Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Jumala

’Ihmisen ikuinen’

Viime viikolla vietin kesälomani viimeisiä päiviä. Vaikka virkavapaalla vielä jonkin aikaa jatkan, olen palannut opintojeni pariin ja arkeen lomalaisen vapaudesta.

Vanha puu ikimetsässä. (Pyhä-Häkki kansallispuisto, kuva Jori Brander)

Vietin tuon viikon Salamajärven kansallispuistossa Hirvaankierrosta vaeltaen. Paluumatkalla vietin vielä vajaan päivän pienehkössä Pyhä-Häkkin kansallispuistossa. Pyhä-Häkin luonto on ikimetsää – satoja vuosia vanhaa metsää. Vanhassa metsässä on yksi petäjä ylitse muiden. Opasteen mukaan se on torrattanut siinä 1500-luvulta saakka. Minun tuli sääli: katsella nyt ihmisen typeryyttä puoli vuosituhatta. Nämä vanhan petäjän näkökulmasta keskenkasvuiset ihmiset toistavat samat virheet sukupolvesta toiseen.

Mitäpä minä sitä tähän sanailen; Saarnaaja tämän kiteyttää mainion kirjansa johdantoluvussa.

”Sukupolvi menee, sukupolvi tulee, mutta maa pysyy ikuisesti. Aurinko nousee, aurinko laskee, kiirehtii nousunsa sijoille ja nousee taas. Tuuli menee etelään ja …

Lisää...

Profeetta, jota tulee kuunnella

Avaapa kirjakaupan mainosposti, kansanopiston avointen kurssien luettelo tai päivän lehdestä pienten ilmoitusten sivu. Todennäköisesti löydät kirjavan joukon tarjontaa liikunnasta ja kielten opiskelusta aina filosofiaan ja uskontoon saakka.

Kristus, Jumalan Poika. (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Jos katsot tarjontaa tarkemmin ja pohdit, että kuinka moni kirja, kurssi tai tilaisuus pyrkii tavalla tai toisella vastaamaan ihmisen tarpeeseen löytää itsensä. Huomaat löytäneesi yhteisen nimittäjän monelle päällisin puolin toisistaan poikkeavalle tapahtumalle.

Tämä havainto kertoo vain sen, miten valtava tarve ihmisellä on määritellä itsensä. Hän pyrkii määrittelemään itsensä suhteessa luomakuntaan, toisiin ihmisiin, tekemisiinsä, elämän arvoihin jne. Hän tahtoo tietää, kuka hän on. Vastaus tuohon kysymykseen ei ole ilmeinen; se ei löydy muropaketista eikä kirjan takakannesta.

Tiellä tuon kysymyksen ratkaisemiseksi ihminen päätyy pohtimaan kysymystä Jumalasta. Jumalan …

Lisää...

Viidellä eurosentillä armoa

Suomalaisittain eletään jonkinlaista jälkikoronan aikaa – ainakin rajoitusten ja median kiinnostuksen osalta. Lähikuukausina ja vuosina saamme lukea monen monta artikkelia pandemian vaikutuksesta yhteiskuntaan ja ihmiseen.

Kolehti – näön vuoksiko? (Kuva Michal Jarmoluk Pixabaystä)

Yksi seurakuntaelämässä näkyvä vaikutus on varmasti ollut käteisrahan käytön väheneminen. Itse en ole ollut vuosikymmeniin käteisen ystävä, vaan olen aina suosinut korttia maksuvälineenä. Tosin en ole enää edellä aikaani minäkään, koska huomaan suosivani korttia ja lähimaksua, mutta mobiilimaksamista en ole vielä kokenut omakseni. Vanhuus tulee ja muutosherkkyys vähenee. Mutta kuten sanoin, niin korona-aika nopeutti käteisrahan käytön vähentymistä maksuvälineenä todella paljon.

Tarkoitus ei ole tässä pohtia kolehtikulttuurin murrosta. Totesin vain, että elämme viimeisiä aikoja, kun voin käyttää seuraavia esimerkkejä, jotka liittyvät kolehtiin. Nimittäin pian esimerkit eivät enää …

Lisää...

Erehtyminen on inhimillistä

Kiirastorstain ilta on varsin tapahtumarikas, mitä tulee evankeliumien yhteiskertomukseen. Tekstini sijoittuu kiirastorstain ja pitkäperjantain väliseen yöhön. Se on keskeinen teksti, joka kuuluu pääsiäisenä muistettaviin tapahtumiin. Tällaisten tekstien ongelma on usein siinä, että ne luetaan pinnallisesti tai entuudestaan tutusta kulmasta paneutumatta tekstiin syvemmin.

Errare humanum est” eli ”erehtyminen on inhimillistä”.

Tänään yritän tarjoilla erilaisen näkökulman perjantaiyön tapahtumiin psalmin 33 päätössanojen sekä jo Jeesuksen aikana tunnetun latinankielisen lentävän lauseen näkökulmasta.

Erehtyminen on inhimillistä

Aloitetaan tuosta vanhasta latinankielisestä sanonnasta. Yleensä siitä kuulee vain alkuosan: ”Errare humanum est” eli ”erehtyminen on inhimillistä”. Sen näkee usein siteeratun Senecan (Lucius Annaeus Seneca) nimissä, mutta sanonta tuskin on hänen käsialaansa.

Sanontaa on siteerannut tekstissään myös kirkkoisä Hieronymus (347-420). Sanonta löytyy myös eri muodoissa …

Lisää...

Miksi viattomat kärsivät?

Otsikon kysymys olisi helppo kaataa pienellä saivartelulla. Voi näet aina kysyä, että kuka langenneen ihmiskunnan jäsenistä lopulta on ’viaton’ sanan perimmäisessä merkityksessä.

Epätoivo on yksi kärsimyksen hedelmistä. (Kuva Christoph Schütz, Pixabay)

On kuitenkin totta, että maailmassamme moni kärsimykseen viaton joutuu kärsimään – sitä ei ole kiistäminen. Otan kaksi esimerkkiä vähän kauempaa, jotta asioiden henkilökohtaisuus, ajankohtaisuus tai läheisyys ei vie esimerkeissä huomiota.

Ensimmäinen esimerkki on Ruandan kansanmurha, eikä tarvitse mennä aikaa taaksepäin kuin vuoteen 1994. Tuona vuonna Ruandassa tapahtui joukkomurha, jossa joukko hutujen ääriryhmiä tappoi sadan päivän aikana noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Uhriksi joutuvat kaikki tutsiheimoon kuuluvat ikään tai sukupuoleen katsomatta. Kansanmurhaa ei tehty edes ’siististi’, vaan hyvin raa’asti kärsimystä säästelemättä YK:n puuttumatta asiaan. Jos tahdot …

Lisää...

Rakkaus virtaa

Viikko takaperin maanantaina vietettiin ystävän päivää – tai Valentinin päivää. Se on päivä rakkaudelle. Päivä, jota korostaa punaisen sävyt – ei verenpunaisen, vaan vaaleanpunaisen. Vaaleanpunainen on ihana väri. Se ei loukkaa ketään.

Tässä kuvassa rakkaus virtaa. (Andrei Rublevin (1405) ”Pyhä Kolminaisuus”)

Tätä kirjoittaessa Valentinin päivästä ehtinyt kulua jo tovi. Jostain kumman syystä tänä vuonna tuo päivä jäi kummittelemaan mieleeni pidemmäksi aikaa. On ollut aikaa ajatella rakkautta, mitä se nyt tarkoittaakaan.

Näissä pohdinnoissa olen tullut sellaiseen tulokseen, että ihmisten rakkaus on väriltään vaaleanpunaista, kun taas Jumala värittää rakkauden verenpunaisella. Tässä tekstissä yritän vähän avata tätä värieroa.

Lähtökohtaisesti me ihmiset väritämme paperille vaaleanpunaisia sydämiä, jos joku pyytää meitä piirtämään rakkauden. Saman tehtävän edessä Jumalan vuodattaa verenpunaisia pisaroita, joilla hän piirtää sydämen paperiin. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Te olette todistajani

Olet ehkä nähnyt mediasta sarjaohjelmia ja ehkä dokumentteja, joissa on kuvattu oikeusistuimen toimintaa. Ehkä olet ollut seuraamassa oikeudenkäyntiä paikanpäällä vaikka käräjäoikeudessa. Mutta oletko koskaan ollut mukana oikeudenkäynnissä kutsuttuna? Oletko ollut todistajana, syytettynä tai ehkä asiantuntijana kuultuna?

Oikeusistuimessa. (Kuva succo Pixabaystä)

Oli, miten oli, lue seuraavat jakeet ja palauta mieleesi tunnelmat oikeudenkäynnistä. Jesaja kuvaa tässä näynomaista oikeudenkäyntiä, jossa ratkaistaan, kuka on todellinen Jumala. Siinä annetaan tuomiota siitä, kuka on tosi Jumala. Tämä oikeudenkäynti käydään meidän jokaisen elämässä aina, kun pohdimme kuka tilanteessa missä milloinkin saa meidän elämässämme Jumalan paikan.

Kaikki kansat kokoontukoot, kerääntykööt kansakunnat yhteen: voiko joku siitä joukosta ilmoittaa meille, mitä minä ilmoitan, ja kertoa meille, mitä tapahtui ennen? Asettakoon siis luotettavat todistajat ja osoittakoon olevansa oikeassa, niin …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |