Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kirkkaus

Havahdu unestasi!

Syksyn mittaan seurakunnissa on nähty ja koettu monen monta hetkeä valtakunnallisen ”Se löytyi!” -mediamission parissa. Mission yhteydessä – teillä, toreilla kuin rukoushuoneissa ja urheiluhalleilla – olemme tavoittaneet monen monta kulkijaa. Näiden tapaamisten ohessa olemme kokoontuneet yhteiseen rukoukseen ja kahvitteluunkin. Ja aika usein näissä kokoontumisissa puheen aiheeksi valikoituu herätys.

Herätys! (Kuva Kat Pixabaystä)

Kuka haikailee menneiden herätysten perään, kuka odottaa uutta. Joku puhuu uskosta osattomien heräämisestä, toinen yhteiskunnallisesta katumuksesta ja transformaatiosta ja vieläpä yksi muistuttaa, että uskossa jo sisällä olevien tässä tulisi herätä. Yleensä tämä viimeinen tulkinta sanan ’herätys’ sisällöstä viittaa tunnettuun tosiasiaan, minkä Jeesuskin puheissaan jo tunnusti: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän(Matt. 9:37). Ja kyllähän tämä on näkynyt monin tavoin myös mission …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Tyhjä täynnä merkitystä

Vuodet ja vuosikymmenet kuluvat ja tyhjästä tilasta tulee vuosi vuodelta rakkaampi käsite minulle. Tiedän kirjoittaneeni tästä aiheesta ennenkin ja varmasti olen toistanut samoja teemoja useissa eri teksteissä. Silti nostan ja avaan tämän uudelleen taas vähän erilaisesta näkökulmasta siinä toivossa, että se avautuu jollekin uudella tavalla tai vaikkapa ensimmäistä kertaa.

Katso, tyhjää täynnä! (Kuva Darkmoon_Art Pixabaystä)

Täyden pakkomielle

Länsimaisessa kulttuurissa meillä on jonkinlainen pakkomielle suosia mieluummin täyttä kuin tyhjää. Mitä enemmän halkoja on vajassa, sen parempi. Vaan jos on vaja halkoja pullollaan, ei sinne mahdu enää sadetta pitämään. On tyhjälläkin arvoa.

Tai mitä enemmän tekstiä on paperilla, sitä enemmän siinä on sanottavaa – informaatiota. Tuntuu tuhlaukselta, jos sivulla on vain yksi sana. Ja onpa niin, että kun tätäkin tekstiä luet, …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Tahroja ja tahraisia tekoja

Tänään harjoitetaan ”käytännön teologiaa”. Muistele hetki, milloin viimeksi olet syönyt keittoa? Ehkä otit keittoa ensin kauhalla kattilasta lautaselle. Sitten mahdollisesti leikkasit kyytipojaksi palan leipää ja voitelit sen. Kaadoit lasiin kenties vettä ruokajuomaksi. Asetit ruoan eteesi ja aloit syömään keittoa lusikalla.

Keittoa syömässä… silmät avoinna vai kiinni? (Kuva ivabalk Pixabaystä)

Jatkoit tätä toimenpidettä kunnes ruoka oli syöty ja tulit kylläiseksi. Kun sitten korjasit ruokailun jälkeen astiat, jäikö pöydälle (tai paidalle) keittotahroja, ehkä myös leivän muruja? No, ei tietenkään, olethan sinä siisti ihminen.

Miten on, olivatko sinun silmäsi avoinna ruokaillessasi? Entä söitkö valoisassa vai pilkkopimeässä? Kokeilepa tehdä sama silmät kiinni tai pimeässä. Syötyäsi avaa silmät, laita valot päälle tai odota auringon nousuun.

Näin toteutuu esimerkinomaisesti Paavalin Efesoksen seurakunnalle kirjoittamat sanat ” …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Mitä voimme tästä päätellä?

Tietänet, että Raamatussa on kaksi testamenttia. Mutta tiesitkö Raamattuun mahtuvan 1189 lukua, joista Vanhassa testamentissa on 929 ja uudessa loput 260? Entä tiesitkö, että yhden yleisen jaottelun (KJV käännöksen jaejako) mukaan Raamattu jaetaan 31 173 jakeeseen? Niistä 23 214 on Vanhassa testamentissa ja 7959 jaetta Uudessa testamentissa. Montako näistä jakeista muistat ulkomuistista – edes suurin piirtein? Tunnetko Raamattusi?

Rakkaus ylittää ymmärryksen. (Kuva John Hain, Pixabay)

Leikki sikseen. Tästä valtavasta jakeiden määrästä valtaosa on jokaisen lukijan helposti ymmärrettävissä ilman maalaisjärkeä kummallisempaa raamatuntuntemusta. Jos vielä jaksat hieman paneutua Raamatun tulkinnan koukeroihin ja hyödynnät lukiessasi jotain hyvää kommentaaria, uskon ilmoituksen aukenevan sinulle ehkä jotain jakeita lukuun ottamatta. Loput jäljelle jäävät vaikeatulkintaiset jakeet puolestaan ovat sellaisia, joista on esitetty viimeisten vuosituhansien aikana …

Lisää...

Hengellinen katarakta

Osana ikääntyneen ihmisen näöntutkimusta lääkäri saattaa suunnata kirkkaan pistemäisen valon potilaan laajentuneisiin pupilleihin ja kysyä tunteeko potilas terävää kipua silmässä. Nopeasti ajateltuna saattaisi tuntua huojentavalta, jos kipua ei tunnu. Olemmehan jotenkin tottuneet siihen ajatukseen, että kipu kertoo jostain mikä ei ole kunnossa.

Kuva silmästä, jossa on kaihi. Normaalisti mustana näkyvä mustuainen on kaihin takia harmaa. (Wikipedia)

Tässä tapauksessa on toisin. Terve silmä tuntee kivun, koska se erottaa tuon kirkkaan valon. Jos taas kipua ei tunnu, on aihetta epäillä, että kyseessä on ’katarakta’ eli harmaakaihi. Se on silmäsairaus, joka tarkoittaa silmän mykiön samenemista. Mykiö on silmän kirkas linssi, joka siis reagoi juurikin kirkkaaseen valoon. Hoitamaton harmaakaihi heikentää näköä pysyvästi ja voi aiheuttaa sokeuden.

Kehossamme kipu kertoo yleensä siitä, että jokin ei …

Lisää...

Tämä aarre!

Nuorena miehenä, kasvavana ’julistajanalkuna’, tarkkailin vanhempia julistajia perin analyyttisesti. Kiinnitin huomion heidän manöövereihinsä, puhetapaan, tekstivalintaan, tekstissä pysymiseen jne. Panin merkille, että usein julistajilla tuntuu olevan lempiteemat ja lempisanat, jotka toistuvat puheissa lähes otsikosta riippumatta.

Aarre arkun kätkössä. (Kuva Dean Moriarty, Pixabay)

Nykyään en tuolla tavalla opiskele muiden puheita, vaan pyrin nauttimaan niistä ja löytämään ne kultajyvät, joita omaan elämään tarvitsen. Sen sijaan teen edelleen samaa tarkkailua omiin puheisiini. Olenkin havainnut, että minullakin on lempiaiheet, esimerkit ja termit, joita viljelen puheissani huomaamatta.

Yksi näistä teemoista tai termeistä on ’aarre’. Huomaan löytäväni ’aarteen’ lähes mistä tekstistä tahansa, joten tällä kertaa kirjoitan muutaman sanan ihan reilusti otsikolla ”Tämä aarre”, vaikka teksti ei olekaan ehkä ensimmäinen, mikä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Pyyntö kirkkaudesta

Monet sadut kertovat, kuinka joko hyvä haltija, noita tai lampun henki esittävät sadun päähenkilölle tilaisuuden käyttää yhdestä kolmeen toivomusta, jotka täyttyvät juuri niin kuin toivotaan. Koska toivomuksia on vähän, täytyy sadun päähenkilön miettiä tarkkaan miten toiveensa käyttää. Lisäksi hänen pitää olla varovainen, ettei hän ajattelemattomuuttaan toivoisi mitään sellaista, mitä joutuisi myöhemmin katumaan.

Oi, kirkkautta! (Kuva Jori Brander)

Sadut toivomuksista kertovat oikeastaan enemmän meistä, jotka satuja sepitämme tai mieluusti kuuntelemme. Se, että pidämme näistä kertomuksista, heijastaa tyytymättömyyttä elämän nykytilaan ja puhuu voimattomuudestamme muuttaa elämää. Silti tahdomme pitää ohjat itsellämme ja tahdomme toivoa itse – ei niin, että joku muu toivoisi puolestamme. Varmasti sinäkin olet enemmän tai vähemmän vakavissasi joskus miettinyt, mitä sinä toivoisit, jos saisit mahdollisuuden.

Toiveet eivät rajoitu pelkkiin satuihin. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |