Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kirkkaus

Hengellinen katarakta

Osana ikääntyneen ihmisen näöntutkimusta lääkäri saattaa suunnata kirkkaan pistemäisen valon potilaan laajentuneisiin pupilleihin ja kysyä tunteeko potilas terävää kipua silmässä. Nopeasti ajateltuna saattaisi tuntua huojentavalta, jos kipua ei tunnu. Olemmehan jotenkin tottuneet siihen ajatukseen, että kipu kertoo jostain mikä ei ole kunnossa.

Kuva silmästä, jossa on kaihi. Normaalisti mustana näkyvä mustuainen on kaihin takia harmaa. (Wikipedia)

Tässä tapauksessa on toisin. Terve silmä tuntee kivun, koska se erottaa tuon kirkkaan valon. Jos taas kipua ei tunnu, on aihetta epäillä, että kyseessä on ’katarakta’ eli harmaakaihi. Se on silmäsairaus, joka tarkoittaa silmän mykiön samenemista. Mykiö on silmän kirkas linssi, joka siis reagoi juurikin kirkkaaseen valoon. Hoitamaton harmaakaihi heikentää näköä pysyvästi ja voi aiheuttaa sokeuden.

Kehossamme kipu kertoo yleensä siitä, että jokin ei …

Lisää...

Tämä aarre!

Nuorena miehenä, kasvavana ’julistajanalkuna’, tarkkailin vanhempia julistajia perin analyyttisesti. Kiinnitin huomion heidän manöövereihinsä, puhetapaan, tekstivalintaan, tekstissä pysymiseen jne. Panin merkille, että usein julistajilla tuntuu olevan lempiteemat ja lempisanat, jotka toistuvat puheissa lähes otsikosta riippumatta.

Aarre arkun kätkössä. (Kuva Dean Moriarty, Pixabay)

Nykyään en tuolla tavalla opiskele muiden puheita, vaan pyrin nauttimaan niistä ja löytämään ne kultajyvät, joita omaan elämään tarvitsen. Sen sijaan teen edelleen samaa tarkkailua omiin puheisiini. Olenkin havainnut, että minullakin on lempiaiheet, esimerkit ja termit, joita viljelen puheissani huomaamatta.

Yksi näistä teemoista tai termeistä on ’aarre’. Huomaan löytäväni ’aarteen’ lähes mistä tekstistä tahansa, joten tällä kertaa kirjoitan muutaman sanan ihan reilusti otsikolla ”Tämä aarre”, vaikka teksti ei olekaan ehkä ensimmäinen, mikä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Pyyntö kirkkaudesta

Monet sadut kertovat, kuinka joko hyvä haltija, noita tai lampun henki esittävät sadun päähenkilölle tilaisuuden käyttää yhdestä kolmeen toivomusta, jotka täyttyvät juuri niin kuin toivotaan. Koska toivomuksia on vähän, täytyy sadun päähenkilön miettiä tarkkaan miten toiveensa käyttää. Lisäksi hänen pitää olla varovainen, ettei hän ajattelemattomuuttaan toivoisi mitään sellaista, mitä joutuisi myöhemmin katumaan.

Oi, kirkkautta! (Kuva Jori Brander)

Sadut toivomuksista kertovat oikeastaan enemmän meistä, jotka satuja sepitämme tai mieluusti kuuntelemme. Se, että pidämme näistä kertomuksista, heijastaa tyytymättömyyttä elämän nykytilaan ja puhuu voimattomuudestamme muuttaa elämää. Silti tahdomme pitää ohjat itsellämme ja tahdomme toivoa itse – ei niin, että joku muu toivoisi puolestamme. Varmasti sinäkin olet enemmän tai vähemmän vakavissasi joskus miettinyt, mitä sinä toivoisit, jos saisit mahdollisuuden.

Toiveet eivät rajoitu pelkkiin satuihin. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Minä olen maailman valo

Tämän kerran teksti jatkaa sarjaa Jeesuksen ”minä olen” -julistautumista ja nyt on vuorossa ”minä olen maailman valo {KR38: valkeus}”. Minä olen – eli kreikan ”ego eimi” – on viittaus heprean JHVH -tetragrammiin. Jokainen julistuksista tuo esiin jonkin piirteen Jumalan persoonasta, kuten tässä ”valkeus tai valo”.

Johannes mainitsee ”maailman valo” -julistuksen ensimmäisen kerran evankeliumin kahdeksannessa luvussa. Nimitän tässä ensimmäistä julistautumista ’valon’ teologiseksi julistukseksi. Toisen kerran Jeesus julistautuu valkeudeksi seuraavassa luvussa sokeana syntyneen miehen parantamisen yhteydessä. Sitä nimitän ’valon’ julistukseksi voimassa.

Ensimmäinen julistautuminen

Aloitetaan valon ’teologisesta julistuksesta’. Oli lehtimajajuhlan aika (Joh. 7:10,14) ja Jeesus oli lähtenyt hänkin juhlille. Jeesus siis vietti juutalaisen tavan mukaan juhlaa Jerusalemissa. Julistus seuraa tekstissä välittömästi Jeesuksen ja aviorikoksesta tavatun naisen kohtaamista (Joh. …

Lisää...

Läsnäolosi ravitsemat

Reilut parikymmentä vuotta olen ollut aktiivinen kuntourheilija. Vaikka tavoitteellinen kilpailu on iän myötä jäänyt, rakastan yhä viettää aikaa juosten poluilla. Lenkillä kuluu helposti tunti tai pari, mutta kun loma-aikaan luonto vetää puoleensa, sitä voi vaellusreiteillä juosta paljon pidempiäkin etappeja.

Pidemmillä matkoilla oppii tuntemaan, miten tärkeää levon lisäksi on ravita itsensä oikein. Milloin ravitsen itseäni jaksamaan muutaman tunnin pidempään, milloin taas palautuakseni rasituksesta. Ei ole samantekevää, miten, millä ja milloin itseäni ravitsen.

Miten itseäsi ravitset?

Samat ravitsemisperiaatteet pätevät myös hengelliseen hyvinvointiin. Ei ole hengellisesti samantekevää miten, milloin ja millä tulen ravituksi. Daavidin psalmirukouksen 17 viimeinen jae kiteyttää hengellisen elämän ravitsemusterapeutin ohjeen yhteen jakeeseen. Se vastaa kysymyksiin miten, millä ja milloin.

”Mutta minä saan katsella sinun kasvojasi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun …

Lisää...

Paruusian adventtissa

Joulukuun alussa kristillinen Suomi ’hiljentyi’ viettämään joulun aikaa – Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa. Valmistautuminen joulun viettoon alkaa noin neljän viikon mittaisella adventin ajalla, mistä ehkä selkein merkki arjessa on lisääntyvä kiire ja ilmaisjakelulehtisten sivumäärän moninkertaistuminen.

Toki adventin aika nykymuodossaan valmistaa ihmisiä joulun aikaan – ovathan he joulun vihdoin koittaessa jo niin väsyneitä, että joulun ajan kolme vapaapäivää kuluu sangen rauhallisesti adventista palautumiseen, jotta sen jälkeen jaksaa hyödyntää tehokkaasti uudet joulun välipäivien alennusmyynnit.

Adventin aika kuvaa odotusta, joka ajanlaskumme alun juutalaisilla oli. He odottivat messiaan syntymää: profeettojen kirjoitusten täyttymistä ja Rauhan Ruhtinaan hallituskauden alkua. Päinvastoin kuin he odottivat, odotettu Messias syntyi alhaisuuteen ja palveli alhaisuudessa. Hänen valtakuntansa oli erilainen – ei poliittinen eikä sotilaallinen. Hän antoi rakkaudelle uuden nimen ja merkityksen sekä toi rauhan ihmisten …

Lisää...

Anna meidän nähdä kasvojesi valo

Joulunajan ja kirkkovuoden aloittaa adventin aika, joka kestää neljän sunnuntain yli jouluun. Jokaisella adventtisunnuntailla on oma aihe: nöyrtymisen-, kunnian- ja hengen adventit sekä neljäs pyhä adventti.

Kaikkia neljää adventtia yhdistää teema Herran Jeesuksen toisesta tulemuksesta – tarkoittaahan sana ’adventti’ (latinan ”adventus Domini”) Herran saapumista ja tulemista.

Ensimmäinen adventtisunnuntai muistuttaa seurakuntaa siitä, että Jumala ei ole kaukana meistä, vaan hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Tämä on tietenkin pelastusopillisesti suuri totuus, mutta se on sitä myös rukouksen ja arjen elämän näkökulmasta.

Adventin lupaus on toteutunut Jeesuksessa Kristuksessa. Pelastuksen uusi aika on keskellämme jo tänään – se on Herra Jeesus Kristus Pyhän Hengen kautta meissä. Tämän todellisuuden me saamme omistaakohdallemme jo tänään, vaikka pelastuksen uusi aika täydessä kirkkaudessa antaa odottaa itseään Kristuksen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |