Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: aika

Oi, Minne menet, Elia?

Tämän päivän kaikki tekstit liittyvät Kristuksen kuninkuuteen ja kirkastumiseen. Valitsin tekstini tänään Vanhan testamentin puolelta. Se on päivän evankeliumitekstin taustateksti, koska se on kertomus Elian taivaiseen ottamisesta.

Ei tuliset vaunut, mutta sentään palokunnan… (Image by Emslichter from Pixabay)

Nimittäin tämän kertomuksen jälkeen tapaamme Elian vasta sellaisen tuhannen vuoden päästä, kun hän ilmestyy Kristukselle yhdessä Mooseksen kanssa kirkastusvuorella.

Mutta lähdetään liikkeelle silti kirkastusvuorelta, koska se avaa saarnan avaintermiä – ”ohutta paikkaa”.

Ohut paikka kirkastusvuorella

Kelttiläisessä hengellisyydessä on sanonta ’thin place’, eli ’ohut paikka’. Termi on lähtöisin jo esikristilliseltä ajalta Irlannin mailta. Sillä tarkoitetaan paikkaa, jossa maa ja taivas kohtaavat. Se ei ole vain paikka; vaan tapahtuma, kun maan ja taivaan välinen raja häviää ja Jumala tuntuu olevan erityisen …

Lisää...

Parempi kuin suunniteltu

Palaan ajatuksissani edelliseen viikonloppuun. Perjantain olin työmatkalla, jolta palasin vielä samana päivänä. Pituutta päivälle tuli melkoisesti. Matka alkoi aamulla 4:45 ja kotioven avasin illalla 23:50. Junamatkat tein toimistotöitä ja paikan päällä Helsingissä istuttiin tiukasti palavereissa.

Minun suunnitelmani (Image by Pexels from Pixabay)

Tiesin, että intensiivinen päivä ottaa veronsa seuraavalta päivältä. Ja luonnollisesti lauantain hitaus alkoi jo myöhäisestä heräämisestä. Ennen kuin päivä oli oikeastaan alkanutkaan, oli jo puolipäivä ja ruoanlaiton aika. Sitten oli kiire lenkille, että ehti nauttimaan edes hetken Puijon lumitaivaasta ennen hämärää ja pimeää. Ja niin lopulta lauantai vain katosi. Samoin kävi vielä mystisemmin sunnuntaille. En jaksanut, mitä olin suunnitellut ja aika kului aina iltaan ennen kuin pääsin suunniteltuun kiinni.

Jos siis perjantain tein töitä kahden päivän edestä, …

Lisää...

Tulevaisuus takana

Luin taannoin artikkelin, jossa viitattiin Chilen Andien korkeilla laaksoilla asuvaan amerikkalaisintiaanien yhteisöön nimeltä Aymara.

Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta aika? (Kuva Markus Kammermann Pixabaystä)

Artikkelissa puhuttiin ihmisen tavasta käsittää aikaa ja siitä, miten se puolestaan vaikuttaa ihmisen tapaan toimia arjessa.

Esimerkkinä käytettiin mainitsemaani yhteisöä. Heidän aikakäsityksensä on käänteinen meille tuttuun länsimaiseen aikakäsitykseen nähden. He mallintavat ajan samaan tapaan kuin mekin jatkumoksi menneen ja tulevan välillä, mutta katsovat sitä eri suunnasta.

Aikakäsityksistä

Aikakäsitys on kulttuurisidonnainen tekijä. Monesti emme sitä tule edes ajatelleeksi, koska käsitämme ajan yhdellä tavalla ja kuvittelemme sen olevan sama kaikille. Kulttuurien ja yhteiskuntien välillä on monenlaisia aikakäsityksiä, ja ne vaikuttavat siihen, miten ihmiset hahmottavat aikaa, kuluttavat sitä, suunnittelevat tulevaisuutta tai katsovat menneisyyttä.

Tämä tuottaa ongelmia jopa …

Lisää...

Kenen ovat kullat ja hopeat?

Joulun alla tasapainoilemme monella eri tavalla antamisen ja saamisen kysymysten kanssa. Joulun odotus on toisaalta antamisen aikaa, mutta se on myös saamisen aikaa.

Kullat, ehkä hopeatkin :-) (Kuva istara Pixabaystä)

Toisaalta mietimme, mitä antaisimme rakkaillemme lahjaksi, mutta toisaalta puntaroimme, että kenelle kaikille ylipäätään paketti pitäisi antaa? Ja pitäisikö olla muutama nimetön varapaketti heitä varten, jotka olemme kenties luettelosta unohtaneet, koska aina on joku joka antaa paketin, vaikka emme olekaan siihen ’varautuneet’.

Jouluna siis annamme omastamme toisille – ja ehkä myös oletamme toisten tekevän niin meille. Onko joulu sitten antamisen vai saamisen juhlaa – kas siinäpä kysymys? Kulutus- ja paketinvaihtojuhlaa se ainakin on. Eli tällä tavoin jouluna ”kullat ja hopeat” vaihtavat omistajaa kiivasta tahtia.

Ehkäpä joulun alla on …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , , |

Miten sen luen?

Sananlaskujen kirja Raamatussa on isolta osin yhden jakeen mittaisia viisauksia teemoittain ryhmiteltynä. Kirjassa on myös muutama pidempi kokonaisuus. Kirja päättyyyhteen tällaiseen pidempäänviisauskokonaisuuteen, joka on otsikoitu ”Kelpo vaimon ylistys”.

Onkohan tämä tuo tekstimme nainen? (Mona Lisa, Leonardo da Vinci)

Tiedän, että aikanamme jo pelkkä otsikko – tekstistä nyt puhumattakaan – koetaan syrjiväksi tai jopa loukkaavaksi. Ehkä sana ’puoliso’ sopisi paremmin etenkin, kun suomalaisessa kulttuurissa monet tekstin töistä jakautuvat eri tavalla puolisojen kesken kuin muinaisessa heprealaisessa maailmassa.

Käytän tekstiä tässä vain esimerkkinä. Kiinnitä huomio tekstissä mieluummin siinä esiintyviin moninaisiin tehtäviin kuin näkökulmastamme sukupuolittuneeseen arvomaailmaan.

Ota teksti esimerkkinä, vaikkapa jonkin perheen arjesta tuolloin kauan sitten. Asetu tekstiä lukiessa tämän vaimon rooliin ja lue sitä niin kuin siinä kerrottaisiin sinusta. Kun teksti …

Lisää...

Että sen voi juostessakin lukea

Kirjoita näky ja piirrä se selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessakin lukea.(Hab. 2:2b)

Profeetta Habakkuk, venäläinen ikoni. (18. vuosisadan ikonimaalaus. Kirkastuksen kirkon ikonstaasi, Kizhin luostari, Karjala, Venäjä)

Tätä jaetta olen minäkin toistanut papukaijana aina kyllästymiseen asti, kun olen puhunut tavoitteiden asettamisesta ja näystä.

Tiedä häntä, kuka alkujaan on keksinyt seurakuntakontekstissa siteerata tätä Habakukin kirjan lausetta johtamistaidon oppien yhteydessä. No, onhan se hyvä siteerata Raamattua ajatustensa tueksi, kun yrittää vakuuttaa esimerkiksi vastahankaista seurakuntaneuvostoa tai vanhimmistoa suunnitelmallisen työskentelyn hyödyistä.

Yleensä tuolla sitaatilla korostetaan selkeän toiminta-ajatuksen tärkeyttä tai tarvetta kiteyttää selkeästi seurakunnan näky. Hyviä asioita ovat kummatkin. Ja rehellisyyden nimissä tunnustan itsekin vakuuttuneeni strategisesta työskentelystä. Jos strategiasta ei tule itsetarkoitus tai kahle, se on hyvä väline seurakuntatyössäkin, kunhan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Irti kiireestä

Kiire on merkittävä tekijä monen elämässä. Se on yksi syy pahaan oloon ja laiminlyöntiin. Kiireestä puhuttaessa samassa yhteydessä esiintyvät usein sanat väsymys, uupumus ja riittämättömyys. Väitän että yleensä sanalla ’kiire’ on vahva negatiivinen sointi – harva puhuu kiireestä myönteisenä ilmiönä.

Kiire jonnekin, tapaaminen, palaveri, deadline… (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Toisaalta kyllähän kiire mielletään tärkeän ihmisen attribuutiksi. Henkilön kiire tekee hänestä tärkeän. Kiire antaa hänen olemassaololleen tarkoituksen.

On paradoksaalista, että puhutaan kiireestä vain silloin, kun selitämme miksi emme ole tehneet jotain tai miksi se jokin tuli tehtyä huonosti. Kiire on aina pätevä syy alisuorittamiselle, lupauksen pettämiselle ja tekemättä jättämiselle. Mietipä mikä vaikkapa seuraavista kuulostaa parhaalta syyltä laiminlyönnille: laiskuus, uupumus, osaamattomuus, huono ajanhallinta vai KIIRE. Niinpä niin – kiire on hyvä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |