Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Saarnat

Saarnat ja pidemmät artikkelit

Levätäänpä hetki…

Abraham Maslow julkaisi vuonna 1943 teorian tarvehierarkiasta. Sen mukaan hierarkkiset tarpeiden tasot ohjaavat ihmisen motivaatiota. Eli ihminen kiinnostuu korkeamman tason tarpeista vasta sen jälkeen, kun alhaisempien tasojen tarpeet on tyydytetty.

Abraham Maslow

Maslow tunnisti seuraavat ihmisen motivaatiota säätelevät tasot primitiivisestä korkeimpaan:

  1. Fysiologiset tarpeet

  2. Turvallisuuden tarpeet

  3. Yhteenkuuluvuuden- ja rakkauden tarpeet

  4. Arvonannon tarpeet

  5. Itsensä toteuttamisen tarpeet

Fysiologiselle tasolle kuuluvat perustarpeet, kuten riittävä ravinto ja lepo. Nykypäivän Suomessa ravinnon saannin tarve täyttyy jopa liiassa määrin, mutta sen sijaan levon tarve jää usein aivan liian vähälle huomiolle, vaikka riittävä lepo on ihmisen hyvinvoinnin perusta siinä missä ravintokin.

Levon merkitystä vähätellään ja sen laiminlyönnillä jopa kerskutaan. Olenpa kuullut hengellisen työn tekijöidenkin kehuskelevan, kuin he jaksavat painaa jopa ilman riittävää yöunta ’Hengen voimassa’ kuukaudesta toiseen. Aina …

Lisää...

Vapaus orjuudessa?

Vapauteen Kristus vapautti meidät.(Gal. 5:1) Maistelin mielessäni tätä Paavalin galatalaisille kirjoittamaa lausetta ja jäin pohtimaan, mitä vapaus ylipäätään tarkoittaa. Kun olin ensin muodostanut vapaudesta itselleni jonkinlaisen mielikuvan, aloin vertailemaan, mitä muut ymmärsivät vapauden tarkoittavan.

Illuusio vapaudesta: ”vapaa kuin taivaan lintu”. Eipä tuo ole sen vapaampi kuin sinäkään… (Image by Lisa Gielis from Pixabay)

Joillekin vapaus merkitsi sotilaspassin saamista varusmiespalveluksen suorittamisen merkiksi, kun toiset näkivät vapauden oikeutena valita missä asuu tai työskentelee. Joku näki sen oikeutena päättää elämänsä pituudesta, toinen oikeutena valita puolisonsa. Osalle vapaus merkitsi rajatonta päätösvaltaa henkilökohtaisissa kysymyksissä, joku taas puhui tieteen harjoittamisen vapaudesta, yksi uskonnonvapaudesta, vielä joku sananvapaudesta, jne.

Mitä on vapaus?

Suurimmalle osalle vapaus tarkoittaa ’vapautta jostakin’ – harva on oivaltanut, että …

Lisää...

Ihmissuhteita yli aikojen

Kirjakaupoissa on omat osastot kirjallisuudelle, jossa käsitellään parisuhdetta, lasten kasvatusta, suhtautumista omiin vanhempiin jne. Tätä kirjallisuutta riittää hyllymetreittäin ja varmasti suurin osa teoksista sisältää ainakin jonkin ajatuksen tai ohjeen, mitä toiset teokset eivät kerro.

Ihmissuhteita (Image by Tú Anh from Pixabay)

Ei ole mikään ihme, että tasapainoiseen perhe-elämään opastavia teoksia riittää, koska perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Yhteiskuntamallista riippumatta käsite perhe kuuluu käytännössä jokaiseen yhteiskuntaan. Ihmisellä on näet tarve perheeseen – tarkoitetaan perheellä sitten perheeseen kuulumista lapsena tai vanhempana.

Suomalaisessa yhteiskunnassa perhe käsittää yleensä vain ydinperheen (vanhemmat ja lapset), kun taas Raamatun ajan perheeseen laskettiin kuuluvaksi aina useampia sukupolvia, kuten on tehty Suomessakin menneinä aikoina.

Puhutaan sitten ydinperheestä tai suurperheestä, niin perhe-elämä on keskeinen osa ihmiseloa. Käytännössä se tarkoittaa toisilleen …

Lisää...

Lähetetyt maailmaan

Apostolien tekojen ensimmäisten lukujen kertomus Pietarin saarnasta ensimmäisenä helluntaina (Ap. t. 2:14-) on usealle varsin tuttu.

Lähettämistä tämäkin. (Image by Gerd Altmann from Pixabay)

Yleensä saarnasta muistetaan sen lopputulos, eli kuinka sen koskettamana noin 3000 uutta veljeä ja sisarta liittyi alkuseurakuntaan. Tapahtuman jälkeen Apostolien teot jättää mainitut 3000 sivummalle ja keskittyy nimelleen ja teemalleen uskollisesti kuvaamaan apostolien edesottamuksia.

Kirjoittajan keskittyminen kuvaamaan apostoleiden elämää harhauttaa monet lukijat ajattelemaan, että evankeliumi levisi Rooman valtakuntaan pelkästään apostolien ponnistusten välityksellä. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan useat seurakunnat, kuten esimerkiksi Rooman ja Antiokian seurakunnat, syntyivät Pietarin saarnasta syttyneiden juutalaiskristittyjen kautta heidän palattuaan Jerusalemin helluntaijuhlilta kotikaupunkeihinsa. Ilosanoman jakaminen ei ollut pelkästään apostolien etuoikeus, vaan siihen sai osallistua koko kristillinen seurakunta.

Jeesuksen jäähyväisrukous

Saatat ihmetellä, miten …

Lisää...

Isä ja kaksi veljestä

Tuhlaajapoikavertaus on tuttu kertomus jokaiselle Raamattua vähänkään lukeneelle. Se on ainutlaatuinen ja erikoinen kertomus, että se puhuttelee niin uskosta osatonta kuin vielä pidempäänkin Kristusta seurannutta.

Tuhlaajapoika (Image by Jeff Jacobs from Pixabay)

Voisi sanoa, että tuhlaajapoikavertaus on kokonainen oma maailmansa pienoiskoossa. Sen sanoman ymmärtää jo pieni lapsi, mutta siitä huolimatta harvassa ovat ne kasvaneetkaan kristityt, jotka ovat vertauksen sanoman sisäistäneet niin, että hallitsevat sen käytännön elämässä. Yllättävän moni varttuneempikin uskova näet löytää itsensä ainakin jossain määrin tuhlaajapojan kovasydämisen vanhemman veljen paikalta.

Kertomus tuhlaajapojasta löytyy vain Luukkaan evankeliumista, jossa se on sijoitettu viimeiseksi 15. luvun kolmen samaa teemaa käsittelevän vertauksen sikermässä: 1) vertaus kadonneesta lampaasta (Luuk. 15:1-7), 2) vertaus kadotetusta kolikosta (Luuk. 15:8-10) ja tekstimme 3) vertaus kadotetusta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Käsittämätön kärsivällisyys

Aloitetaan alusta ja palataan aikaan, kun ihminen luotiin.

Nämä kuutiot edustavat minulle kärsivällisyyden hyvettä :-) (Kuva Hans Pixabaystä)

Jumala sanoi: ’Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu.’ Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.(1. Moos. 1:26-27)

Teksti korostaa ihmisen luodun ’Jumalan kuvaksi’ eli Jumalan kaltaisuuteen. Kaltaisuus ja kuvana oleminen ilmaisevat tekstissä keskenään samaa asiaa.

Kaltaisuus ei tarkoita, että se ’jokin kaltainen’ olisi samaa olemusta vertailukohteen kanssa tai edes kopio alkuperäisestä. Kaltaisuus tarkoittaa, että ’kaltaisella’ on vertailukohteen kanssa paljon samaa: arvoja, ominaisuuksia tai kykyjä. Samalla se ilmaisee epäsuorasti eron alkuperäisen ja …

Lisää...

Tietämätön mutta utelias

Tänään puhun tietämättömyydestä. Voitkin nyt maistella hetken sitä, mitä ajatuksia ja tunteita sana tietämättömyys sinussa herättää.

Mitä jos en vain tiedä? (Image by Tumisu from Pixabay)

Luen tähän johdannoksi Daavidin psalmista muutaman jakeen otteen. Se ei ole tekstini, mutta palatkaamme siihen myöhemmin. Maistellaan nyt tuota tietämättömyyttä ja tätä psalmia hetki.

”Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen. Pelätkää Herraa, te hänen pyhänsä! Mitään ei puutu niiltä, jotka häntä pelkäävät. Nuoret leijonatkin uupuvat ja näkevät nälkää, mutta sillä, joka turvaa Herraan, on kaikkea kyllin.” (Ps. 34:9-11)

Ja nyt lähdetään matkaan kohti tuntematonta tietämättömyyttä.

Metodistiperinteessä on ollut tapana kysyä seurakuntaan jäseneksi siunattavalta viisi historiallista kysymystä. Vastaukset kysymyksiin ovat meitä ihmisiä …

Lisää...