Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Saarnat

Saarnat ja pidemmät artikkelit

Kuninkaasi tulee

Palmusunnuntaina muistellaan Kristuksen näyttävää saapumista Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Kaikki neljä evankelistaa kirjoittavat tapahtumasta.

Jeesus ratsastaa aasin selässä Jerusalemiin.

Matteus, joka kirjoitti evankeliumin erityisesti juutalaisia lukijoita varten, siteeraa evankeliumissa laajalti Vanhan testamentin kirjoituksia todisteeksi siitä, että Jeesus oli hän, ketä juutalaiset kirjoitusten perusteella odottivat saapuvaksi. Evankeliumin pääteema onkin, että Jeesus on juutalaiskansan odottama messias.

Matteuksen evankeliumissa täten viitataan Jeesuksen tunnustekojen kohdalla Vanhan testamentin profetioihin osoitukseksi siitä, että Jeesus täytti profeettojen ennustukset niin tunnustekojen tekijänä, kärsivänä messiaana kuin ylösnousseena kuninkaana. Ja näin Matteus teki myös palmusunnuntain tekstissä.

Päivän tekstini on Matteuksen evankeliumissa lainattu katkelma profeetta Sakarjan tekstistä (Matt. 21:4-5). Matteus siteeraa sitä näin:

”Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun kuninkaasi tulee luoksesi nöyränä ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.” (Matt. 21:5)

Matteus viittaa Sakarjan …

Lisää...

Viisareita vääntämässä

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Suomi ja Eurooppa siirtyi kesäaikaan. Hetkessä kadotimme yöstä yhden tunnin, jonka saamme takaisin ’lainasta’ syksyllä, kun siirrymme talviaikaan. Tosiasiassa emme menettäneet hetkeäkään – tuo tunti katosi yhteisestä sopimuksesta, koska olemme antaneet kellolle ja kalenterille ylivallan elämässä.

Joosua rukoilee Jumalaa pysäyttämään ajan.

Englanninkielessä järjestelyä kutsutaan termillä ’dayligth saving’ eli päivänvalon säästäminen. Tarkoitus on siis lisätä kesällä aamuinen valo osumaan paremmin aktiivisiin valveillaolotunteihin ja työskentelyaikoihin kouluissa ja työpaikoilla. Kertyneet valoisat tunnit ”säästetään” iltaan sen sijaan, että ne kuluisivat ”hukkaan” ihmisten vielä nukkuessa. Suomessa kesäajalla ei ole yhtä suurta merkitystä kuin etelämpänä, koska Suomessa on kesällä varsin pitkät päivät, mutta keväisin ja syksyisin kesäaika toki säästää valoa ja täten myös energiaa Suomessakin.

Ihminen siirtää kelloja – Jumala aikaa …

Lisää...

Lasten ja imeväisten suusta

Pääsiäisen aika alkoi jo laskiaisesta. Sen muistavat ainakin he, ketkä laskiaisena laskeutuivat paastoon. Kiireisessä ajassamme moni herää pääsiäisen läheisyyteen vasta pääsiäisviikon alussa palmusunnuntaina. Tällöin lapset kulkevat talosta taloon virpomassa.

Virpominen on itäisen kirkon perinne. Jos vanhan tavan mukaan antoi pajusta tehdyn virpovitsan palmusunnuntaina jollekin, sai pääsiäissunnuntaina tulla perimään palkkansa. Sana ’virpoa’ tulee venäjänkielen pajua merkitsevästä ’verboa’-sanasta, joka tulee edelleen latinan sanasta ’verbanae’, joka tarkoittaa pyhää oksaa.

Virpomisen juuret ovat tosiasiassa paljon kauempana, ensimmäisen kristillisen pääsiäisen tapahtumissa, kun kansa tervehti Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta palmunlehvin. Tiettävästi pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin tiettävästi ainakin 500-luvulta lähtien. Palmunlehvät ovat tosin käytännön syistä korvattu täällä pohjoisessa pajunoksilla, kun palmunlehviä ei luonnostaan ole saatavilla. Pyhän nimessä sana ’palmu’ on silti säilynyt.

Joka tapauksessa on jälleen kerran tullut se aika …

Lisää...

Taivaallinen tooga

Olin muutama viikko sitten taas kerran Tallinnassa työmatkalla ja tätä kirjoittaessa olen puolestani matkalla Kööpenhaminaan. Maasta toiseen matkustava henkilö tarvitsee passin. Se on todistus hänen kansalaisuudestaan. Passi takaa haltijalleen oikeudet sen maan kansalaisena, keneksi passi hänet identifioi.

Rooman kansalaisen tooga-asuste.

Passiin on koottu joitain tuntomerkkejä, jotta passin haltija voidaan tunnistaa. Tuntomerkit ovat syntymässä saatuja ominaisuuksia. Passissa ei sen kerrota haltijan ammatista, urasta, varallisuudesta, tms. Se ei kerro elämänvalinnoista; eikä passia anneta yhteiskunnallisesti hyvien tekojen perusteella eikä sitä evätä pahojen tekojen tai ansiottomuuden tähden. Vaikka passin perusteella rajaviranomaiset saavat tiedon etsintäkuulutuksista tms. niin siitä huolimatta passi ei varsinaisesti kerro sitäkään. Siinä on vain tuntomerkit ja vakuus kansalaisuudesta.

Kansalaisuus puolestaan määrittelee oikeudet ja velvollisuudet, mitä yhteiskunta asettaa jäsenelleen. Esimerkiksi Suomen kansalaisuus pitää …

Lisää...

Ei ole mieletön hän…

Philip James Elliot lempinimeltään ”Jim” (1927 – 1956) oli evankelinen lähetyssaarnaaja. Minä puolestani opin tietämään hänet ja jotain hänen elämäntyöstään hänen nimissään kulkevan sanonnan kautta. Sanonta on itse asiassa hyvin samankaltainen kuin Philip Henryn (1631-1696) vastaava lausahdus.

Jim Elliot

Jimin vuonna 1949 päiväkirjaansa kirjoittama versio sanonnasta kuuluu näin:

”He is no fool who gives what he cannot keep to gain that which he cannot lose.”

”Ei ole mieletön hän, joka luopuu sellaisesta, mitä ei voi pitää, saadakseen sellaista, mitä ei voi menettää.” (Jim Elliot)

Sitaatti on elänyt ihmisten huulilla tehden tunnetuksi sanojen alkuperäisen kirjoittajan ja ne tapahtumat, jotka hänen elämäntarinaansa liittyivät. Sitaatin voima ei ole sen nerokkuudessa, vaan se on siinä, mitä henkilö sanojen takana edusti ja osoitti elämällään.

Koska …

Lisää...

Eloa on paljon

Olet kuullut kysyttävän ”onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?” Tätä kulunutta vertausta puoliväliin täytetystä / tyhjennetystä lasista käytetään usein havainnollistamaan pessimistin ja optimistin erilaista tapaa arvioida maailmaa. Optimisti näkee lasin puoliksi täynnä, eli siinä on vielä paljon juotavaa. Samainen lasi on pessimistin mielestä puoliksi tyhjä, eli juoma on hänestä jo melkein loppu.

Eloa on paljon

Tuskin kukaan on aina optimisti tai pessimisti kaikessa, vaan jokaisella on taipumusta optimismiin ja pessimismiin vähän eri asioissa. On tilanteita, joissa toinen kokee itsensä uhatuksi ja hän pyytää Jumalalta varjelusta, kun taas toinen näkee siinä mahdollisuuden ja etsii johdatusta tai siunausta Jumalalta. Ja kun tilanne vähän muuttuu, saattaa muuttua osatkin päinvastoin.

Eloa paljon vaiko työmiehiä vähän?

Matteuksen evankeliumin yhdeksännen luvun loppupuolella on …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Tehtävien taitteessa

Johanneksen evankeliumin ensimmäinen luku pikakelaa historian luomisen hetkestä Uuden liiton ajan alkuun. Siinä vanhan liiton viimeinen sanansaattaja – Johannes Kastaja – viitoittaa tien uuden ajan kynnykselle:

”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29b)

Johannes todistaa Jesajan puolivuosisataa aikaisemmin kirjoittaman profetian täyttyneen Jeesuksessa Kristuksessa (Jes. 53:6-7). Oli tullut aika astua uuteen. Tästä eteenpäin lukija seuraa Jumalan lupauksen täyttymistä Kristuksessa evankeliumin viimeiseen lukuun saakka.

Jeesus kohtaa opetuslapset rannalla

Johannes ei lopeta evankeliumiaan ’loppuun’. Hän on tuo lukijan Jeesuksen elämän vaiheiden läpi uuden ajan alkuun. Olemme tilanteessa, missä uusi liitto Kristuksessa on astunut voimaan. Viimeisessä luvussa lukija astuu aikakauteen, jossa hän itsekin parhaillaan elää. Evankeliumin viimeinen luku istuttaa meidät omalle paikallemme Jumalan pelastussuunnitelman seuraavaan näytökseen eli Pyhän Hengen ja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta