Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2015

Armo, ansaitsematon rakkaus minun osakseni.

”Niin Hän (Jeesus) puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:

Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani. Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: Jumala, minä kiitän Sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään ole niinkuin tuo publikaani.

Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.

Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen. Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään.”

Luuk.18:9-14

Tuo sana armo, on niin tuttu sana hengellisissä keskusteluista, mutta moniko meistä on tullut ajatelleeksi, mitä se merkitsee meille …

Lisää...

Tie antamiseen

Raamatussa puhutaan paljon antamisesta ja rahojen käytöstä. Usein vain sivuutamme ne kohdat, ikäänkuin antaminen kuuluisi vain joillekin ja olisi joidenkin harvojen ja valittujen juttu. Emme ajattele varojemme antamista Jumalalle etuoikeutena, vaan ikävänä velvollisuutena. Näin antamisesta tulee meille taakka ja se aiheuttaa sisällemme syyllistävän tunteen, kun emme näe antamista niin kuin Jumala on sen tarkoittanut nähtäväksi ja elettäväksi.

Meidän tulisi muistaa, että olemme omaisuuden haltijoita emmekä omistajia. Kaikki, mitä meillä täällä maanpäällä on, on lahjaa meidän Jumalaltamme. Hän on sen meille armossaan suonut. Meillä ei ole omia ansioita myöskään maanpäällisiin aarteisiin, vaikka usein niin luulemmekin, että omilla valinnoillamme ja teoillamme olemme niitä keränneet. Mutta eikö meidän mieleemme ole koskaan tullut, että omistammepa paljon tai vähän maallista omaisuutta, niin ehkäpä silläkin olisi joku tarkoitus? Ehkäpä Herra haluaisi …

Lisää...

Kategoria Elisa, Kynästäni | Avainsanat , , , |

Saman pöydän ääreen!

Ekumeenisen viikon tekstit nousevat Johanneksen evankeliumin neljännestä luvusta, jossa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen kaivolla. Tekstin alkuosa (Joh. 4:1-4) puhuu voimakkaasti ennakkoluulojen voittamisesta yhteyden synnyttämiseksi. Jeesus oli valmis ylittämään rodulliset ennakkoluulot ja tapasäädökset yhteyden voittamiseksi. Jeesuksen ja samarialaisen naisen kohtaaminen tuo heidät yhteen saman pöydän ääreen.

Saman pöydän ääreen!

Saman pöydän ääreen!

Jäin miettimään, missä tilanteessa Raamatussa tavataan ihmiset saman pöydän ääreen kokoontuneena tai heitä kutsutaan tekemään niin. Kaivoinkin esiin joitain kiintoisia viittauksia. Saman pöydän ääreen kokoonnutaan Raamatun sivuilla monissa merkeissä. Esimerkiksi Danielin kirjassa kerrotaan kahdesta kuninkaasta saman pöydän ääressä:

”Molemmat kuninkaat hautovat pahaa mielessään ja valehtelevat toisilleen, vaikka istuvat saman pöydän ääressä” (Dan. 11:27a)

Näinkin voi saman pöydän ääreen kokoontua, vaikka se ei kyllä ollut ensimmäinen ajatus, mikä mieleeni nousi. Sen sijaan Uuden …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Aamukaste

Minä olen Israelille kuin aamun kaste. Israel kukoistaa kuin lilja, työntää juurensa syvälle kuin Libanonin puut. Sen versot leviävät, sen kauneus on oleva kuin öljypuun ja sen tuoksu kuin Libanonin. Sen varjossa asuvat kasvattavat jälleen viljaa ja kukoistavat kuin viiniköynnös. Sen maine on oleva kuin Libanonin viinin.

Hoos. 14:6-8

Hoosean kirjan tekstin jakeet puhuvat siitä, mikä on Jumalan todellinen merkitys Israelille, vaikka se ei sitä profeetan elinaikana itse ymmärtänyt. Jakeet puhuvat siitä, mitä se oikein tarkoittaa, kun ihminen (tai kansakunta) antaa Herralle elämässä paikan keskipisteenä.

Tekstin kohdalla kannattaa pitää mielessä sen alkuperäinen fokus puheena kokonaiselle kansakunnalle. Lukijoina me niin mieluusti pelkistämme lupauksen virvoituksesta koskemaan vain itseämme yksikön ensimmäisessä persoonassa, kun Jumalan lupaus puhuu kokonaiselle kansalle – tai meidän kontekstissa seurakunnalle eli Jumalan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , |

Jesajan psalmi

Jumalan tekojen kauneutta Neulamäessä

Herra, sinä olet minun Jumalani! Minä korotan sinua ja kiitän sinun nimeäsi, sillä sinä olet tehnyt ihmeitä, sinun suunnitelmasi kaukaisilta päiviltä ovat todet ja vakaat.

Sinä olet tehnyt kaupungista kiviröykkiön, varustetusta kaupungista rauniopaikan. Muukalaisten palatsi on kadonnut kaupungista, ei sitä enää ikinä rakenneta.

Sen tähden sinua kunnioittaa väkevä kansa, väkivaltaisten kansojen kaupunki pelkää sinua. Sinä olit turvana kurjalle, turvana köyhälle hänen ahdingossaan, suojana rankkasateelta, varjona helteeltä. Väkivaltaisten kiukku on kuin rankkasade seinää vasten. Niin kuin helteen kuivassa maassa sinä vaiensit muukalaisten metelin. Kuin helle pilven varjossa, niin vaimenee väkivaltaisten voittolaulu.

Jes. 25:1-5

Luterilaisen kirkon jumalanpalvelusteksteissä joulun jälkeisen sunnuntain (pyhän perheen tai Simeonin ja Hannan sunnuntai) teksteihin on otettu mukaan useampikin Jesajan kirjan ennustus. Valitsemani …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , |

Uskon elämän keskiössä

Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon tekstit ovat kaikki nousseet Johanneksen evankeliumin kertomuksesta Jeesuksen ja samarialaisen naisen kohtaamisesta Sykarin kaivolla.

Viikon viimeinen teksti puhuu todistamisesta. Siinä naisen kertomus vakuuttaa kylän asukkaat evankeliumista (Joh. 4:27-30, 39-40). Se usko, jonka Jeesus herätti samarialaisessa naisessa, ei jäänyt piiloon vakan alle, vaan se sai loistaa Jumalan valtakunnan valoa naisen todistuksessa kyläläisille. Tekstin sanoman voi kiteyttää lyhyesti Johanneksen kertoman sanoihin:

Monet uskoivat kuultuaan naisen todistavan(Joh. 4:39).

Sama teema on myös tämän sunnuntain evankeliumin tekstissä, jossa Jeesus parantaa Pietarin anopin (Mark. 1:29-39). Markuksen evankeliumin lukutekstissä on oikeastaan yhdistetty kaksi kertomusta, mutta yhteen niputettuna ne antavat lukijalle yhden vahvan opetuksen evankeliumin sanoman arvosta ja luonteesta.

Jeesus parantaa Pietarin anopin.

Jeesus parantaa Pietarin anopin.

Ensimmäinen näytös tapahtuu Pietarin …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Ylistykseni arvoinen

Herra on ollut taas niin hyvä, eikö totta? Emmeköhän mieluusti annakin hänelle kiitoksen tästä päivästä. Emme me toki jää koskaan kiinni ajallisiin murheisiin, koska onhan Herramme Jeesus Kristus kaikkien maallisten murheiden yläpuolella ja toki tiedämme, ettemme me täällä ajassa elä sen enempää itseämme kuin tätä aikaa varten. Uskovaa odottaa paljon suuremmat ja paremmat näkymät, joten ajalliset murheet eivät mieltä paina…

Tästähän meitä muistuttaa apostoli Paavalikin, kun hän kirjoittaa kirjeessään Korintin seurakunnalle näin:

Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä.(1. Kor. 15:19)

Kuningas Daavid

Kuningas Daavid

Oli tänään mitä tahansa tai odottaa huomenna vaikkapa teloituspenkki, niin tulevaisuus on varma ja loistava. Voimme siis yhtyä varmaankin kokosydämisesti Daavidin kehotukseen tekstimme psalmin viimeisessä säkeessä, kun hän …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |