Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Jumala

Miten sen luen?

Sananlaskujen kirja Raamatussa on isolta osin yhden jakeen mittaisia viisauksia teemoittain ryhmiteltynä. Kirjassa on myös muutama pidempi kokonaisuus. Kirja päättyyyhteen tällaiseen pidempäänviisauskokonaisuuteen, joka on otsikoitu ”Kelpo vaimon ylistys”.

Onkohan tämä tuo tekstimme nainen? (Mona Lisa, Leonardo da Vinci)

Tiedän, että aikanamme jo pelkkä otsikko – tekstistä nyt puhumattakaan – koetaan syrjiväksi tai jopa loukkaavaksi. Ehkä sana ’puoliso’ sopisi paremmin etenkin, kun suomalaisessa kulttuurissa monet tekstin töistä jakautuvat eri tavalla puolisojen kesken kuin muinaisessa heprealaisessa maailmassa.

Käytän tekstiä tässä vain esimerkkinä. Kiinnitä huomio tekstissä mieluummin siinä esiintyviin moninaisiin tehtäviin kuin näkökulmastamme sukupuolittuneeseen arvomaailmaan.

Ota teksti esimerkkinä, vaikkapa jonkin perheen arjesta tuolloin kauan sitten. Asetu tekstiä lukiessa tämän vaimon rooliin ja lue sitä niin kuin siinä kerrottaisiin sinusta. Kun teksti …

Lisää...

Eihän se nyt sellainen…

Aloitan vanhaakin vanhemmalla tarinalla, jonka ensimmäiset versiot ovat lähtöisin Intiasta yli puolivuosituhatta ennen ajanlaskun alkua.

Sokeat miehet ja elefantti (Wikipedia, amerikkalinen havaintokuva vuodelta 1907)

Kukaan ei varmaksi tiedä, mikä versio kymmenistä erilaisista kertomuksesta on ’alkuperäinen’, joten kaikki voivat kertoa sen enemmän ja vähemmän omin sanoin osana ihmiskunnan yhteistä tarinaperintöä. Kertomus on kulkenut todennäköisesti pitkään suullisena perintönä ennen kuin se ensimmäiset kerrat on liitetty osaksi kirjallista traditiota.

Alkujaan kertomusta on käytetty havainnollistamaan, miten harhakäsitykset, yleistykset ja väärät tulkinnat syntyvät, vaikka niiden lähde olisi oikea ja totuudellinen. Ongelma ei aina ole lähteessä, vaan siitä tehdyissä havainnoissa ja oletuksissa.

Tämä tarina on omaksuttu osaksi monia uskonnollisia perinteitä niin idässä kuin lännessä. Onhan kertomus levinnyt varhain myös Eurooppaan ja aina Amerikkaan asti. Sitä on …

Lisää...

Etsitkö Jumalaa, joka hallitsee?

Olen vuosien varrella kertonut monin esimerkein ja sanoin Jumalasta, joka on lähellä silloinkin, kun emme häntä vierellämme huomaa.

Kenellä valta on ja ken siitä iloitsee? (Kuva WaSZI Pixabaystä)Elia

Tämä Jumalan läheisyys ja kiinnostus elämästämme on pelkästään sekin merkittävä asia, mutta tahdon vielä täydentää tätä kuvaa tästä läheisestä Jumalasta kertomalla hänestä Jumalana, joka hallitsee.

Jumalan läheisyys ei yksistään näet ole kaikki. Otan muutaman esimerkin:

  • Voisihan olla niin, että vaikka koemme Jumalan jokapäiväisen läsnäolon elämässämme vahvasti, mutta tämä immanentti läheinen Jumala ei silti olisi lainkaan kiinnostunut voinnistamme. Jos hän siis olisi panteistinen olevaisessa asuva jumalan kaltainen persoonaton eksistenssi, mitä hänen läheisyytensä meille edes merkitsisi?

  • Edelleen Jumala voisi olla lähellä ja edellisen esimerkin vastaisesti jopa kiinnostunut ihmisestä, mutta silti hän tuntuisi etäiseltä, …

    Lisää...

Ihanko niin?

Olet varmaan kuullut ilmiöstä nimeltä ’kuuilluusio’? Tai jos et ole siitä kuullut, olen melko varma, että olet silti kohdannut sen. Kuuilluusio on näköharha, joka saa kuun näyttämään suuremmalta, kun se on lähellä horisonttia verrattuna siihen, kun se on korkealla taivaalla.

Kuu. Miltähän se näytti minusta, kun otin kuvan?

Viimeistään siinä vaiheessa, kun yrität ikuistaa näkemääsi valtavan suurta kuutamoa kännykällä, ihmettelet, miksi kännykkä ’latistaa’ upean kuun kuvassa säälittävän pieneen kokoon.

Kuun koko toki vaihtelee jonkin verran, koska sen etäisyys kiertoradalla maapallosta vaihtelee muutamia kymmeniä tuhansia kilometrejä. Etäisyys ei kuitenkaan selitä ilmiötä, koska etäisyyden vaihtelu ei aiheuta muutosta kuun koossa maanpinnalta tarkasteltuna kuin noin 15 % verran.

Horisontissa näkyvä ’valtavan’ suuri kuu on yksinkertaisesti näköharha. Mistä näköharha johtuu, siitä ei ole täyttä …

Lisää...

Älä pelkää

Vuonna 2022 tapahtui monta odotettua mutta myös monen monta odottamatonta. Pelkästään jokin odottamaton herättää ihmisessä epävarmuutta, vaikka se ei suoranaisesti häntä koskisikaan. Kun odottamaton epäonni kohtaa ihmistä, se herättää hänessä monesti pelkoa.

Turvassa, ei pelkoa… (Kuva Sepp Pixabaystä)

Vuosi sitten me suomalaiset emme osanneet pelätä sotaa, mutta nyt sekin on palannut takaisin pelkolistojen kärkipäähän, mitä hallitsee ikuiset kestosuosikit, kuten kuolema, sairaus, talouskriisi ja erilaiset ihmissuhdeongelmat.

Todennäköisesti sinäkin pelkäät kuitenkin jotain. Suomalaisten yleisimmät pelot ovat tutkijoiden mukaan perinteisesti sangen arkipäiväisiä. Yleensä pelkoa ei tarvitse etsiä kovin kaukaa, vaan suurin pelko löytyy aina läheltä.

Maailmanlopun tai sodan pelko on arjessa vielä varsin etäinen, kun elämään mahtuu paljon lähempiä pelkoja. Suomalaisten pelkoja kartoittaneissa tutkimuksissa on huomattu ihmisten pelkäävän esimerkiksi omaa tai läheisen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Olkaa pyhät

Vuoden 1933/38 Kirkkoraamatun sisäsivulla lukee Raamatun koko nimenä ”Pyhä Raamattu”. Biblia puolestaan esittelee kirjan pidempisanaisemmin: ”Biblia, Se on: Koko Pyhä Raamattu, Suomeksi”.

Pyhä Raamattu (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Myös monet englanninkieliset käännökset käyttävät pelkän arkikielen Raamattu nimityksen sijaan kirjasta virallista pidempää nimeä ”The Holy Bible”.

Raamatun nimeen liitetty määre ’pyhä’ kuvaa sitä, miten uskovat ovat suhtautuneet Raamattuun sen pitkän historian ajan. Se ei ole vain yksi hengellinen teos muiden joukossa, vaan se on erityinen pyhä kirja, jolla on ehdoton auktoriteetti uskovan elämässä. Sen rinnalle ei tule nostaa mitään muuta lähdettä, vaan päinvastoin kaikki muu tulee koetella Raamatun ilmoituksen valossa. Raamattu ei varsinaisesti ole kirjana (ts. esineenä) pyhä eikä se täten ansaitse tulla palvotuksi, mutta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Mahdit ja mahd(i/o)ttomat

Jos kerron käsitteleväni Danielin kirjaa, lukijoiden mielenkiinto jakaantuu odotusten mukaan kutakuinkin kahtia riippuen heidän iästään.

Daniel leijonien luolassa, maalaus Peter Paul Rubens. (Kuva anielbaez0 Pixabaystä)

Useat varttuneemmat kristityt odottavat tekstin käsittelevän Danielin kirjan apokalyptista osaa, jonka näynomaiset vaikeatulkintaiset ennustukset ruokkivat ainaista tiedonjanoa tulevista ajoista.

Samaan aikaan iältään huomattavasti nuoremmat yhdistävät mielessään Danielin kirjan kahteen jännittävään kertomukseen. Toinen kertoo kolmesta miehestä, jotka joutuivat tuliseen pätsiin (Dan. 3:1-30) ja toinen kertoo Danielista, joka vietti yön leijonien luolassa (Dan. 6:1-28).

Kun nyt paljastan tekstini perustuvan kirjan kuudenteen lukuun ja ilmoitan sen liittyvän kertomukseen Danielista leijonien luolassa, varttuneemmat kristityt ehkä pettyvät mielessään, koska he mieltävät kertomuksen lasten tarinaksi.

Näin ei kuitenkaan ole, koska kertomus Danielista on historiallinen tositapahtuma, jossa yhden miehen horjumaton …

Lisää...