Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: aika

Etsitte Jeesusta?

[Jatkoa pitkäperjantain saarnalle ylösnousemuksen päivänä…]

Aloitetaan pienellä esimerkillä, mitä kuljetan tämän tekstin lomassa hyvän matkaa. Pahoittelen, että esimerkki on varsin proosallinen, mutta se on konkreettinen minulle ja uskon sen kautta tuttujen tekstien avautuvan aavistuksen elävämmin, kun tuttuuden painolastia vähän kevennetään.

Omena… (Image by NoName_13 from Pixabay)

Nostan esimerkiksi yhden ainutlaatuisen omenan. Se on tässä kädessäni ja lasken sen nyt tähän saarnapulpetille. Harvemmin tulee pohdittua, millaisen matkan yksittäinen omena on kulkenut ennen kuin se on tässä minun kädessäni. Menemättä ollenkaan niihin yksityiskohtiin, mitä omenan polulle sen syntymästä tähän hetkeen asti liittyy, ne ovat suurelta osin meille täysi arvoitus. Jos teemme ajatusmatkan omenan mukana, tunnemme varmasti syvää kiitollisuutta siitä, että omena on nyt tässä edessäni. Se on kulkenut monen …

Lisää...

Katsokaa viikunapuun lehtiä

Nykypäivän ihminen elää melkoisen kalenterikeskeistä elämää. Paitsi, että kalenteri rytmittää päivittäisen arjen, käytämme sitä jopa vuodenaikojen vaihtelun tarkkailuun.

”Katsokaa viikunapuuta…” – tässä se on. (Kuva Hans Pixabaystä)

Meillä jokaisella on omat oletukset siitä, milloin kalenterin mukaan talvi taittuu kevääksi tai kesä vaihtuu syksyyn. Jos sää ei vastaa oletustamme vuodenajasta, sanomme kevään tai syksyn olevan myöhässä – aivan niin kuin luonto eläisi ihmisen säätämän kalenterin mukaan.

Syksyn tuloa harvemmin ennakoidaan ja odotetaan, mutta sen sijaan kevättä odotetaan innolla pimeän ja kylmän talven jälkeen. Kevät on merkittävä myös maanviljelyn kannalta, joten kevättalvesta arvuutellaan yleisesti kesän alkamisen ajankohtaa. Koska kevät ei kuitenkaan ole tähän mennessä vielä oppinut lukemaan ihmisen kalenteria, liittyy suomalaiseenkin kansanperinteeseen uskomuksia siitä, miten kevään tuloa voi ennustaa enteiden ja …

Lisää...

Oi, Minne menet, Elia?

Tämän päivän kaikki tekstit liittyvät Kristuksen kuninkuuteen ja kirkastumiseen. Valitsin tekstini tänään Vanhan testamentin puolelta. Se on päivän evankeliumitekstin taustateksti, koska se on kertomus Elian taivaiseen ottamisesta.

Ei tuliset vaunut, mutta sentään palokunnan… (Image by Emslichter from Pixabay)

Nimittäin tämän kertomuksen jälkeen tapaamme Elian vasta sellaisen tuhannen vuoden päästä, kun hän ilmestyy Kristukselle yhdessä Mooseksen kanssa kirkastusvuorella.

Mutta lähdetään liikkeelle silti kirkastusvuorelta, koska se avaa saarnan avaintermiä – ”ohutta paikkaa”.

Ohut paikka kirkastusvuorella

Kelttiläisessä hengellisyydessä on sanonta ’thin place’, eli ’ohut paikka’. Termi on lähtöisin jo esikristilliseltä ajalta Irlannin mailta. Sillä tarkoitetaan paikkaa, jossa maa ja taivas kohtaavat. Se ei ole vain paikka; vaan tapahtuma, kun maan ja taivaan välinen raja häviää ja Jumala tuntuu olevan erityisen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Parempi kuin suunniteltu

Palaan ajatuksissani edelliseen viikonloppuun. Perjantain olin työmatkalla, jolta palasin vielä samana päivänä. Pituutta päivälle tuli melkoisesti. Matka alkoi aamulla 4:45 ja kotioven avasin illalla 23:50. Junamatkat tein toimistotöitä ja paikan päällä Helsingissä istuttiin tiukasti palavereissa.

Minun suunnitelmani (Image by Pexels from Pixabay)

Tiesin, että intensiivinen päivä ottaa veronsa seuraavalta päivältä. Ja luonnollisesti lauantain hitaus alkoi jo myöhäisestä heräämisestä. Ennen kuin päivä oli oikeastaan alkanutkaan, oli jo puolipäivä ja ruoanlaiton aika. Sitten oli kiire lenkille, että ehti nauttimaan edes hetken Puijon lumitaivaasta ennen hämärää ja pimeää. Ja niin lopulta lauantai vain katosi. Samoin kävi vielä mystisemmin sunnuntaille. En jaksanut, mitä olin suunnitellut ja aika kului aina iltaan ennen kuin pääsin suunniteltuun kiinni.

Jos siis perjantain tein töitä kahden päivän edestä, …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Tulevaisuus takana

Luin taannoin artikkelin, jossa viitattiin Chilen Andien korkeilla laaksoilla asuvaan amerikkalaisintiaanien yhteisöön nimeltä Aymara.

Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta aika? (Kuva Markus Kammermann Pixabaystä)

Artikkelissa puhuttiin ihmisen tavasta käsittää aikaa ja siitä, miten se puolestaan vaikuttaa ihmisen tapaan toimia arjessa.

Esimerkkinä käytettiin mainitsemaani yhteisöä. Heidän aikakäsityksensä on käänteinen meille tuttuun länsimaiseen aikakäsitykseen nähden. He mallintavat ajan samaan tapaan kuin mekin jatkumoksi menneen ja tulevan välillä, mutta katsovat sitä eri suunnasta.

Aikakäsityksistä

Aikakäsitys on kulttuurisidonnainen tekijä. Monesti emme sitä tule edes ajatelleeksi, koska käsitämme ajan yhdellä tavalla ja kuvittelemme sen olevan sama kaikille. Kulttuurien ja yhteiskuntien välillä on monenlaisia aikakäsityksiä, ja ne vaikuttavat siihen, miten ihmiset hahmottavat aikaa, kuluttavat sitä, suunnittelevat tulevaisuutta tai katsovat menneisyyttä.

Tämä tuottaa ongelmia jopa …

Lisää...

Kenen ovat kullat ja hopeat?

Joulun alla tasapainoilemme monella eri tavalla antamisen ja saamisen kysymysten kanssa. Joulun odotus on toisaalta antamisen aikaa, mutta se on myös saamisen aikaa.

Kullat, ehkä hopeatkin :-) (Kuva istara Pixabaystä)

Toisaalta mietimme, mitä antaisimme rakkaillemme lahjaksi, mutta toisaalta puntaroimme, että kenelle kaikille ylipäätään paketti pitäisi antaa? Ja pitäisikö olla muutama nimetön varapaketti heitä varten, jotka olemme kenties luettelosta unohtaneet, koska aina on joku joka antaa paketin, vaikka emme olekaan siihen ’varautuneet’.

Jouluna siis annamme omastamme toisille – ja ehkä myös oletamme toisten tekevän niin meille. Onko joulu sitten antamisen vai saamisen juhlaa – kas siinäpä kysymys? Kulutus- ja paketinvaihtojuhlaa se ainakin on. Eli tällä tavoin jouluna ”kullat ja hopeat” vaihtavat omistajaa kiivasta tahtia.

Ehkäpä joulun alla on …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , , |

Miten sen luen?

Sananlaskujen kirja Raamatussa on isolta osin yhden jakeen mittaisia viisauksia teemoittain ryhmiteltynä. Kirjassa on myös muutama pidempi kokonaisuus. Kirja päättyyyhteen tällaiseen pidempäänviisauskokonaisuuteen, joka on otsikoitu ”Kelpo vaimon ylistys”.

Onkohan tämä tuo tekstimme nainen? (Mona Lisa, Leonardo da Vinci)

Tiedän, että aikanamme jo pelkkä otsikko – tekstistä nyt puhumattakaan – koetaan syrjiväksi tai jopa loukkaavaksi. Ehkä sana ’puoliso’ sopisi paremmin etenkin, kun suomalaisessa kulttuurissa monet tekstin töistä jakautuvat eri tavalla puolisojen kesken kuin muinaisessa heprealaisessa maailmassa.

Käytän tekstiä tässä vain esimerkkinä. Kiinnitä huomio tekstissä mieluummin siinä esiintyviin moninaisiin tehtäviin kuin näkökulmastamme sukupuolittuneeseen arvomaailmaan.

Ota teksti esimerkkinä, vaikkapa jonkin perheen arjesta tuolloin kauan sitten. Asetu tekstiä lukiessa tämän vaimon rooliin ja lue sitä niin kuin siinä kerrottaisiin sinusta. Kun teksti …

Lisää...