keskinäisiä sopimuksia ja tietojen sekä dokumenttien alkuperää, on myös Jumala huomioinut tämän tarpeemme vahvistamalla oman sanansa ja hänen nimessään tehdyn julistustyön. Markuksen evankeliumin loppuun on tallennettu Jeesuksen lähetyskäsky (Matt. 28:18-20), johon on liitetty lupaus julistetun sanoman vahvistamisesta. …

Lisää...

Pääsiäisen jälkeinen evankeliumi

Jouluisin luetaan jouluevankeliumia (Luuk. 2:1-20), joka keskittyy Jeesuksen syntymän aikaisiin tapahtumiin. Vastaavasti pääsiäisajan teksteissä keskitytään kärsimysviikon tapahtumiin ja ennen kaikkea Kristuksen ylösnousemukseen.

Kirjoitukset; aina ajankohtaiset, kuten kirje saapuessaan. (Kuva Petra Pixabaystä)

Pääsiäisen evankeliumi voidaan tiivistää vaikkapa Apostolisen uskontunnustuksen sanoin tällä tavoin:

{Kristus} kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista”.

Ehkä olet jo tähän mennessä vuotta huomannut, että elämä on jatkunut myös pääsiäisen jälkeen. Kesälomat ovat takana ja moni jo suunnittelee talven lomia. Eikä kaukana ole kirkkovuoden toinen suuri juhla eli joulu. Vertauskuvallisesti moni putoaa pääsiäisen jälkeen hengelliseen tyhjiöön, koska kirkkovuoden suuret juhlapyhät ovat yhtäkkiä ohi.

Itseäni alkoi tässä syksyn mittaan askarruttamaan, että mikä olisi jouluevankeliumin ja pääsiäisen …

Lisää...

Aiotteko tekin lähteä?

Siteeraan tähän Johanneksen evankeliumin tekstin. Etenkin sen viimeinen jae on minulle erityisen rakas. Vuoden 1933/38 kirkkoraamatun käännöksessä viimeisen jakeen kysymys on kirjoitettu muotoon ”Tahdotteko tekin mennä pois?

Käännänpä sinulle selkäni ja uin omille vesilleni… (Kuva Merja Partanen Pixabaystä)

Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan sanoivat: ’Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?’ Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat herättäneet opetuslapsissa ärtymystä, ja hän sanoi heille: ’Loukkaako tämä teitä? Miten käykään, jos te näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän ennen oli! Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko.’ Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka …

Lisää...

Hengellisyyden evääksi

Yksinkertaisia kysymyksiä alkuun: milloin viimeksi luit Raamattua itsellesi? Muistatko, mitä sieltä luit? Vastaukset edellä esitettyihin kysymyksiin kertovat enemmän siitä, miten suhtaudut käytännössä Jumalan sanaan kuin se, jos hurskastellen vastaisit kysymykseen ”Mikä Raamattu on minulle?

Mitä luet? (Kuva Ulrike Leone Pixabaystä)

Sanotaan, että Raamattu on kristityn pyhä kirja, hengellinen ravinto ja ohjenuora Jumalan tahdon löytämiseksi sekä paljon muuta perin ylevää, mutta sen käyttöarvo uskovan elämässä tulee esiin vasta siinä, miten hän suhtautuu Raamattuun arjessa.

Sanoisin, että Raamatun arvo tulee esiin vasta hengellisyyden janon myötä. Se on mitä parasta ravintoa hengellisyyteen sisältöä etsivälle. Sen arvo tulee esiin siinä, kun kaipaat yhteyttä elävään Jumalaan ja etsit hengellisen kaipuuseen täyttymystä. Se on tie arkeen, jossa taivas on läsnä.

Jumalan sana on …

Lisää...

Jeesuksen seurakunta

Oletko pannut merkille, että evankeliumeissa puhutaan valtavasti Taivasten valtakunnasta, mutta ei juuri seurakunnasta? Jeesus ei tee hienoa teologiaa paikallisen seurakunnan käytännöistä eikä universaalin seurakunnan olemuksesta.

Jeesuksen seurakunta koolla. (Kuva Darrell Nixon Pixabaystä)

Tuo universaali seurakunta tarkoittaa ”kaikkia uskovia kaikkina aikoina” – myös menneitä ja tulevia. Tähän viitataan ainakin pyhäinpäivän ja tuomiosunnuntain teemoissa. Paikallinen seurakunta taas tarkoittaa niitä tuttuja naamoja, joiden kanssa tapaat ainakin sunnuntaisin kirkossa.

Ovatpa viisaat laskeneet, että kreikankielen seurakuntaa tarkoittava sana ’ekklesia’ tavataan vain kahdesti evankeliumiteksteissä ja nekin ovat Matteuksen evankeliumissa (Matt 16:18; Matt 18:17). Vastaava luku on Paavalin kirjeissä peräti 62 kappaletta.

Tästä faktasta joku on sitten päätellyt, että seurakunta olisi ollut Paavalin keksintö – ei Jeesuksen. Logiikka on yhtä aukoton kuin väittää sykemittarin keksineen …

Lisää...

Armoa miehiseen itsetuntoon

Miehenä tai naisena oleminen on ihmiskunnan vanhimpia ongelmia. Tällä kertaa keskityn miehuuteen. Avaus kuulostaa lattealta, eikö vain? Sitä se onkin. Annetaan latteudelle kuitenkin mahdollisuus kertoa jotain uutta.

Mitä mietit matkoillasi, mies? (Kuva Hermann Traub Pixabaystä)

Oivallus on siinä, että miehuuteen, kuten naiseuteenkin, on liittynyt sama olemisen ongelma, vaikka uskotellemme, että miehisyyden ongelmat koskevat erityisen vain nykypäivän miestä. Ehkä juuri tänään ongelmat ovat erityisen kipeitä, koska satumme itse elämään niissä, ja ne ovat siten ikävän lähellä meitä.

Miehisyyden mallit perinteisesti keskittyvät suorittamiseen. Täytyisi osata ja pystyä kaikkeen, ottaa suuria riskejä ja voittaa pelkonsa. Toisaalla taas miehen odotetaan mukautuvan ja huomioivan myös pehmeät arvot. Täten moderni mies kantaa paitsi perinteisen roolimallin, myös ylimääräisen taakan perinteisten roolimallien rikkojana. Jos kysyy, mistä on …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |