Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kuolema

Harmageddon, tuhatvuotinen valtakunta, Gog, Magog ja huh!

Lapsena 1970-luvulla kuulin silloin tällöin aikuisten puhuvan viimeisistä ajoista. Näiden puheiden lomassa vilahti usein termi ’tuhatvuotinen valtakunta’ ja joukko vierasperäisiä sanoja, kuten ’Harmageddon’ ja ’Gogin sota’.

Tämäkö on se kuuluisa viimeisten aikojen alku? (Image by Bela Geletneky from Pixabay)

Sanojen sekamelskasta muodostui minulle hämärä epäselvä käsitys siitä, että ne ovat jotain tulevaisuudessa tapahtuvaa – kenties pelottavaa, mutta ainakin vaikeatajuista – mikä on parempi jättää viisaiden tulkittavaksi.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin olen päässyt eroon ajatuksesta, että näiden sanojen takana olisi jotain pelottavaa – päinvastoin ne ovat lohdun sanoja. Nuoruuden aikojen tapaan olen silti yhtä mieltä siitä, ettei ymmärrykseni riitä niiden edessä. Olen kuitenkin huomannut, ettei kenenkään muunkaan viisaus tunnu riittävän Johanneksen näkyjen aukottomaan tulkintaan; on teorioita ja toinen toistaan vahvempia mielipiteitä, …

Lisää...

Hän ei tiedä; kuka hänelle kertoisi?

Tämä aihe voi jonkun mielestä olla synkkä – jopa karmiva. Minusta se on elämänmakuinen ja oikeassa tilanteessa lohdullinen ja turvallinen.

Tulevaisuutta katsomassa… (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Kuljetan tekstiä mutkan kautta salaten lopun ajatusta, jonka jokainen meistä kyllä tuntee, vaikka tieten ja tietämättään välttelee. Kuljen siis pienen mutkan kautta, jotta asia saa erilaisen tulokulman kuin yleensä ja ehkä kerää mukaan uusia näkymiä matkalla.

Ihminen ei tiedä

Lähdetään liikkeelle ihmiskuntaa jo pitkään vaivanneesta ongelmasta. Se liittyy siihen, mitä me tiedämme. Nimittäin tosiasiassa ihminen suuressa viisaudessaan ei tiedä juuri mitään. Ihminen on viisas, mutta se ei tarkoita sitä, että hän tietäisi jotain.

Viisaus ei ole tietoa, vaan pikemminkin kyky toimia puutteellisen tiedon varassa. Eihän sellaiseen tarvitse viisautta, minkä tietää. Ihmisen viisauden suuri …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Hiljainen tanssi pimeässä

Aloitetaan pienellä johdannolla tähän tekstiin, jonka valmistin pitkäperjantain aamupalvelukseen. Se kuitenkin sopii luettavaksi hyvin vielä tänäänkin, koska ylösnousemuksen todellisuus on jokapäiväinen kokemus.

Kirjoitukset (Jes 53) kertoivat ennalta Herramme kärsimyksen. (Image by congerdesign from Pixabay)

Hyvän aikaa sitten eräs englantilainen lääkäri suoritti kokeen tutkiakseen eristyksen vaikutuksia ihmisiin. Hän rakensi vajaan 8 m2 kokoisen äänieristetyn huoneen, joka lisäksi ripustettiin köysillä roikkumaan niin, että huone ikään kuin kellui tyhjän päällä.

Osallistujat käyttivät pehmustettuja turkiskäsineitä ja oikein paksuja villasukkia kosketuksen tuntemusten poistamiseksi. Vieläpä laitettiin läpikuultavat suojalasit, jotka rajoittivat heidän näkökykyään. Jo reilun tunnin eristyksen jälkeen useiden oli mahdotonta keskittyä. Sitä seurasi ahdistus ja paniikki. Monelle viisi tuntia tuossa huoneessa oli liikaa.

Ensimmäinen osa

Tämä koe tuo esiin Jeesuksen pitkäperjantain kärsimyksen näkymättömän puolen. …

Lisää...

Vain korvakuulolta

Olen viettänyt varhaisen lapsuuteni Akaan Viialassa Harakkamäessä Heinäsuon ja Kolikkoinmäen kylien kupeessa. Ei siellä montaa taloa ollut ja kauppojakin oli vain yksi – Paan

Elämä ja kuolema käyvät käsi kädessä. Toisen elämä on toisen kuolema, toisen kuolema toisen elämä. (Kuva Jori Brander, Puijo, Kuopio)

asen kauppa, kunnes sekin lopetti. Niin teki myös Heinäsuon ala-aste, joka lakkautettiin heti ensimmäisen luokan siellä käytyäni. Siirryin Viialan keskustan ala-asteelle. Siitä alkoi tieni kohti kaupunkilaisuutta.

Tämän lapsuuteni muistelon mainitsen, jotta ymmärrät, että luonto on ollut aina iso osa minun elämääni. Näin se on ollut siitä huolimatta, että lapsuusvuosien jälkeen olen suurimman osan elämästäni asunut kaupunkimiljöössä.

Ja vähän kerrassaan ’sivistyksen’ sylissä minustakin kasvoi enemmän ja vähemmän ihminen, joka sopii omavoimaisten elämänrakenteiden rattaisiin. Minusta tuli yhden sortin …

Lisää...

Havahdu unestasi!

Syksyn mittaan seurakunnissa on nähty ja koettu monen monta hetkeä valtakunnallisen ”Se löytyi!” -mediamission parissa. Mission yhteydessä – teillä, toreilla kuin rukoushuoneissa ja urheiluhalleilla – olemme tavoittaneet monen monta kulkijaa. Näiden tapaamisten ohessa olemme kokoontuneet yhteiseen rukoukseen ja kahvitteluunkin. Ja aika usein näissä kokoontumisissa puheen aiheeksi valikoituu herätys.

Herätys! (Kuva Kat Pixabaystä)

Kuka haikailee menneiden herätysten perään, kuka odottaa uutta. Joku puhuu uskosta osattomien heräämisestä, toinen yhteiskunnallisesta katumuksesta ja transformaatiosta ja vieläpä yksi muistuttaa, että uskossa jo sisällä olevien tässä tulisi herätä. Yleensä tämä viimeinen tulkinta sanan ’herätys’ sisällöstä viittaa tunnettuun tosiasiaan, minkä Jeesuskin puheissaan jo tunnusti: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän(Matt. 9:37). Ja kyllähän tämä on näkynyt monin tavoin myös mission …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Olen juossut perille

Toinen Timoteuskirje on Paavalin jäähyväiskirje viimeisestä Rooman vankeudestaan. Pian kirjeen kirjoittamisen jälkeen Paavali joutui kärsimään tuomion keisari Neron edessä, joka tuomitsi hänet kuolemaan marttyyrina.

Yhdenlainen seppele tämäkin. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Kirje ajoittuu siis Neron aloittamien laajojen vainojen aikaan ensimmäiselle vuosisadalle – todennäköisesti vuosien 67/68 tuntumaan. Paavalin ollessa vangittuna monet Paavalin ystävistä Roomassa olivat hylänneet sekä hänet että uskonsa vainojen tähden.

Paavali koki tulleensa hylätyksi ihmisten puolelta, vain Kristus pysyi hänen vierellään (2. Tim. 4:16-17). Kirjeessään hän ojentaa viestikapulan pikajuoksijan tavoin Timoteukselle, ja kehottaa häntä jatkamaan evankeliumin levittämistä uskollisesti olosuhteista huolimatta.

Vainot olivat vielä tuohon aikaan enemmän tai vähemmän paikallisia, joten vaikka Rooman kaupungin läheisyydessä kristittyjä vainottiin, eivät vainot todennäköisesti ulottuneet yhtenä rintamana Efesokseen saakka. Myöhemmin seurasi toki …

Lisää...

Hyvä päivä kuolla

Oletko kuullut sanontaa ”Tänään on hyvä päivä kuolla”? Alun perin se on sanottu intiaanikielellä, mutta useimmiten sen kuulee englanniksi siteerattuna ”Today is a good day to die”.

Sanonnan lähteeksi mainitaan Lakota-heimon, eli englanniksi Sioux-heimon, pyhän miehen nimeltä Tasunka Witko lausuma viisaus. Tasunka Witko tunnetaan meillä kotoisemmin nimellä Hullu Hevonen (1849-1877).

Hullu Hevonen ei pitänyt itsensä kuvaamisesta. Tämä vuonna 1877 otettu valokuva saattaa esittää häntä. (Wikipedia)

Sanonta kuvaa urhoollisen taistelijan halua kuolla kunniakkaasti taistelussa oman kansansa vapauden edestä. On sitten kyseessä Hullun Hevosen hengen tuote tai yleinen sanonta, se sopii varsin hyvin hänen sanomakseen. Hänet näet tunnettiin pelottamasta taisteluasenteesta suurten intiaanisotien aikaan, kun hän taisteli heimonsa vapauden puolesta valkoisia valloittajia vastaan.

Modernille …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |