Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2014

Mahdollisuus vai ahdistava pino keskeneräistä?

Katso kuvaa. Mitä sinä näet siinä? – Todennäköisesti näet saman kuin minä eli pinon kirjoja. Jos katsot kuvaa tarkasti, huomaat kirjojen välissä olevan kirjanmerkkejä. Mitä se kertoo sinulle?

Minulle tuo pino kirjoja on samaan aikaan sekä mahdollisuus että ahdistava näkymä keskeneräisyyteen. Ne ovat kirjoja, joista suurin osa on sellaisia, jotka tahdon lukea ainakin silmäillen, että vastaavatko ne niitä odotuksia, joita minulla on. Jos unohdan hetkeksi ajan ja sen tosiasian, että suurin osa pinon kirjoista on minulle oppikirjoja, näen kirjapinossa mahdollisuuden ja mielenkiintoisen matkan tuntemattomaan. Kirjat saavat minut syttymään ajatukselle oppia uutta ja ehkä löytää uusia näkökulmia elämään.

Jos taas katson kelloa, katson kalenteria ja katson kirjapinoa uudelleen, saa näkymä minut kokemaan pientä ahdistusta ja voimattomuutta. Ainoa ero on siinä, että nyt katson pinoa niin …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , |

Minä en kuulu tänne

Otsikon sanat ”minä en kuulu tänne” eivät ole tarkoitettu laitettavaksi kuvassa olevan uljaan hevosen suuhun. Ne ovat ihan kirjoittajan ja kuvan ottajan omia mietteitä. Jotain sen suuntaista pohdin Hevonen 2014 näyttelyssä Pirkkahallissa kuluneena viikonloppuna.

Jotenkin vain koin ulkopuolisuutta ihmispaljoudessa, vaikka hevoset – eli messujen pääasia – ovat minulle edelleen rakkaita.  Ehkä kuvan hevonen olikin se paras anti messuilla sen lisäksi, että tyttärelleni tapahtuma oli upea kokemus, vaikka pieni arkuus ja ujous väliin tuli esteeksi mieliteoille.

Tytär sanoitti tuon ulkopuolisuuden osuvasti sanoiksi: ”Näillä kaikilla tytöillä tuntuu olevan oma hevonen”. – Niinpä niin – ja isän sydäntä riipaisi. ”Kyllä minäkin sinulle tyttäreni sen hevosen haluaisin antaa, mutta minulla ei ole siihen varaa”, ajattelin ja ulkopuolisuus senkin kasvoi sydämessäni.  Ja olihan se niin …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , |

Missä kaksi tai kolme…

Kevään saarnasarja ”Vaikea paikka” siirtyy tarkastelemaan vuorostaan hyvin tuttua tekstiä Matteuksen evankeliumista. Se on jae, jota kerta toisensa jälkeen siteeraamme, kun kokoonnumme yhteen pienryhmissä tai rukouskokouksissa rakentumaan keskinäisestä yhteydestä. Vanhemman kirkkoraamatun mukaan teksti kuuluu näin:

Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.(Matt. 18:20)

Vieläpä tekstiä edeltää jae, jossa annetun lupauksen me usein muistamme senkin liittää tekstiin mukaan:

”Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa.” (Matt. 18:19)

Sen sijaan lainattujen jakeiden laajempi tekstiyhteyden tarkastelu monesti unohtuu – ehkä siksi, että jakeiden yhteisilmoituksen ajatus sopii hyvin ’tarpeisiimme’ – eräänalaisena lupauksena rukoussiunauksesta.

Teksti ei ole lainkaan vaikealukuinen eikä vaikea soveltaa elämään. Se …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , |

Kun te paastoatte

Laskiaispäiviä vietetty perinteisesti kolme: laskiaissunnuntai, laskiaismaanantai ja laskiaistiistai. Suomessa laskiaisella tarkoitetaan yleensä laskiaistiistaita, jonka jälkeen paastonaika alkaa tuhkakeskiviikkona. Laskiainen ei viittaa täten pelkkään pulkkamäen laskemiseen,vaan laskeutumiseen paastoon.

Laskiaisen ja tuhkakeskiviikon perinne on yleiskirkollinen, koska sitä vietetään lännen kirkoissa yli kirkkokuntarajojen. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa laskiainen on vastine etelämaiden paastoa edeltävälle kolmipäiväisille karnevaaleille. Karnevaali tulee sanoista ’carne vale’, joka tarkoittaa latinasta suomennettuna ”jäähyväisiä lihalle”. Etelän katolisuudessa suureen paastoon valmistava karnevaalijuhla viittaa paastonajan pidättäytymiseen lihan syömisestä, johon myös laskiaisen hernekeittoperinne viittaa.

Pääsiäisen ’Suuri paasto’ alkaa laskiaissunnuntain jälkeisestä tuhkakeskiviikosta. Paastonajan pituus, 40 päivää, viittaa tietty Jeesuksen paaston- ja kiusausten aikaan autiomaassa. Tarkkaavaiset toki huomaavat, että laskiaistiistaista on kuitenkin 47 päivää eikä 40 päivää pääsiäissunnuntaihin. Kyseessä ei ole laskuvirhe, vaan paastonaika päättyy lauantaihin (pitkäperjantain jälkeen), jolloin pääsiäiseen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat |

He näkivät hänet ja hämmästyivät

Kun tämä selvisi Pietarille, hän lähti kohti Johanneksen äidin Marian taloa, sen Johanneksen, jota kutsutaan Markukseksi. Siellä oli monta koolla rukoilemassa. Kun Pietari kolkutti ulkoportin ovea, Rode-niminen palvelustyttö tuli kuulostelemaan. Tunnettuaan Pietarin äänen hän ilahtui niin, että juoksi sisään ovea avaamatta ja kertoi Pietarin seisovan portilla.
Muut sanoivat hänelle: ’Sinä olet järjiltäsi!’ Kun hän kuitenkin vakuutti, että se oli totta, he sanoivat: ’Se on hänen enkelinsä.’
Mutta Pietari kolkutti yhä. Avattuaan oven he näkivät hänet ja hämmästyivät. Hän viittasi kädellään heitä vaikenemaan ja kertoi heille, kuinka Herra oli vienyt hänet ulos vankilasta. ’Kertokaa tämä Jaakobille ja veljille’, hän lisäsi. Sitten hän meni ulos ja lähti toiseen paikkaan.

(Ap. t. 12:12-17)

Tekstini tarkoitus on esittää haaste näkemään isommin ja selvemmin. En jätä parasta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Kolme kuuliaisuuden tasoa

Luin jonkin aikaa sitten muutaman mielenkiintoisen artikkelin kuuliaisuudesta. Artikkeleissa sivuttiin käyttäytymistieteiden tutkimustuloksia ja niistä tehtyjä päätelmiä, joissa analysoitiin lapsen kuuliaisuuden kehittymistä eri iässä normaalina osana kasvuprosessia. Artikkeleissa arvioitiin kuuliaisuuden ulkoista ilmenemistä sekä motiiveja, joita eri ikäisillä lapsilla tunnistettiin syyksi kuuliaisuuden osoittamiseen ulkopuolista auktoriteetille, kuten vanhimmille tai päiväkodin ohjaajille.

Menemättä enempää tutkimusten pohjalta johdettuihin teorioihin tai malleihin, totean, että minua jäi artikkeleista puhuttelemaan erityisesti ajatus, että ihminen kasvaa kuuliaisuuteen ja kuuliaisuudessa. Kasvaminen kuuliaisuudessa ei tässä yhteydessä tarkoita pelkkää kuuliaisuuden lujuutta tai sen ilmenemistä käytännössä. Tutkimukset pohtivat enemmänkin lapsen kuuliaisuuden kehittymistä siitä näkökulmasta, mikä oli hänen motiivinsa olla kuuliainen.

Ilmenee kuuliaisuus sitten heikkona kuin vahvana, kuuliaisuus auktoriteetille on aina tulos vaihtelevista sisäisistä vaikuttimista. Tinkimätön kuuliaisuus ei välttämättä ole seurausta esimerkiksi motivoitumisesta olla kuuliainen, vaan pelosta. Samoin …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , |

Näkevä, tietävä vai uskova?

Mielestäni suomenkielen sana ’uskova’ on merkillisen kuvaava, koska se kertoo melkoisesti tätä nimikettä kantavan ihmisen suhtautumisesta Jumalaan ja ympäröivään todellisuuteen. Luulen, että ihminen, joka samaistuu sanaan ’uskova’, kertoo ilmaisulla uskovansa johonkin ja harjoittavansa uskonvaraisia ratkaisuja elämässään. Hän elää uskossa ja uskosta.

Minä olen uskova, mutta usein joudun toteamaan, että arjen ’uskovana’ havaitsen olevani pikemmin ’näkevä’ tai ’tietävä’ kuin ’uskova’, mikä on melkoinen sääli. Kuinka helposti sitä erehtyy tarkastelemaan elämää ja nykyhetkeä vain siitä säälittävän kapeasta näkökulmasta, miltä asiat näyttävät minun silmissäni tai mitä ihmisenä muka tiedän. Uskovana minun pitäisi katsoa tätä maailmaa mieluummin uskon näkökulmasta, mikä rakentuu luottamukseen siihen, että olosuhteista huolimatta Taivasten valtakunnan todellisuus voittaa minunkin elämässäni.

Tästä tulee mieleen, että olen aina pitänyt Picasson taiteesta, vaikka en osaa välttämättä tavoittaa sitä, mistä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |