Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Saarnat

Saarnat ja pidemmät artikkelit

Kaikki on Jumalan

Puhekielessä luokittelen otsikkoni ylevän sloganin ”kaikki on Jumalan” tai ”kaikki kuuluu Herralle” kategoriaan, johon kuuluvat kuluneet fraasit, joita tilaisuuden tullen päästämme suustamme miettimättä, mitä sanomme. On kaksi eri asiaa elää todeksi otsikon lause kuin hokea sitä hurskas ilme naamalla.

Tämäkin pieni ateriani on Herran – myös se, mitä jo söin…

En väitä, etteikö sanoilla vilpittömästi tarkoiteta sitä, mitä ne merkitsevät. Epäilen kuitenkin, että harvemmin sanat kuitenkaan tavoittavat koko sydäntä tai puhujan ajatus sitä kokonaisuutta, joka sanoihin on kätketty. Puhuja ei välttämättä tule ajatelleeksi, mitä kaikkea sellaista hän julistaa kuuluvaksi Herralle, mistä hän ei silti ole ehdottoman valmis luopumaan. Kaikki tarkoittaa koko elämää – ei vain tiettyä osaa siitä. Kaikki pitää sisällään myös sen osan elämää, …

Lisää...

Kuinka pitkä matka vielä, isä?

Elokuussa koululaiset, opiskelijat ja työtätekevät palaavat lomilta työn ja aherruksen pariin. Niin teen tässä nyt minäkin – palaan lomalta paitsi työn ja arjen pariin, myös kirjoittamaan blogi- ja saarnatekstejä aavistuksen säännöllisemmin kesän ’säännöllisen epäsäännöllisen’ kirjoittelun jälkeen.

Matkallapa hyvinkin, mutta kuinka pitkään?

Kulunut kesäloma oli minun kohdallani ennen kaikkea aikaa olla kotona perheen kanssa. Vietimme siis suurimman osan lomasta kotosalla, mutta myös jonkin verran matkoilla ja tienpäällä. Matkoilla tuli mieleen takavuosien lomamatkat, kun lapset olivat pienempiä. Silloin pidemmillä ajomatkoilla korviin kantautui auton takapenkiltä usein otsikon kysymys kovin kärsimättömään sävyyn: ”Kuinka pitkä matka vielä, isä?

Samaa kysymystä olen kysellyt Taivaan Isältä kesän aikana, kun olen ajautunut pohtimaan sitä, miten nykyinen elämäni vastaa siihen kutsuun, jossa tahdon elää tänään. Teen siis …

Lisää...

Niin jykevää on rakkaus

Valitsin profeetta Hoosean kirjasta aiheeksi kirjan ensimmäisen profetian (Hoos. 1:2-3:5), koska teksti poikkeaa ennakkokäsityksistä, joita lukijat asetavat profeettakirjallisuudelle. Hoosean kirjan ensimmäinen osa on kuvaus profeetan henkilökohtaisesta elämästä. Jumala näyttää suuruutensa profeetan elämässä, kun hän käyttää elävää elämää sanomansa vertauskuvana.

Profeetta Hoosea – rakkautta käytännössä.

Herra alkoi puhua Hoosealle ja sanoi näin: ’Mene ja ota portto vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka hän saa. Tämä maa on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee vieraita jumalia.’
Niin Hoosea otti vaimokseen Gomerin, Diblaimin tyttären, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan.
– – –
Herra sanoi minulle: ’Sinun tulee vielä rakastaa naista, jolla nyt on rakastaja ja joka rikkoo avion. Samoin minä, Herra, rakastan israelilaisia, vaikka …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Gehasin tie

Edellä käsittelin Toisen kuningasten kirjan 5. luvun alkuosaa otsikolla ”Uskon, en, tahtoisin uskoa”. Silloin puhuin uskosta ja siitä, miten Jumala johdatti syyrialaisen sotapäällikkö Naamanin luokseen (2. Kun 5:1-14). Nyt on luvun loppuosan vuoro. Siinä päähenkilö on Gehasi, Elisan palvelija.

Elisa kieltäytyy ottamasta vastaan Naamanin lahjaa (Jacob deWet)

Ensimmäisessä kertomuksessa Naaman kulki hyvän matkaa Syyriasta pohjoisen Israelin pääkaupunkiin Samariaan, sieltä profeetta Elisan kotiin ja vielä Jordanin rannalle. Kuljettu matka ei silti ollut mitään verrattuna siihen matkaan, jonka hän kulki toivoon ripustautuneen ehkä horjuvankin uskon varassa vieraan kulttuurin ja erilaisten koettelemusten läpi ennen kuin usko muuttui näkemiseksi. Ja miksikö Jumala kuljetti häntä pitkän matkan? Olisihan hän voinut vastata Naamanin pyyntöön lyhyemmän kaavan mukaan.

Matka oli tarpeen, koska Jumala tahtoi …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Uskon, en, tahtoisin kyllä

Monelle pienelle pojalle ja tytölle YLE:n toimittama Pikku Kakkonen on ollut arki-illan tai -aamun ehdoton kohokohta. Ensimmäinen pikkukakkonen lähetettiin vuonna 1977 tammikuun 11. päivänä. Olin silloin 6-vuotias.

Naaman peseytyy Jordanissa.

Lapsuudessani Pikku Kakkonen lähetettiin vain iltaisin. Sen viimeisenä ohjelmana tuli iltasatu Lasse ’satusetä’ Pöystin kertomana. Se oli yhdessä Nalle Luppakorvan kanssa ehdoton suosikkini. Satusetä yksinkertoisesti kertoi iltasadun ilman rekvisiittaa tai muita audiovisuaalisia tehosteita. Ohjelma kuitenkin toimi erinomaisesti, koska Pöysti oli loistava tarinankertoja, joka ei vain lukenut tarinaa, vaan eli sen mukana koko olemuksellaan.

Nykyään iltasadun kaltaisia ohjelmia ei juuri enää ole. Ne on korvattu animaatioilla ja elokuvilla. Se on harmi, koska kerrottu tarina kehittää lapsen mielikuvitusta enemmän kuin valmiiksi kuvitettu animaatio. Onneksi kirjat ovat edelleen olemassa – mikä onkaan parempaa …

Lisää...

Tulkaa pyhyyteen

Vuonna 1660 puritaanisaarnaaja Richard Alleine kirjoitti kirjan ”Jumalisuuden puolustuspuhe” (’Vindiciae Pietatis’). Kirja oli luonteeltaan syvän hengellinen. Se kutsui sitoutumaan kokosydämisesti Jumalalle.

Richard Alleine, Vindiciae Pietatis kirjoittaja.

Vajaan sata vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen se löysi tiensä John Wesleyn käsiin. Maanantaina 11. elokuuta 1755 John Wesley sovelsi jumalanpalveluksessa tuon Alleinen kirjan oppeja. Esimerkiksi myöhemmin liittorukouksena (’covenant prayer) tunnetun rukouksen Wesley poimi Alleinen kirjasta. Tämä maanantainen jumalanpalvelus on muuten se, mitä Wesley piti ensimmäisenä liiton uudistamisen -jumalanpalveluksena. Se oli alku monisatavuotiselle liiton uudistamisen perinteelle, jota kirkkomme yhä vaalii.

Liittorukous ja liiton uudistamisen juhla jäi siis elämään metodistien perinteessä, koska Wesley havaitsi liiton uudistamisen -juhlan uskonelämää rikastuttavaksi. Hän kirjoitti siitä päiväkirjoissaan useaan otteeseen. Esimerkiksi tammikuussa 1775, eli noin 20 vuotta …

Lisää...

Valmis luopumaan?

Kukapa ei olisi mielellään saamapuolella – ainakin, kun puhutaan talouteen liittyvistä asioista. On aina kiva saada etuuksia tai vaikkapa taloudellisia helpotuksia. Harva juuri vastustelee ylimääräisten etuisuuksien edessä. Mutta silloin, kun yhteisen hyvän nimissä joudutaan aiemmin annettuja etuisuuksia leikkaamaan, emme ole yhtä halukkaita luopumaan eduista, vaikka otimme ne vastustelematta vastaan silloin, kun ne meille annettiin. Moni tekee kaikkensa säilyttääkseen etuisuuden, vaikka hän olisi saanut sen sitä tarvitsematta tai ansaitsematta.

Kuluja laskemassa…

Otetaanpa vielä toinen esimerkki. Jos mainoksessa luvataan kolme ilmaista kuukautta jostain palvelusta, moni haluaa sen itselleen, vaikka ei tarvitse palvelua mihinkään. Jos samainen mainos taas myöhemmin kertoo, että kolmen kuukauden ilmaisjakso velvoittaa toisen vähintään kolmen kuukauden jakson normaalihintaista ostamista, joutuu kuluttaja arvioimaan tarpeensa uudelleen.

Jos hän yhtään tarvitsee ja arvostaa …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta