Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: daavid

Köyhän rukous

Psalmin teksti on ensimmäisestä psalmien kirjasta, neljäs psalmi. Se on nimetty kirkkoraamatussa otsikolla ”Köyhän rukous”.

Päällekirjoituksen mukaan psalmi on kuningas Daavidin käsialaa. Toki tekstin sisäinen todistus on myöhemmin kyseenalaistettu, mutta on silti vähintään yhtä perusteltua uskoa Daavidin kirjoittaneen psalmin kuin kyseenalaistaa perimätiedon päällekirjoituksen aitous.

Neljäs psalmi on mielenkiintoinen siinä, että se liittyy sekä sitä edeltävään kolmanteen psalmiin ja sen jälkeiseen viidenteen psalmiin.

Teeman puolesta se liittyy viidenteen psalmiin. Neljäs psalmi on iltarukous tai iltavirsi (Ps. 4:9), kun taas seuraava viides psalmi on aamurukous tai aamuvirsi (Ps. 5:4).

Yhdessä psalmit neljä ja viisi muodostavat rukouskokonaisuuden, joka sulkee päivän sisäänsä. Neljäs psalmi valmistaa rukoilijan levolle, ja viides psalmi valmistaa hänet levätyn yön jälkeen kohtaamaan uuden päivän.

Psalmin kirjoittajan elämän turbulenssia

Psalmin kirjoittaja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Kun Jumala sanoo: ”ei”

Elämässä jokainen kohtaa tilanteita, kun Jumala sanoo ’ei’. Joskus tuo kielteinen vastaus on jotain, mitä jopa odotamme ja toivomme. Joskus se on ’ei nyt’ tai ’ei vielä’, mutta on toki tilanteita, että vastaus on pysyvän kielteinen.

Sana ’ei’ on huojentava silloin, kun kielteinen vastaus tulee asialle, josta emme itse pidä. Se on melko huojentavaa myös silloin, kun kielteinen vastaus liittyy asiaan, millä ei ole suurta merkitystä itsellemme. Se on huojentavaa myös silloin, kun Jumalan ’ei’ helpottaa valintaa – sulkee pois kiusaksi asti olleita vaihtoehtoja.

Mutta mitä tehdä, kun Jumala sanoo ’ei’, ja oma tahtoni sanoo ’kyllä’. Käydäkö tuolloin vastustamaan Jumalan tahtoa tai pyytämään toista ja kolmatta mielipidettä?

Omasta elämästäni voisin kertoa muutaman oikein maukkaan esimerkin tällaisesta tilanteesta kuin opiksi siitä, miten ei tule menetellä. Enpä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Katse harhakuvitelmista Herraan

Kirkkopyhän toinen psalmin teksti luetaan psalmista 71, sen ensimmäinen säkeistö. Psalmi on otsikoitu kirkkoraamatuissa nimellä ”Vanhuksen rukous”. Siitä huokuu elämässään paljon nähneen kirjoittajan luottamus Jumalaan ja hänen apuunsa. Luetaanpa tuo psalmin ensimmäinen säkeistö.

”Herra, sinuun minä turvaan. Älä milloinkaan hylkää minua. Sinä olet vanhurskas, pelasta minut, vapahda minut! Kuule minun pyyntöni ja auta minua.
Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta. Sinä, joka tahdot pelastaa minut, sinä olet minun kallioni ja vuorilinnani. Jumala, pelasta minut pahojen käsistä, riistäjien ja sortajien vallasta.
Sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani nuoruudesta asti. Syntymästäni saakka olet ollut tukeni, siitä saakka kun kohdusta minut päästit. Sinulle minä aina laulan ylistystä.
Monelle olen ollut ihmetyksen aihe, mutta sinä olet luja turvani. Siksi …

Lisää...

He ymmärsivät ajan

Apostoli Paavali kehottaa seurakuntaa rukoilemaan ”kaikkien vallanpitäjien puolesta(1. Tim. 2:2). Tämän päivän Suomessa päättäjät askartelevat toistaan vaikeampien kysymysten parissa, joten yhteinen rukouksemme päättäjien puolesta on mitä tärkein voimavara heidän tukemiseksi.

Silmäilin taannoin Aikakirjojen tekstiä, kun silmiini osui sukuluetteloiden lomasta varsin erikoinen maininta Isaskarin suvun päämiehistä, kun heistä sanottiin, että he ”ymmärsivät ajan ja käsittivät, mitä Israelin oli tehtävä (1. Aik. 12:32). Jotain erityistä päämiesten toiminnassa täytyi olla, koska heistä oli nähty tarpeelliseksi tämä erityismaininta kirjoittaa.

He ymmärsivät ajan.

He ymmärsivät ajan.

Jäin pohtimaan, mitä kirjoittaja tarkoitti ”ajan ymmärtämisellä”, ja miten päämiehet sitä toimissaan osoittivat? Kansakunta eli tuolloin murroksessa. Tehtiin valintaa kahdesta kuningassuvusta: valtaapitävän kuningas Saulin suvun ja voitokkaan Daavidin välillä. Saulin valitseminen olisi ollut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Odotetaan

Psalmi 25 on hepreankielisen päällekirjoituksen mukaan kuningas Daavidin kirjoittama. Tarkempaa tilannekuvausta ei ole päällekirjoituksessa annettu. Toisin sanoen psalmienkirjan kokoaja ei tarjoa lukijalle perimätiedosta poimittuja lisävinkkejä psalmin kirjoitustilanteesta tai tarkoituksesta.

Psalmin teksti itse antaa silti viitteitä kirjoittamisen ajankohtaan. Teksti vaikuttaa olevan ikääntyneen kuninkaan (Ps. 25:7) nöyrää punnittua puhetta. Psalmissa Daavid tuskailee meille kaikille tutun teemojen – ihmisen syntisyyden ja Jumalan johdatuksen äärellä (Ps. 25:9-11, 16-18).

Minä odotan, Jumala odottaa.

Minä odotan, Jumala odottaa.

Daavidin kuninkuuden aikana Israel oli yhdistynyt ja kasvanut miltei niihin maantieteellisiin mittoihin, jotka Jumala oli Moosekselle vuosisatoja sitten luvannut. Daavidin valtakaudella Israel vaurastui ja vakiinnutti paikkansa alueellisesti. Mutta parhaatkaan saavutukset eivät kanna, jos nykyhetkessä on …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Kukoistatko varjossa?

Daavidin elämästä nousee psalmien lisäksi mieleen sankarikertomukset ajalta ennen hänen kuninkuuttaan: voitelu kuninkaaksi, Goljatin lyöminen, Saulin vainot, jne.

Toki muistamme Daavidin kuninkuuden ajalta myös surullisen kertomuksen siitä, miten hänen otteensa kuninkaana herpaantui ja hän lankesi toisen miehen vaimoon ja vieläpä murhautti miehen peittääkseen jälkensä.

Vähintään yhtä merkittävä kertomus Daavidin kuninkuuden ajalta on kertomus hänen poikansa Absalomin kapinasta (2. Sam. 14:1-19:17). Jostain syystä kertomus ei kuitenkaan ole meille yhtä tuttu, mitä edellä mainitut. Olen miettinyt kovin Daavidin tuntemuksia Absalomin kapinan aikana ja uskon hänen eläneen tuolloin elämässään suurten ristiriitojen aikaa.

  • Toisaalta hänet oli syrjäytetty, mutta toisaalta syrjäyttäjä oli hänen oma poikansa.

  • Toisaalta Daavid olisi voinut vetäytyä syrjään ja antaa pojalleen kuninkuuden, mutta toisaalta hän näki Absalomin jumalattoman kuninkuuden uhkaksi Israelin kansalle. Hän oli velvoitettu …

    Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Jumalan tavalla

Tekstinäni on tällä kertaa mitä mielenkiintoisiin katkelma Vanhan testamentin ’liitonarkkikertomuksiin’ kuuluvasta tekstistä. Mooseksen ja Joosuan aikana liitonarkilla oli oma paikkansa Israelin marssi- ja leirijärjestyksessä.

Luvatun maan asuttamisen yhteydessä arkki sai oman paikkansa, mutta Joosuan ajan jälkeen se on matkustanut eri puolilla Israelia ja Filistean maata. Seikkailun jälkeen arkkia säilytettiin vuosikymmenet Abinadabin talossa Kirjat-Jearimissa (1. Sam. 7:2). Arkista olivat Abinadabin jälkeen myös hänen poikansa Ussa ja Ahjo. Heidäthän oli palkattu huolehtimaan Herran arkista.

Kärryynkö Herra arkkinsa tahtoi?

Kärryynkö Herra arkkinsa tahtoi?

Kun Daavid oli vallannut Jerusalemin ja siirtänyt hallintonsa sinne, hän otti asiakseen tuoda liitonarkin valtakunnan uuteen pääkaupunkiin (2. Sam. 6:1-23). Arkin noutaminen Jerusalemiin ei kuitenkaan sujunut ongelmitta. Arkki sai vielä 3 kuukauden ajaksi ’sijaiskodin’ Obed-Edomin talossa:

Mutta kun he saapuivat Nakonin …

Lisää...