Back to Top


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Category: Saarnat

Saarnat ja pidemmät artikkelit

Jumalan matematiikkaa

Ihmisen logiikan mukaan ”enemmän on parempi” tai niin kuin sanalasku sanoo ”ei vara venettä kaada”.Ihminen puhuu minimistä ja maksimista, kun taas Jumalan maailmassa kaikki on täsmällistä. Mitä enemmän on resursseja ja voimaa käytössä, sen paremmat edellytykset on onnistua.

Gideon valitsee 300 sotilasta (Gustave Dore)

Edelleen ihminen puolestaan laskee tarvitsevansa ’pelivaraa’. Hän tahtoo varata mieluummin vähän yli tarvittavan siltä varalta, että tapahtuu jotain yllättävää, mitä ei välttämättä osata ennakoida.

Tilanteita, joissa me ihmiset toimimme toistuvasti juuri tällä tavoin on vaikka kuinka paljon. Varautuminen juhlien väkimäärään, eväsretken eväiden määrässä, jne. Varaudumme aina myös useamman erilaisen sään mukaan, ihan siksi, että kun sitä ei ikinä tiedä… Tarve ihannoida paljoa ja varautua mieluummin liialla onkin lähtöisin siitä, että me ihmispolot …

Lisää...

Suuri satiiri

Voi teitä, Siionin huolettomat ja Samarian vuoren itsevarmat asukkaat, te valitun kansan kärkijoukko! Ja teitä koko Israel seuraa!” (Aam. 6:1)

Satiirikko – profeetta Aamos.

Miltä tuntuisi, jos minä aloittaisin puheen läsnä olevalle seurakunnalle näillä sanoilla? Kuinka moni kävelisi ulos saman tien? Näin aloitti profeetta Aamos puhuttelemaan omaa kuulijakuntaansa.

Sunnuntain teksti (Aam. 6:1, 4-8) on vähemmän tunnetun profeetta Aamoksen kirjasta. Otsikoin tekstin ”Suureksi satiiriksi”, millä muistuttaa siitä, että Raamatun kansien väliin mahtuu monenlaista tekstiä. Aamoksen kirja on tyyliltään ivallinen satiiri.

Tekstissä piikittely alkaa jo ensimmäisestä jakeesta. Piikittelevää sävyä ei voi olla huomaamatta. Jos minä kirjoittaisin sinun elämästäsi ivallisesti satiirin keinoin, tunnistaisit varmasti satiirini ivan. Ja miksikö? Koska tunnet elämäsi tositilan ja tunnistat sen, missä minä liioitellen …

Lisää...

Etsiä vai löytää?

Muistatko lapsuudessasi etsineesi tienvarsilta tai metsistä aarteita? Entä oletko koskaan leikkinyt aarteenetsintää? Tarkoitan sitä leikkiä, jossa joku piilottaa aarteen ja muut yrittävät etsiä sitä. Itse muistan lapsuudessani leikkineeni kumpaakin: aarteenetsintää ja muuten vain aarteiden löytämistä teidenvarsilta. Vaikka nämä leikit kuulostavat samanlaisilta ja kummassakin etsitään aarretta, ovat ne silti luonteeltaan erilaisia.

Kadotettu kultaraha, lasimaalaus.

Aarteenetsintää leikitään kovalla sykkeellä tarkoituksena löytää ennalta tiedetty ’kadotettu’ aarre mahdollisemman nopeasti ennen muita. Tässä leikissä on tieto aarteen olemassaolosta ja yleensä sen mahdollinen sijaintikin on rajattu tietylle alueelle.

Tienvarsien aarteista ei taas koskaan tiennyt. Ei niitä kukaan ollut piilottanut eikä ollut takeita niiden löytämisestä eikä edes olemassaolosta. Tienvarsien aarteet etsittiin rauhalliseen tahtiin muun touhun ohessa ilman, että välttämättä mitään aarteeksi luokiteltua edes löytyi. Jos jotain sattumalta …

Lisää...

Vähän sinne päin

Milloin valitset tehdä asiat ”vähän sinne päin”? Onko syynä kiire, motivaation puute vai leipiintyminen? Meillä jokaisella on varmasti asioita, joita emme tee aina ”viimeisen päälle” vaan mielestämme ”vähän sinne päin” riittää vallan mainiosti.

Temppeliuhrit Malakian aikana – vähän sinne päin.

Selvennykseksi tarkennan, että ”vähän sinne päin” tekemisellä en tarkoita heikkoa priimaa heikompaa tulosta, joka johtuu osaamattomuudesta tai vaikkapa riittämättömistä resursseista. Termi ”vähän sinne päin” viittaa tässä valintaan olla antamatta parastaan.

Vähän sinne päin” -asiat ovat meille toissijaisia. Syystä tai toisesta ne eivät ole sydämen asioita, joten emme viitsi antaa niihin parastamme jos kerran vähempikin riittää.

Valinta tehdä ”vähän sinne päin” voi tuntua perustellulta ja harmittomalta, …

Lisää...

Pyhän yhteisen seurakunnan

Pohdin tässä seurakunnan olemusta tunnustusten näkökulmasta. Etsin vastauksia kysymyksiin. Mikä on seurakunta? Mihin sitä tarvitaan? Ja miksi minä olen siellä?

Apostolinen tunnustus – 12 opetuslapsen ’suulla’ artikloittain lausuttuna.

Olen päätynyt asian äärelle siksi, että olen elämäni aikana kohdannut lukuisia ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella pettyneet seurakuntaan. Toiset pettyivät enemmän ja toiset vähemmän. Osa pettyneistä on jättäytynyt seurakunnan ulkopuolelle, mikäli siis tarkoitamme seurakuntayhteydellä osallistumista paikallisen yhteisön kokoontumisiin tai toimintaan.

Surukseni huomaan, että pettyneiden joukossa on myös heitä, ketkä ovat pettymyksessä menettäneet uskonsa paitsi ”pyhän yhteisen seurakunnan” hyvyyteen myös Jumalaan. Heidän mielestään Jumala petti heidät – ei vain seurakunta. He eivät siis ole hylänneet vain seurakunnan näkyvää ilmentymää – paikallisten ihmisten yhteisöä, vaan koko ”pyhän yhteisen seurakunnan” …

Lisää...

Ilopäivä

Päivän raamatuntekstit puhuvat ilopäivästä (Jes. 58:11-14; Luuk. 13:10-17). En tiedä, mitä sana ilopäivä sinulle merkitsee, mutta minulle ilopäivä on erityinen hyvä päivä arkisten päivien joukossa. Se on päivä täynnä iloa, mikä tekee siitä jo pelkästään erityisen päivän. Ilopäivän erityisyyttä kuvaa vanha karjalainen sananparsi varsin osuvasti.

Jeesus parantaa naisen sapattina (Tissot, James, 1836-1902)

Paremp yks ilopäivä ko koko ikä kohtalaist!

Päivän Vanhan testamentin teksti puhuu sapatin oikeasta viettämisestä Herran niin, että se on Herran ilopäivä. Myös päivän evankeliumiteksti puhuu sapatista. Siinä puolestaan Jeesuksen esimerkki oikeasta sapatin vietosta avaa meille käytännössä sen, mihin Jesaja lukijoita kehottaa.

Kumpikin teksti painottaa sitä, että Herran ilopäivän ilo ei nouse ihmisestä itsestään, vaan siitä mitä Jumala on tehnyt ja tekee. Sapatin ilon perusta …

Lisää...

Kaikki on Jumalan

Puhekielessä luokittelen otsikkoni ylevän sloganin ”kaikki on Jumalan” tai ”kaikki kuuluu Herralle” kategoriaan, johon kuuluvat kuluneet fraasit, joita tilaisuuden tullen päästämme suustamme miettimättä, mitä sanomme. On kaksi eri asiaa elää todeksi otsikon lause kuin hokea sitä hurskas ilme naamalla.

Tämäkin pieni ateriani on Herran – myös se, mitä jo söin…

En väitä, etteikö sanoilla vilpittömästi tarkoiteta sitä, mitä ne merkitsevät. Epäilen kuitenkin, että harvemmin sanat kuitenkaan tavoittavat koko sydäntä tai puhujan ajatus sitä kokonaisuutta, joka sanoihin on kätketty. Puhuja ei välttämättä tule ajatelleeksi, mitä kaikkea sellaista hän julistaa kuuluvaksi Herralle, mistä hän ei silti ole ehdottoman valmis luopumaan. Kaikki tarkoittaa koko elämää – ei vain tiettyä osaa siitä. Kaikki pitää sisällään myös sen osan elämää, …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta