Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Saarnat

Saarnat ja pidemmät artikkelit

Oli viisi viisasta ja viisi tyhmää

Aloitetaan psalmin sitaatilla. Sitaatti on Daavidin kirjoittamasta psalmista, ja se kehottaa tähän tapaan:

Morsian, missä ovat hääneitosi? (Kuva ErikaWittlieb, Pixabay)

Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.(Ps. 90:12)

Mitä Daavid mahtanee tarkoittaa, kun hän käskee sinun laskea päiväsi oikein? Mitähän meistä itse kukin tekee kuullessaan tämän kehotuksen? Avaako joku kenties kalenterin tai lukee aikakauslehden tarjoileman horoskoopin? Alkaako joku kyselemään Luojalta päivien määrää tai kenties anomaan niitä lisää?

Vuosina 1642-1727 elänyt brittifyysikko Sir Isaac Newton tunnetaan parhaiten painovoiman keksijänä ja modernin fysiikan isänä. Harva kuitenkaan tietää, että Newton oli kiinnostunut myös alkemiasta ja okkultismista. Hän esimerkiksi käytti elämästään vuosia yrittäessään keksiä, miten raudasta voisi tehdä kultaa. Ehkäpä tämä kaipuu keltaisen arvometallin perään kertoo …

Lisää...

Toivon ja odotan

Tekstini on Valitusvirsien kirjasta. Ei kuulosta mieltä ylentävältä, vai? Miten sen nyt ottaa. Elämä on elämää ja vaihtelu on sen suola.

Jeremia suree hävitettyä Jerusalemia (Rembrandt)

Valitusvirsistä

Suomenkielisen Raamatun käyttämä nimi Valitusvirret on lähtöisin juutalaisen tradition käyttämästä nimityksestä ”qinot”. Se on myös kreikankielisen Septuagintan (n. 100 – 200 eKr.) ja latinankielisen Vulgatan nimivalinta.

Kirjan alkuperäinen hepreankielinen nimi on ’ekah’ eli ”kuinka!”; tämä on sana, jolla alkavat kirjan luvut 1, 2 ja 4.

Nimi Valitusvirret kuvaa tämän kirjan luonnetta ja rakennetta. Se on ’valitus’, jonka teema on syvä murhe hävitetyn Jerusalemin puolesta. Vastaavia runollisia valitusteoksia kirjoitettiin muinaisina aikoina yleisesti kaupungin tuhon jälkeen. Meille on säilynyt vastaavia vanhoja sumerilaisia tekstejä esimerkiksi Sumerin, Uurin ja Nippurin kaupunkien hävityksestä. …

Lisää...

Keitä he ovat?

Vanhassa lastenlaulussa lauluntekijä kysyy: ”Keitäs te ootte te pienet poijaat, kun en ma tunne teitä?”. Myös raamatunlukija joutuu kysymään tätä samaa kysymystä usein, kun hän tutkii vaikea selkoisia tekstejä. Tällöin hän monesti joutuu miettimään, kenestä tekstissä on kyse.

Kohti taivaallista ylistystä. (Kuva StockSnap Pixabaystä)

Kysymys ”Keitä he ovat?” toistuu erityisen usein luettaessa Ilmestyskirjaa tai Danielin kirjaa, jotka ovat vaikeaselkoista apokalyptista kerrontaa, jossa käytetään symboleita kuvaamaan reaalimaailman asioita, tehtäviä ja tapahtumia. Moni on pohtinut esimerkiksi Ilmestyskirjan pedon henkilöllisyyttä puhumattakaan muista antikristuksista. Ilmestyskirja herättää mielenkiintoa lukijassa myös kuvaamalla kymmentä kuningasta lohikäärmeen sarvina ja Kristuksesta luopunutta kirkkoa porttona. Vaikka tiedämme symbolien edustavan näitä asioita, joudumme edelleen kysymään tekstiltä niiden henkilöllisyyttä, jos tahdomme tarkemmin tietää, kenestä on kyse. Nämä …

Lisää...

Seurakunnan rakentamiseksi

Tässä artikkelissa käsittelen sitä, miten Kristus tahtoo omiensakoko seurakuntana kasvavan hengelliseen aikuisikään. Tämä kasvu on seuraus Pyhän Hengen työstä seurakunnassa, jota hän kasvattaa taidollisesti antamiensa lahjojen välityksellä. Ja sopiipa puhe lahjoista tietty myös joulun aikaan.

Rakennus valmistuu kerros kerrokselta. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Lahjat seurakunnan rakennukseksi

Tahdon johdattaa sinut varsinaiseen Efesolaiskirjeestä tulevaan tekstiini Paavalin korinttilaisille antaman kehotuksen myötä:

Kun te nyt kerran tavoittelette henkilahjoja, pyrkikää saamaan niitä runsain määrin seurakunnan rakentamiseksi.(1. Kor. 14:12)

Korintin seurakuntalaisille oli itsestään selvää tavoitella henkilahjoja; he olivat jopa tunnettuja siitä, miten Pyhän Hengen lahjat toimivat heidän keskellään. Sama into lahjojen janoamiseen ja käyttämiseen seurakunnassa tulee olla myös meillä. Into tavoitella ei silti yksin riitä, jos se on pois jostain …

Lisää...

Epäkohdista yhteisiin lupauksiin

Katsotaanpa lähihistoriaa. Nimittäin moni käytäntö ei ole ollenkaan niin vanha kuin sitä kuvittelemme. Otetaan esimerkki. 1960-luvulla kaupat suljettiin useimmiten jo kello 17. Minun lapsuudessani 1970-80 -luvuilla kauppojen aukiolo oli edelleen kovin rajoitettua nykypäivään verrattuna. Lauantaisin kaupat menivät kiinni jo varhain ja sunnuntaisin ne pysyivät kiinni. Näin ainakin maaseudulla, missä minä asuin. Kioskit olivat toki poikkeus sääntöön silloinkin.

Avoinna (Kuva Alex Fox, Pixabay)

Vuodesta 1969 vuoteen 1997 aukioloa sääteli laki, jonka mukaan aukiolo oli sallittua arkisin kello 8 – 20 ja lauantaisin kello 8 – 18. Vuonna 1997 eduskunta sääti lain, joka mahdollisti kauppojen aukiolon ja myös sunnuntaina sesonkiaikana (kesä- elokuu, marras- joulukuu). Vuoden 2009 joulukuusta alkaen käytännössä vapautettiin kauppojen sunnuntaiaukioloa rajoittaneet säädökset kokonaan. Toki rajoituksia vieläkin on, mutta …

Lisää...

Salattu ja ihmeellinen

Oletko koskaan rukoillut tai edes mielessäsi leikitellyt ajatuksella, että Jumala ilmestyisi sinulle kaikessa kirkkaudessaan? Vai oletko kenties päätynyt pohdinnoissasi sellaiseen tulokseen, ettei Jumala ylipäätään voi ilmestyä täydessä valtasuuruudessaan vajavaiselle ihmiselle?

Manoahin uhri (Eustache Le Sueur, 1640–1650)

Itse olen ajatuksella ’leikitellyt’, vaikka teologina olen taipuvainen ajattelemaan, etteipä Jumala voi koko kirkkaudessaan ihmiselle ilmestyä, koska ihmisen käsityskyky ei riitä Jumalaa käsittämään. Onneksi silti voin ajatella, että Herra voi ilmestyä ihmiselle ’kirkkaudessaan’ huomioiden ihmisen käsityskyvyn rajat? Vaikka siis Jumalan koko kirkkaus ei minulle koskaan valkenisi, voi Herra ilmestyä minulle niissä rajoissa, jotka inhimillinen luontoni minulle asettaa. Minun näkökulmastani Herra tällöin ilmestyisi minulle kaikessa kirkkaudessaan.

Mietipä siis hetki, millainen tapaamisesi Jumalan kanssa voisi olla. Ajattele miltä hän näyttäisi, tuoksuisi, kuulostaisi tai entä miltä sinusta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Ihmisiä me vain olemme

Normaaliin elämään kuuluu läheiset ihmissuhteet, yhteenkuuluvuuden tunteen ja läheisyyden kokeminen sekä toisista ihmisistä välittäminen. Joskus ihminen voi olla pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä. Tällöin puhutaan ilmiöstä nimeltä läheisriippuvuus. Läheisriippuvuus voidaan määritellä esimerkiksi näin:

Apostolit Paavali ja Barnabas Lystrassa.(Willem de Poorterin maalaus, 1630)15

Läheisriippuvuus on ilmiö, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä, esimerkiksi puolisostaan, lapsestaan, aikuinen ihminen esim. äidistään, jostain muusta lähimmäisestään, asiakkaastaan tai jostain ’mahdottomasta’ rakkaudestaan. Läheisriippuvaiseksi luonnehditaan myös henkilöä, jolla on pakonomainen tarve kantaa vastuuta muista.

Läheisriippuvuuden taustalla ovat usein heikko käsitys omasta itsestä ja huono itsetunto. Käytännössä on vaikea vetää selkeää rajaa, milloin ihminen on läheisriippuvainen ja milloin hänen riippuvuus on normaalia kiintymystä toiseen ihmiseen.

Joka tapauksessa puhutaan sitten läheisriippuvuudesta tai kiintymyksestä toiseen ihmiseen, liikutaan vaarallisilla …

Lisää...